Pohjoisen uudet polut - Hyvinvointia taiteesta ikäihmisille
Hankkeessa on vietty Lapin kuntien ikäihmisille laadukkaita ja räätälöityjä taidesisältöjä taideammattilaisten tuottamina, sekä tutkittu ja kartoitettu mielekästä tapaa tarjota ja tuottaa taideammattilaisten osaamista ja palveluita sosiaali- ja terveysalojen kentälle.
Toimintamallin nimi
Hankkeessa on vietty Lapin kuntien ikäihmisille laadukkaita ja räätälöityjä taidesisältöjä taideammattilaisten tuottamina, sekä tutkittu ja kartoitettu mielekästä tapaa tarjota ja tuottaa taideammattilaisten osaamista ja palveluita sosiaali- ja terveysalojen kentälle.
Hankkeessa kehitettiin monialainen ratkaisu, jonka myötä hanke:
1) loi ja etsi tapoja ja muotoja tuoda taidekokemukset ja taideharrastukset kohderyhmän saavutettavaksi ikäystävällisesti.
2) vei laadukkaita ja räätälöityjä taidesisältöjä ikäihmisille ammattilaisten tuottamina.
3) tutki mielekästä tapaa tarjota ja muotoilla taideammattilaisten osaamista ja palveluita sote-kentälle.
Hanke toteutettiin Pisteen kotipaikkakunnalla Rovaniemellä sekä Sallan kunnassa, missä ikääntyneitä on paljon ja väestörakenne kuntien kehityksen kannalta haastava.
Taiteen kokeminen ja tekeminen on jokaisen perusoikeus. Pohjoisen uudet polut -hankkeen kohderyhmänä olivat ikäihmiset ja heistä etenkin taidepalveluiden ulkopuolella tällä hetkellä olevat henkilöt ja kuntien sote-palveluista ja kulttuuritoiminnasta vastaavat, sekä toissijaisena kohderyhmänä ikäihmisten lähipiiri ja taideammattilaiset (läikkymisvaikutuksen kautta).
Hankkeessa mahdollistettiin ikäihmisille taiteen kokemista ja tekemistä: esityssisältöjä, henkilökohtaisia taidehetkiä, mahdollisuuksia digitaalisten taitojen oppimiseen ja vahvistamiseen, vuorovaikutuksen lisääntymistä ja itseilmaisun keinojen laajentamista.
Hankkeessa on ollut kerran viikossa tapahtuvia työpajoja, yksittäisiä kohtaamisia ja pidempiä tiiviitä yhteisötaideprosesseja. Hankkeessa on kartoitettu ja kuultu kulttuuritarpeita ja -toiveita, jotta tulevaisuudessa palvelut vastaisivat kohderyhmän tarpeita.
Pohjoisen uudet polut -hankkeen tehtävä on tarjota kunnille/toimijoille mahdollisuus kehittää kulttuurisen vanhustyön menetelmiä ja mallia sekä tarkastella omaa tietämystä siitä mitä kulttuurinen vanhustyö on. Hankkeessa Piste on raottanut ovea, näyttäen millaisia elämyksiä ja taidetarjontaa se voi kumppaneiden valitsemalle kohderyhmälle tarjota. Toisaalta taas kuntakumppani on tuonut tietämystään paikallisista tarpeista niin että sisöltöä on voitu suoraan kohdentaa tarpeeseen ja erityisesti kulttuurikatveessa oleville ikäihmisille.
Kohderyhmät valikoituivat kuntien/toimijoiden tarpeesta. Pisteen sekä yhteistyökumppaneiden keskusteluiden pohjalta on kartoitettu katveessa olevia ikäihmisiä, sekä haastavia ikäihmisten ryhmiä. Näille valikoiduille kohderyhmille on räätälöity taidesosältöjä ja kokeiltu eri malleja tuoda taidetta ja sen kokemista mahdolliseksi pitkien välimatkojen Lapissa.
Samalla sekä kumppanit että Piste Kollektiivi voivat tarkastella ja kokeilla jo olemassa olevia palveluita ja kehittää uusia taidetoimintamalleja. Piste toimii rinnalla kulkijana taiteellisen sisällön tuottajana sekä mahdollistajana tuottaa uudenaikaisia palveluita. Hankkeen aikana siis sekä pilotoitiin uusia taidesisöltöjä, että kokeiltiin ja jatkokehitettiin jo olemassa olevia kokonaisuuksia muokaten niitä kohderyhmän tarpeiden mukaan.
Säännöllisin väliajoin taiteilijat kokoontuvat kuntakumppaneiden kanssa jakamaan kokemuksia sekä työskentelystä tullutta palautetta jakaakseen tietoa toimintamallien toimivuudesta sekä kehittämistyöstä ja tuloksesta. Kohtaamisia olisi saanut olla enenmmänkin jotta kaikki koettu tieto olisi varmasti tullut jaetuksi.
Työ jatkuu tulevaisuudessa kuntakumppanien ja muiden yhteiskehittämisen ja toimintamallien juurruttamisen merkeissä.
Alueellisesti toimivan mallin tuottamisessa on haasteita. Mallin täytyy olla joustava ja vastata alueen hyvin erilaisten kuntien tarpeisiin. Jokaisessa kunnassa sote-alan vanhustyön työntekijä verkosto on hyvin omanlaisensa. Vanhustyön työtä kunnassa voidaan tehdä etsivän vanhussosiaalityön, sairaanhoidon, kotisairaanhoidon, sosiaalipalveluiden, kunnan ostopalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kautta. Toimijoiden yhteen pöytään saaminen voi olla haastavaa.
Taiteen työllistävyyden kannalta hankkeen malli on erittäin tarpeellinen. Pidemmät työskentelyjaksot ja taiteellisen työn kokonaisuuksiksi muotoileminen muuttavat taideammattilaisten elinkeinon vakaammaksi. Työn suunnittelussa suositaan kokonaisia työpäiviä ja periodeja niin, että yksi tekijä voi toteuttaa useampia sisältöjä.
Hankkeessa mahdollistettiin ikäihmisille taiteen kokemista ja tekemistä: esityssisältöjä, henkilökohtaisia taidehetkiä, mahdollisuuksia digitaalisten taitojen oppimiseen ja vahvistamiseen, vuorovaikutuksen lisääntymistä ja itseilmaisun keinojen laajentamista. Hankkeessa on ollut kerran viikossa tapahtuvia työpajoja, yksittäisiä kohtaamisia ja pidempiä tiiviitä yhteisötaideprosesseja.
Tiedon lisääntyessa kasvoi nälkä. Toiminta oli mielekästä, mutta vuoden kestävä kokonaisuus on selvästikin liian lyhyt saamaan pysyviä tuloksia ja juurruttamaan toimintaa. Hyvä yhteistyö johti yhteistyössä tehtyyn kuntakumppanin hakemaan jatkohankkeeseen, jossa mukana myös toinen kunta (naapurikunta). Kokonaisuuteen on sisöällytetty paljon taideammattilaisten valmiita sisältöjä ostopalveluna, mutta myös asiantuntemusta ja mahdollisuutta yhteiskehittämiseen ja uusiin kokeiluihin.
Arviointimme pääpainossa ovat olleet siis taidekokoemusten tunteiden ja tunnelmien kirjaaminen. Myös kohtaamiset, keskustelut ja kyselyt taidetarpeista ja -toiveista jokaisen kohtaamisen jälkeen antoivat valtavasti tietoa. Näiden materiaalien pohjalta seuraavia sisältöjä ja taiteen viemistä kohderyhmille voidaan toteuttaa tulevaisuudessa entistä kohdennetummin.
Halusimme ennen kaikkea nosta kokijan omat havainnot ja kommentit esiin hyvin konkreettisesti. Kokemuskommenttien kirjaamisen avulla olemme havainneet paljon erilaisia hyvinvoinnin vaikuttavuuden muotoja. Suorat palautteet toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta tuleva ilmi kohtaamisten aikana tai jälkeen omaäänisesti yksilöllisesti. Yksilöden taidekokoemusten kuvaaminen on tärkeää Esiin on nousseita havaintoja ovat esimerkiksi:
- Mahdollisuus osallistua.
- Mahdollisuus nauttia taiteesta lähellä.
- Mahdollisuus jakaa omaa taidetta tai tarinoita.
- Mahdollisuus nauttia tutusta paikasta uudella tavalla.
- Mahdollisuus kokea jotain uutta ja onnistua siinä.
- Mahdollisuus yllättyä.
Myös taiteilijoiden havainnot taidekokemusten äärellä ovat erittäin tärkeitä nostaa esiin, sillä kohtaamisen taiteessa myös taiteilija on osa kokemusta.
- Miten taidekohtaaminen voi vaikuttaa ryhmän tunnetilaan kollektiivisesti.
- Miten taidekohtaaminen voi energisoida ihmistä.
- Miten taidekohtaaminen voi tiputtaa katsojan muistojen matkalle, josta on vaikea päästä takaisin tähän reaalimaailmaan.
- Miten taiteella voi olla tärkeä tehtävä tässä ajassa suunnata ajatukset johonkin kepeään ja kevyeen, pois kivusta, pois sota-ajatuksista .
Kansikuva
