Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhteinen tilannekeskus
Pohjois-Karjalassa yhteisessä Tilannekeskuksessa työskentelee eri toimialueiden moniammatillinen tiimi, jonka avulla lisätään integraatiota ja parannetaan hyvinvointialueen eri toimialojen yhteistyötä ja siten nopeutetaan asukkaidemme avun saantia.
Väestön ikääntyminen, suuri sairastavuus ja kuntien heikko talouskehitys haastavat tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä Pohjois-Karjalassa. Henkilöstöpula on heikentänyt erikoissairaanhoitoon pääsyä sekä ikääntyneiden palvelujen ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta Pohjois-Karjalassa. Ikääntyneiden terveysongelmien hoito on kuormittanut päivystystä ja sairaalan vuodeosastoja, kun jatkohoitopaikkoja ei ole ollut riittävästi. Sosiaalityöntekijöiden saatavuushaasteet ovat näkyneet esimerkiksi siinä, että määräajassa aloitettujen ja valmistuneiden lastensuojelun palvelutarpeen arviointien osuudet vähenivät edellisvuodesta.
Kevan vuoteen 2030 ulottuvan kuntasektorin työvoimaennusteen mukaan useiden ammattinimikkeiden tarjonta on vuoteen 2030 mennessä heikkenemässä muun maan tavoin. Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä hyvinvointialueiden henkilöstöstä noin joka viides siirtyy vanhuuseläkkeelle. Suhteellisesti eniten henkilöstöä jää eläkkeelle pohjoisen ja itäisen Suomen alueilla. Pohjois-Karjalan alueen oman arvion mukaan sen henkilöstöstä 26 prosenttia (noin 2 000 henkilöä) saavuttaa eläkkeeseen oikeuttavan iän vuoden 2030 loppuun mennessä. Lukumääräisesti suurimmat eläkkeelle jäävät ammattiryhmät ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja tukipalveluhenkilöstö. Alueen arvion mukaan rekrytointi ei enää pysty korvaamaan luonnollista poistumaa. Tämä vaikeuttaa merkittävästi erityisesti lääkäripalvelujen, ikääntyneiden palvelujen ja erikoissairaanhoidon toteuttamista tulevaisuudessa.
Siun soten johtoryhmä kokosi toimialoilta kehittämistyöryhmän johon kuului
Ensihoitopäällikkö, Johtava sosiaalityöntekijä, Kehittämisasiantuntia, Kehittäjäylilääkäri, Logistiikkasuunnittelija, Järjestöjen edustaja, Palvelujohtaja kotihoito, Palvelujohtaja arjen tukipalvelut, Palvelujohtaja perhe- ja sosiaalipalvelut, Tietosuoja-asiantuntija, Turvallisuuspäällikkö, Valmiuspäällikkö, Viestintäsuunnittelija, Ylihoitaja sairaalapalvelut, Ylihoitaja akuuttikeskus, Ympäristöterveydenhuollon johtaja, Strategiajohtaja, ICT-asiantuntija ja Hankejohtaja.
Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön lisääminen, toisen työn arvostuksen huomiointi, integraatio sekä työntekijöiden että asiakkaan näkökulmasta, oikea palvelu, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Osaoptimoinnista poisoppiminen.
Yhteisten asiakastapausten tilastointi.
Muita mittareita työnalla vielä koska kehittäminen jatkuu edelleen.
Muutosjohtamista ja selkeitä toimintamalleja.
Kohderyhmänä on moniammatillinen työntekijäryhmä tilannekeskuksessa. Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen monialaisesti ja -ammatillisesti. Siun soten yhteinen tilannekeskus toimii niin sanottuna hermokeskuksena palvellen yhteistyössä eri toimialojen ammattilaisten kanssa asiakkaita. Lisäksi tilannekeskus tekee yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten yhteistyötahojen, kolmannen sektorin ja joissain määrin myös omaisten kanssa. Tilannekeskuksen toiminta perustuu asiakkaan parhaaksi tavoitteeseen. Tilannekeskus tuottaa erilaisia tilannekuvia tiedolla johtamisen tueksi. Tilannekeskuksessa voidaan reaaliaikaisesti optimoida resurssien ja kaluston käyttöä. Toiminta perustuu vahvasti myös me henkeen. Yksi tehden vaikuttavammat palvelut. Tilannekeskuksessa luotiin moniammatillinen palveluintegraatiota tukeva ja asiakkaan parhaaksi palveleva toimintamalli, yhdessä.