Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhteinen tilannekeskus
Pohjois-Karjalassa yhteisessä Tilannekeskuksessa työskentelee eri toimialueiden moniammatillinen tiimi, jonka avulla lisätään integraatiota ja parannetaan hyvinvointialueen eri toimialojen yhteistyötä ja siten nopeutetaan asukkaidemme avun saantia.
Toimintamallin nimi
Pohjois-Karjalassa yhteisessä Tilannekeskuksessa työskentelee eri toimialueiden moniammatillinen tiimi, jonka avulla lisätään integraatiota ja parannetaan hyvinvointialueen eri toimialojen yhteistyötä ja siten nopeutetaan asukkaidemme avun saantia.
Kuva
Kuva
Kuva
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhteinen tilannekeskus tarjoaa laajempaa ja turvallisempaa eri toimialueiden yhteistyötä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle, asukkaiden turvaksi. Yhteisessä tilannekeskuksessa toimijat suorittavat tilannekuvien ylläpitämistä, toiminnan ohjausta, hoidon- ja palvelutarpeen arviointia sekä - koordinointia.
Siun soten yhteisessä tilannekeskuksessa toimivat mm. ensihoidon, virtuaalihoitajien, pelastustoimen, ikääntyneiden palveluiden sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilöstöä. Samassa tilassa työskentelevien eri toimen- ja viranhaltijoiden on helpompaa muodostaa reaaliaikainen tilannekuva ja tilannetietoisuus esillä kulloinkin olevista tapahtumista. Yhteinen tilannekeskus tukee myös häiriö- ja suuronnettomuustilanteissa eri viranomaistahoja.
Siun Soten yhteisessä tilannekeskuksessa luotiin toiminnalle sellaiset rakenteet ja toimintamallit, jotka mahdollistavat nykyistä turvallisemman sekä asiakaslähtöisemmän kotona asumisen ja siellä pärjäämisen. Koordinointi varsinkin ennakoimattomissa tilanteissa, vähentää ammattilaisten päällekkäistä toimintaa ja monimuotoistaa asiakaslähtöisiä kotiin vietäviä palveluita.
Yhteisessä tilannekeskus projektissa suunniteltiin ja luotiin mahdollisuuksia lisätä näitä vaihtoehtoisia tapoja viedä apu/hoito asiakkaan luokse. Myös sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaisten yhteistyö sekä osaaminen ja tietoisuus vahvistuivat tiivistyvän yhteistyön myötä.
Väestön ikääntyminen, suuri sairastavuus ja kuntien heikko talouskehitys haastavat tarpeenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä Pohjois-Karjalassa. Henkilöstöpula on heikentänyt erikoissairaanhoitoon pääsyä sekä ikääntyneiden palvelujen ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta Pohjois-Karjalassa. Ikääntyneiden terveysongelmien hoito on kuormittanut päivystystä ja sairaalan vuodeosastoja, kun jatkohoitopaikkoja ei ole ollut riittävästi. Sosiaalityöntekijöiden saatavuushaasteet ovat näkyneet esimerkiksi siinä, että määräajassa aloitettujen ja valmistuneiden lastensuojelun palvelutarpeen arviointien osuudet vähenivät edellisvuodesta.
Kevan vuoteen 2030 ulottuvan kuntasektorin työvoimaennusteen mukaan useiden ammattinimikkeiden tarjonta on vuoteen 2030 mennessä heikkenemässä muun maan tavoin. Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä hyvinvointialueiden henkilöstöstä noin joka viides siirtyy vanhuuseläkkeelle. Suhteellisesti eniten henkilöstöä jää eläkkeelle pohjoisen ja itäisen Suomen alueilla. Pohjois-Karjalan alueen oman arvion mukaan sen henkilöstöstä 26 prosenttia (noin 2 000 henkilöä) saavuttaa eläkkeeseen oikeuttavan iän vuoden 2030 loppuun mennessä. Lukumääräisesti suurimmat eläkkeelle jäävät ammattiryhmät ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja tukipalveluhenkilöstö. Alueen arvion mukaan rekrytointi ei enää pysty korvaamaan luonnollista poistumaa. Tämä vaikeuttaa merkittävästi erityisesti lääkäripalvelujen, ikääntyneiden palvelujen ja erikoissairaanhoidon toteuttamista tulevaisuudessa.
Kohderyhmänä on moniammatillinen työntekijäryhmä tilannekeskuksessa. Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen monialaisesti ja -ammatillisesti. Siun soten yhteinen tilannekeskus toimii niin sanottuna hermokeskuksena palvellen yhteistyössä eri toimialojen ammattilaisten kanssa asiakkaita. Lisäksi tilannekeskus tekee yhteistyötä sisäisten ja ulkoisten yhteistyötahojen, kolmannen sektorin ja joissain määrin myös omaisten kanssa. Tilannekeskuksen toiminta perustuu asiakkaan parhaaksi tavoitteeseen. Tilannekeskus tuottaa erilaisia tilannekuvia tiedolla johtamisen tueksi. Tilannekeskuksessa voidaan reaaliaikaisesti optimoida resurssien ja kaluston käyttöä. Toiminta perustuu vahvasti myös me henkeen. Yksi tehden vaikuttavammat palvelut. Tilannekeskuksessa luotiin moniammatillinen palveluintegraatiota tukeva ja asiakkaan parhaaksi palveleva toimintamalli, yhdessä.
Siun soten yhteisessä tilannekeskuksessa on kolme selkeää ydinprosessia: päivittäistehtävien ohjaus, koordinointi ja johtaminen, häiriötilanteiden johtamisen tuki ja palvelu sekä tilannekuvien hallinta ja tuottaminen. Toimialat tuottavat palvelut ja prosessit joista kerätään tilannetietoa ja tilannetiedosta jalostetaan tilannekuvat tarvittaville tahoille kulloisenkin tarpeen mukaisesti.
Yhteinen tilannekeskus siirtyy osaksi Siun soten päivittäistä toimintaa 2024 alkaen ja tulee olemaan osana turvallisuuspalveluita. Tilannekeskusta kehitetään ja siitä tehdään koko Hyvinvointialuetta palveleva toiminto ja yksikkö. Siellä olevat työntekijät toimivat oman linjajohtonsa alla ja tuottavat työpanoksella hyötyä toimialueelle ja myös tarvittavaa tilannetietoa yhteisen tilannekuvan luomiseksi sekä hyödyntämiseksi koko hyvinvointialueella.
Turvallisuuden ja valmiuden näkökulmasta Siun soten yhteisen Tilannekeskuksen rooli on tuottaa tilannekuvaa jokapäiväisen johtamisen tueksi ja häiriötilanteessa tiedon tuottamisen merkitys kasvaa. Tike toimii myös solmukohtana HVA:n sisäisten häiriöviestien välittäjänä ja ehkäpä ratkaisijana. Lisäksi se on yhteyspiste YTA alueen valmiuskeskukseen, jonne myös välitetään tilannekuvatietoa.
Samassa tilassa työskentelevien eri toimen- ja viranhaltijoiden on helpompaa muodostaa reaaliaikainen tilannekuva ja tilannetietoisuus esillä kulloinkin olevista tapahtumista verrattuna entiseen. Päällekkäisen työn tekeminen on vähentynyt. Yhteiskehittäminen on lisääntynyt. Lisäksi toisen samassa tilassa työskentelevän ammattilaisen työ on tullut tutummaksi joka lisää ammattilaisten arvostusta toisen työtä kohtaan ja sen myötä lisää mahdollisuuksia syventää yhteistyötä.
Kansikuva
