Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

POPsote MiPä hoito- ja palveluketjut

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

POPsoten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelman koordinoimana on tuotettu monialaisessa yhteistyössä psykoosi- ja masennuspotilaan sekä päihdeasiakkaan hoito- ja palveluketjukuvaukset.

Toimintaympäristö **

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta. Hyvinvointialue vastaa alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista 1.1.2023 alkaen.  Hyvinvointialueilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja takaamaan laadukkaat palvelut asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaisesti. 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu 30 eri kunnasta; Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan ja Ylivieskan kunnista. Hyvinvointialueella asuu noin 415 000 asukasta ja se työllistää yli 18 000 ammattilaista. 

Kehitteillä olevien hoito- ja palveluketjujen määrittely pohjautuu tietoon paikallisesta tilanteesta. Tätä varten aluksi on tehty kartoitusta nykytilanteesta. Kartoituksen avulla on saatu käsitystä alueen väestöstä, sen ominaispiirteistä, palvelujärjestelmästä, palveluprosesseista sekä asiakasryhmien palvelutarpeista. Nykytilan kartoituksen mukaan alueen palveluissa on pirstaleisuutta ja palveluprosesseissa vaihtelevuutta. Hoito- ja palveluketjujen tavoitteena on saada mm. hoitokäytänteitä, hoidon porrastusta, hoitoon ohjausta sekä konsultointikäytänteitä yhtenäistettyä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Pohteen alue on maantieteellisesti laaja, palveluprosessit ovat pirstaleisia ja vaihtelevat alueittain. Hoito- ja palveluketjukuvauksilla on pyritty yhtenäistämään ja yhdenmukaistamaan palveluprosesseja masennus- ja psykoosipotilaan sekä päihdeasiakkaan kohdalta.

Hoito- ja palveluketjut on laadittu erityisesti perustason työntekijöiden osaamista vahvistamaan ja tukemaan, jotta painopistettä saataisiin käännettyä erikoissairaanhoidon palveluista perustason palveluihin. Ketjujen avulla on pyritty korostamaan myös hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistä sekä ennaltaehkäisevän työn näkökulmaa.

Ammattilaisten näkökulmasta hoito- ja palveluketjujen avulla pyritään selkiyttämään ja yhtenäistämään hoitokäytänteitä, palveluprosesseja, hoidon porrastusta sekä konsultaatio-ja lähetekäytäntöjä. Ketjujen avulla pyritään selkiyttämään myös yhteistyötä, työnjakoa, eri toimijoiden vastuita, tehtäviä ja rooleja monialaisissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena on päällekkäisen työn väheneminen ja yhteistyön sujuvoittaminen, jotta potilaan kulku palvelusta toiseen olisi joustavaa, sujuvaa ja katkeamatonta hoito- ja palveluprosessin eri vaiheissa. 

Asiakkaan näkökulmasta hoito- ja palveluketjujen avulla pyritään varmistamaan, että asiakas saa tarvitsemaansa  tietoa sekä ohjausta omahoidon mahdollisuuksista. Asiakkaan ohjautumista palvelusta toiseen pyritään sujuvoittamaan ja selkiyttämään. Tavoitteena on, että asiakas saisi laadukkaat, oikea-aikaiset sekä tarpeenmukaiset palvelut asuinpaikastaan riippumatta. Ennaltaehkäisyyn (kohtaaminen, tunnistaminen ja puheeksiotto), terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä varhaiseen tuen tarpeeseen ja sen tunnistamiseen panostetaan.   

Hoito- ja palveluketjut perustuvat valtakunnallisiin hoitoonpääsyn -kriteereihin, Käypä hoito-suosituksiin, muuhun tutkimusnäyttöön ja ovat linjassa Terapiat etulinjaan -toimintamallin kanssa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
  1. Ydintiimi (projektisuunnittelijat x2), Projektisuunnittelijoilla on päävastuu työryhmätyöskentelyn etenemisestä, tiedon kokoamisesta ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä sekä koordinoinnista. 
  2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäjä-tiimi, kommentointi ja sparraus 
  3. Kliinistä työtä tekevät ammattilaiset/substanssiosaajat/eri ammattiryhmien edustajat/asiantuntijat moniammatillisesti perustason palveluista, alueellisista psykiatrisista palveluista ja mielenterveyspalveluista, OYS Psykiatrian palveluista sekä päihde-ja riippuvuuspalveluista, asiantuntijakommentointi sekä sisällön arviointi
  4. Kokemusasiantuntija, sisällön kommentointi ja asiakasnäkökulman esiinnostaminen
  5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, mielenterveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmä. Työryhmän tuottamaa sisältöä on kommentoinut laajempi moniammatillinen hyte-verkosto.
  6. Järjestöt ja seurakunnat

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakasymmärrystä on kerryttänyt alussa tehty kartoitus nykytilanteesta, kliinistä työtä tekevien ajantasainen tieto kentältä ja substanssiosaaminen sekä kokemusasiantuntijan kokemukset. Palvelut voivat näyttäytyä  asiakkaalle hajanaisina, olla hankalasti saavutettavia, hoitoonpääsy voi olla haasteellista, vaihtelee alueittain sekä hoidon aloittaminen voi viivästyä.  Asiakkaan näkökulmasta haastellisena koettiin työntekijöiden vaihtuvuus sekä nimetyn omahoitajan puute.  

Hoito- ja palveluketjutyön kohderyhmänä ovat kaikki ammattilaiset, jotka kohtaavat masennus- ja psykoosioireisia sekä päihdehäiriöisiä ja rahapeliongelmaisia perusterveydenhuollossa, alueellisissa palveluissa, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa sekä päihde- ja riippuvuuspalveluissa. 

 

 

Ratkaisun perusidea **

Masennus- ja psykoosipotilaan hoito- ja palveluketjuissa on kuvattu perus- ja erityistason sekä erikoissairaanhoidon prosessit. 

Päihdepalveluketjussa vastaavasti perustason, päihde- ja riippuvuuspalveluiden sekä laitospalveluiden prosessit. 

Osana hoito- ja palveluketjuja on myös huomioitu järjestöjen ja seurakuntien täydentävät palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hoito- ja palveluketjuja on työstetty Pohteen alueen ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Ketjuja on esitelty eri toimialueiden ja organisaatioiden erilaisissa tilaisuuksissa, palavereissa ja asiantuntijoilta on pyydetty kommentteja niihin. Henkilökuntaa on pyritty osallistamaan ketjujen kehittämistyöhön, jotta käytännöt ja juurtuminen olisi sujuvampaa.

Ketjujen sisällön viimeistely, juurruttaminen ja käytäntöön vieminen jäävät kesken. Osittain Pohteen organisaation palvelurakenteiden keskeneräisyyden vuoksi, osin ketjussa olevien toimintamallien käyttöönoton keskeneräisyyksien vuoksi.

Ketjujen loppukehittämistyö ja juurruttaminen jatkuu Pohteen alueella lääketieteen tehtävänalan alaisuudessa.

 

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Hoito- ja palveluketjujen luomiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Jotta ketjuista saadaan sujuvia, saumattomia ja toimivia, tarvitaan yhteistä näkemystä ja keskinäistä vuoropuhelua perustason, erityistason ja erikoissairaanhoidon ammattilaisilta. Sisällön tuottoon tarvitaan eri alojen kliinistä työtä tekeviä asiantuntijoita tieteellisen näytön ja Käypähoito-suositusten tueksi. Ketjuja kannattaa markkinoida ja tehdä näkyväksi verkostoitumalla alueellisesti ja moniammatillisesti. 

Hoito- ja palveluketjutyötä olisi sujuvoittanut alusta saakka selkeästi nimetty prosessinomistaja sekä työkalu/alusta, jolla ketjut tullaan kuvaamaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Hoito- ja palveluketjujen juurruttaminen ja toimintamallin käyttöönottaminen jäävät kesken. Toimintamallin valmistuttua kehittämistyön hyödyt voivat olla:

Asiakkaan näkökulmasta

  • Hoito- ja palveluprosessi näyttäytyy asiakkaalle selkeänä, sujuvana ja toimivana. Hän saa tarpeenmukaiset palvelut sekä hoidon moniammatillisesti ja siirtyy tarvittaessa oikea-aikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin joustavasti. Myös hoidon jatkuvuus on huomioitu.
  • Asiakas saa laadukkaat ja samanvertaiset palvelut asuinpaikastaan riippumatta.
  • Asiakas tulee kohdatuksi ammattitaidolla ja kokonaisvaltaisesti. Läheiset tulee huomioiduksi.

  • Asiakas saa ohjausta ja neuvontaa hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisestä, tietoa omahoidon mahdollisuuksista sekä järjestöjen tarjoamista palveluista.

    Henkilöstön näkökulmasta

  • Perustason työntekijöiden osaaminen vahvistuu 
  • Hoito- ja palveluprosessi selkiytyy, ohjeet toiminnalle ovat yhdessä paikassa, joka sujuvoittaa työntekoa

  • Työnjaolliset vastuut sekä roolit selkiytyvät ja päällekkäisen työn osuus vähenee

    Hyvinvointialueen näkökulmasta

  • Tukee osana perustason työtä selkiyttäen ja sujuvoittaen psykoosi- masennus- ja päihdepotilaan hoito- ja palveluprosesseja huomioiden hoidon jatkuvuus.

Pidemmällä aikavälillä odotettavissa olevat

  • Hoito- ja palveluprosessit yhtenäistyvät, selkiytyvät sekä yhdenmukaistuvat.
  • Ketjut ovat implementoinnin myötä käytettävissä koko Pohteen alueen ammattilaisille tukemaan heidän työntekoaan sekä heidän osaamistaan.