| Innokylä

Toimintaympäristö

Hanke toteutettiin Pisteen kotipaikkakunnalla Rovaniemellä sekä Sallan kunnassa, missä ikääntyneitä on paljon ja väestörakenne kuntien kehityksen kannalta haastava.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Piste Kollektiivi (Monitaideyhdistys Piste ry) on hakenut ja saanut Teatterikeskukselta rahoitusta osallistuakseen IKO-kattohankkeeseen omalla ikäihmisten kulttuurihyvinvoinnin hankkeellaan “Pohjoisen uudet polut - Taiteesta hyvinvointia ikäihmisille”.

Pisteen hanke kuului IKO-kattohankkeeseen, joka on STM:n rahoittama. Sitä toteuttavat Taiteen edistämiskeskus, Teatterikeskus ja sen jäsenyhteisöt, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Aili-verkoston hankekunnat Rovaniemi, Seinäjoki ja Espoo.

Syksystä 2021 vuoden 2022 loppuun toteutetun hankkeen tavoitteina oli:

1) luoda malleja siihen, miten kunnissa voidaan turvata tasa-arvoiset taidekokemukset ikäihmisille. Erityisenä huomion kohteena olivat taidepalveluiden ulkopuolella tällä hetkellä olevat ikäihmiset.

2) kartoittaa, kohtaavatko Piste Kollektiivin olemassaolevat sisällöt rakenteita vai onko syytä kehittää tilaajien tarpeiden mukaan kohderyhmille uusia sisältöjä.

3) kartoittaa olemassaolevia toimivia käytäntöjä ja

4) tarjota taidelähtöistä näkökulmaa hyväksi havaittuihin malleihin.

5) tukea kansallisen ikäohjelman tavoitteita ikäihmisten toimintakyvyn tukemisesta ja teknologian hyödyntämisestä hyvinvoinnissa.

6) lisätä ymmärrystä siitä, mitä soveltava taide voi olla ja miten sen menetelmiä käytetään kulttuurisessa vanhustyössä hyvinvoinnin lisäämiseksi.

7) sosiaali- ja terveysalojen henkilökunnan ja ikäihmisten kanssa työskentelevien ja ikäihmisten läheisten jaksamisen tukeminen.

Pisteen hanke tuki kansallisen ikäohjelman tavoitteita ikäihmisten toimintakyvyn tukemisesta ja teknologian hyödyntämisestä hyvinvoinnissa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Taiteen kokeminen ja tekeminen on jokaisen perusoikeus. Hyvinvointia taiteesta ikäihmisille - Pohjoisen uudet polut -hankkeen kohderyhmänä ovat olleet ikäihmiset ja heistä etenkin taidepalveluiden ulkopuolella tällä hetkellä olevat henkilöt. Kohderyhmänä ovat olleet myös kuntien sote-palveluista ja kulttuuritoiminnasta vastaavat tahot, sekä toissijaisena kohderyhmänä ikäihmisten lähipiiri ja taideammattilaiset.

Piste on työskennellyt erityisryhmien kanssa koko olemassaolonsa ajan, vuodesta 2007. Sen ammattitaiteilijoiden yli viidentoista vuoden kokemus yhteistyöstä sosiaali- ja terveysalojen kanssa on osoittanut tarpeen lisäpanostuksille sosiaalisesti sitoutuneen ja yhteisötaiteen kentällä. Sote-alan kumppaneiden ja erityisryhmien kanssa työskentelyssä yhteisten pysyvien rakenteiden ja pitkäjänteisen rahoituksen puuttuminen ovat ongelmia.

Sosiaalialan ja pienten kuntien mahdollisuudet omarahoitteisiin esityksiin ovat olemattomat. Haasteena on, että sote-puolen moninaisissa tehtävissä ikäihmisten kanssa työskentelevien kaikki aika menee työhön kuuluvien rutiinien pyörittämiseen ja jo sen helpottamisen näkökulmasta taiteen tuominen eri kohderyhmille on erittäin tärkeää. Taidekokemuksen itsearvon lisäksi esitykset ja muu taidetoiminta katkaisevat päivää, tuovat siihen sisältöä, herättävät keskustelua ja auttavat jaksamisessa.

Piste hakee rahoituksia soveltavan taiteen ja kulttuurisen hyvinvointityön tekemiseen osana perustoimintaansa jatkuvasti.

Ennen hankkeen aloittamista tilanne oli se, että Piste hankki omalle työlleen rahoituksen viedäkseen sen ilmaiseksi tai halvalla tilaajille, jotta taidetarjontaa voitaisiin edes jossain määrin alueella toteuttaa. Tämä malli ei ollut taloudellisesti kestävä ja kaikki toiminta oli usein taidepuolen rahoituksesta kiinni.

Jotta taide- ja hyvinvointipalvelut voidaan toteutettaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla myös pohjoisella alueella, Piste halusi kartoittaa, kohtaavatko sen sisällöt rakenteita vai onko syytä kehittää tilaajien tarpeiden mukaan kohderyhmille uusia sisältöjä. Piste halusi myös kartoittaa olemassaolevia toimivia käytäntöjä ja tarjota taidelähtöistä näkökulmaa hyväksi havaittuihin malleihin.

Pisteen hanke tuki kansallisen ikäohjelman tavoitteita ikäihmisten toimintakyvyn tukemisesta ja teknologian hyödyntämisestä hyvinvoinnissa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Piste on tehnyt yhteistyötä Rovaniemen kaupungin hallinnoiman Etsivän kulttuurisen vanhustyön hankkeen kanssa. Pisteen kuntakumppani on Sallan kunta. Pisteen hanke kuului IKO-kattohankkeeseen, joka on STM:n rahoittama. Sitä toteuttavat Taiteen edistämiskeskus, Teatterikeskus ja sen jäsenyhteisöt, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Aili-verkoston hankekunnat Rovaniemi, Seinäjoki ja Espoo.

Tavoiteltu muutos

Pohjoisen uudet polut -hankkeen toivottuja lopputuloksia olivat

taidetoiminnan saaminen sisälle rakenteisiin myös kuntien sote-puolella
malli, jossa soveltavan taiteen rahoituspohja jakaantuu kulttuuritoimien lisäksi sote-puolen ja mahdollisesti kolmannen sektorin kesken.
koordinointi- ja rahoitusvastuun siirtäminen tilaajille
tilaajien kouluttaminen taidepalvelujen hankintaan
Pisteen siirtyminen vahvasti sisällöntuottajaksi, joka tarjoaa taiteen asiantuntijapalveluita sekä teoksia ja työpajoja, ja jota tilaajat osaavat konsultoida soveltavan taiteen asiantuntijana.
toimiva ja rahoituksellisesti mahdollinen malli, jonka avulla Piste voi vastata tulevaisuudessa kulttuurisen vanhustyön sisällöistä kuntien/toimijoiden tarpeita täydentäen
taideammattilaisten elinkeinon vakauttaminen

Jotta taide- ja hyvinvointipalvelut voidaan toteutettaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla myös pohjoisella alueella, Piste halusi kartoittaa, kohtaavatko sen sisällöt rakenteita vai onko syytä kehittää tilaajien tarpeiden mukaan kohderyhmille uusia sisältöjä. Piste halusi myös kartoittaa olemassaolevia toimivia käytäntöjä ja tarjota taidelähtöistä näkökulmaa hyväksi havaittuihin malleihin.

Pisteen hanke tuki kansallisen ikäohjelman tavoitteita ikäihmisten toimintakyvyn tukemisesta ja teknologian hyödyntämisestä hyvinvoinnissa.

Toteutussuunnitelma

Hankkeessa mahdollistettiin ikäihmisille taiteen kokemista ja tekemistä. Kokonaisuuteen sisältyi esityssisältöjä, henkilökohtaisia taidehetkiä, mahdollisuuksia digitaalisten taitojen oppimiseen ja vahvistamiseen, vuorovaikutuksen lisääntymistä ja itseilmaisun keinojen laajentamista. Hankkeessa on ollut kerran viikossa tapahtuvia työpajoja, yksittäisiä kohtaamisia ja pidempiä tiiviitä yhteisötaideprosesseja.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Taiteen kokeminen ja tekeminen on jokaisen perusoikeus. Pohjoisen uudet polut -hankkeen kohderyhmänä olivat ikäihmiset ja heistä etenkin taidepalveluiden ulkopuolella tällä hetkellä olevat henkilöt ja kuntien sote-palveluista ja kulttuuritoiminnasta vastaavat, sekä toissijaisena kohderyhmänä ikäihmisten lähipiiri ja taideammattilaiset (läikkymisvaikutuksen kautta).

Hankkeessa mahdollistettiin ikäihmisille taiteen kokemista ja tekemistä: esityssisältöjä, henkilökohtaisia taidehetkiä, mahdollisuuksia digitaalisten taitojen oppimiseen ja vahvistamiseen, vuorovaikutuksen lisääntymistä ja itseilmaisun keinojen laajentamista.

Hankkeessa on ollut kerran viikossa tapahtuvia työpajoja, yksittäisiä kohtaamisia ja pidempiä tiiviitä yhteisötaideprosesseja. Hankkeessa on kartoitettu ja kuultu kulttuuritarpeita ja -toiveita, jotta tulevaisuudessa palvelut vastaisivat kohderyhmän tarpeita.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

-

Ideointi

-

Idean valinta

-

Idean konkretisointi ja visualisointi

-

Idean testaus asiakkaalla

-

Ratkaisun testaaminen

-

Kokeilun tavoitteet

-

Kokeilussa opittua

-

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Hankkeessa kehitettiin monialainen ratkaisu, jonka myötä hanke:

1) loi ja etsi tapoja ja muotoja tuoda taidekokemukset ja taideharrastukset kohderyhmän saavutettavaksi ikäystävällisesti.

2) vei laadukkaita ja räätälöityjä taidesisältöjä ikäihmisille ammattilaisten tuottamina.

3) tutki mielekästä tapaa tarjota ja muotoilla taideammattilaisten osaamista ja palveluita sote-kentälle.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pohjoisen uudet polut -hankkeen tehtävä on tarjota kunnille/toimijoille mahdollisuus kehittää kulttuurisen vanhustyön menetelmiä ja mallia sekä tarkastella omaa tietämystä siitä mitä kulttuurinen vanhustyö on. Hankkeessa Piste on raottanut ovea, näyttäen millaisia elämyksiä ja taidetarjontaa se voi kumppaneiden valitsemalle kohderyhmälle tarjota. Toisaalta taas kuntakumppani on tuonut tietämystään paikallisista tarpeista niin että sisöltöä on voitu suoraan kohdentaa tarpeeseen ja erityisesti kulttuurikatveessa oleville ikäihmisille.

Kohderyhmät valikoituivat kuntien/toimijoiden tarpeesta. Pisteen sekä yhteistyökumppaneiden keskusteluiden pohjalta on kartoitettu katveessa olevia ikäihmisiä, sekä haastavia ikäihmisten ryhmiä. Näille valikoiduille kohderyhmille on räätälöity taidesosältöjä ja kokeiltu eri malleja tuoda taidetta ja sen kokemista mahdolliseksi pitkien välimatkojen Lapissa.

Samalla sekä kumppanit että Piste Kollektiivi voivat tarkastella ja kokeilla jo olemassa olevia palveluita ja kehittää uusia taidetoimintamalleja. Piste toimii rinnalla kulkijana taiteellisen sisällön tuottajana sekä mahdollistajana tuottaa uudenaikaisia palveluita. Hankkeen aikana siis sekä pilotoitiin uusia taidesisöltöjä, että kokeiltiin ja jatkokehitettiin jo olemassa olevia kokonaisuuksia muokaten niitä kohderyhmän tarpeiden mukaan.

Säännöllisin väliajoin taiteilijat kokoontuvat kuntakumppaneiden kanssa jakamaan kokemuksia sekä työskentelystä tullutta palautetta jakaakseen tietoa toimintamallien toimivuudesta sekä kehittämistyöstä ja tuloksesta. Kohtaamisia olisi saanut olla enenmmänkin jotta kaikki koettu tieto olisi varmasti tullut jaetuksi.

Työ jatkuu tulevaisuudessa kuntakumppanien ja muiden yhteiskehittämisen ja toimintamallien juurruttamisen merkeissä.

Alueellisesti toimivan mallin tuottamisessa on haasteita. Mallin täytyy olla joustava ja vastata alueen hyvin erilaisten kuntien tarpeisiin. Jokaisessa kunnassa sote-alan vanhustyön työntekijä verkosto on hyvin omanlaisensa. Vanhustyön työtä kunnassa voidaan tehdä etsivän vanhussosiaalityön, sairaanhoidon, kotisairaanhoidon, sosiaalipalveluiden, kunnan ostopalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kautta. Toimijoiden yhteen pöytään saaminen voi olla haastavaa.

Taiteen työllistävyyden kannalta hankkeen malli on erittäin tarpeellinen. Pidemmät työskentelyjaksot ja taiteellisen työn kokonaisuuksiksi muotoileminen muuttavat taideammattilaisten elinkeinon vakaammaksi. Työn suunnittelussa suositaan kokonaisia työpäiviä ja periodeja niin, että yksi tekijä voi toteuttaa useampia sisältöjä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hankkeen avainasemassa on ollut hyvä yhteistyö kohderyhmien tavoittamiseksi kumppaneiden kanssa.

Taidesisältö vietiin osaksi valmiita tapahtumia tai paikkoja, kohderyhmälle tuttuihin yhteyksiin. Ei erikseen järjestettyä “kulttuuria”, vaan se tuotiin osaksi olemassaolevaa kontekstia, jonka ei tarvitse olla sinänsä kulttuuripalveluiden alaakaan.

Koska tavoitteena oli saada ne ihmiset kulttuurin pariin, joita ei ole aikaisemmin tavoitettu, niin: tuupattin kulttuuritapahtuma osaksi jotain muuta olemassa olevaa tapahtumaa. Tapahtuman luonne voi olla mikä tahansa, sillä kulttuuri taipuu mihin tilanteeseen vain. Kulttuuria vietiin myös suoraan ihmisten kotiin ja pihamaille.

On tärkeää tuoda esiin suoraa palautetta ja kommenttia taiteen kokijoilta. Se on varmasti yksi suurimmista syistä jatkaa ja kehittää toimintaa edelleen tulevan hankkeen aikana.

Suuressa osassa jokaisessa kohtaamisessa on ollut myös kulttuuritoiveiden ja -tarpeiden kartoittaminen, kulttuurikirjaamisen esiin nostaminen, taidekokemuksista puhuminen ja omien tärkeiden kulttuuritoiveiden esiin nostaminen. Sallan kunnan kanssa teimme myös yleistä taidekartoituskyselyä ikäihmisille. Tämä on selvästi ollut yksi osa-alue, jonka kautta tulevaisuudessa voi olle helpompaa suunnitella ja kohdentaa taidetarjontaa. Toisaalta kulttuurikartoittamisen tuloksien avulla voidaan haastaa katsojia kokemaan jotain ihan uutta, ihmeellistä ja ennenkokematonta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeessa mahdollistettiin ikäihmisille taiteen kokemista ja tekemistä: esityssisältöjä, henkilökohtaisia taidehetkiä, mahdollisuuksia digitaalisten taitojen oppimiseen ja vahvistamiseen, vuorovaikutuksen lisääntymistä ja itseilmaisun keinojen laajentamista. Hankkeessa on ollut kerran viikossa tapahtuvia työpajoja, yksittäisiä kohtaamisia ja pidempiä tiiviitä yhteisötaideprosesseja.

Tiedon lisääntyessa kasvoi nälkä. Toiminta oli mielekästä, mutta vuoden kestävä kokonaisuus on selvästikin liian lyhyt saamaan pysyviä tuloksia ja juurruttamaan toimintaa. Hyvä yhteistyö johti yhteistyössä tehtyyn kuntakumppanin hakemaan jatkohankkeeseen, jossa mukana myös toinen kunta (naapurikunta). Kokonaisuuteen on sisöällytetty paljon taideammattilaisten valmiita sisältöjä ostopalveluna, mutta myös asiantuntemusta ja mahdollisuutta yhteiskehittämiseen ja uusiin kokeiluihin.

Arviointimme pääpainossa ovat olleet siis taidekokoemusten tunteiden ja tunnelmien kirjaaminen. Myös kohtaamiset, keskustelut ja kyselyt taidetarpeista ja -toiveista jokaisen kohtaamisen jälkeen antoivat valtavasti tietoa. Näiden materiaalien pohjalta seuraavia sisältöjä ja taiteen viemistä kohderyhmille voidaan toteuttaa tulevaisuudessa entistä kohdennetummin.

Halusimme ennen kaikkea nosta kokijan omat havainnot ja kommentit esiin hyvin konkreettisesti. Kokemuskommenttien kirjaamisen avulla olemme havainneet paljon erilaisia hyvinvoinnin vaikuttavuuden muotoja. Suorat palautteet toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta tuleva ilmi kohtaamisten aikana tai jälkeen omaäänisesti yksilöllisesti. Yksilöden taidekokoemusten kuvaaminen on tärkeää Esiin on nousseita havaintoja ovat esimerkiksi:

Mahdollisuus osallistua.
Mahdollisuus nauttia taiteesta lähellä.
Mahdollisuus jakaa omaa taidetta tai tarinoita.
Mahdollisuus nauttia tutusta paikasta uudella tavalla.
Mahdollisuus kokea jotain uutta ja onnistua siinä.
Mahdollisuus yllättyä.

Myös taiteilijoiden havainnot taidekokemusten äärellä ovat erittäin tärkeitä nostaa esiin, sillä kohtaamisen taiteessa myös taiteilija on osa kokemusta.

Miten taidekohtaaminen voi vaikuttaa ryhmän tunnetilaan kollektiivisesti.
Miten taidekohtaaminen voi energisoida ihmistä.
Miten taidekohtaaminen voi tiputtaa katsojan muistojen matkalle, josta on vaikea päästä takaisin tähän reaalimaailmaan.
Miten taiteella voi olla tärkeä tehtävä tässä ajassa suunnata ajatukset johonkin kepeään ja kevyeen, pois kivusta, pois sota-ajatuksista .

Pohjoisen uudet polut - Hyvinvointia taiteesta ikäihmisille