POPsote MiPä hoito- ja palveluketjut
POPsoten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelman koordinoimana on tuotettu monialaisessa yhteistyössä psykoosi- ja masennuspotilaan sekä päihdeasiakkaan hoito- ja palveluketjukuvaukset.
Toimintamallin nimi
POPsoten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelman koordinoimana on tuotettu monialaisessa yhteistyössä psykoosi- ja masennuspotilaan sekä päihdeasiakkaan hoito- ja palveluketjukuvaukset.
Masennus- ja psykoosipotilaan hoito- ja palveluketjuissa on kuvattu perus- ja erityistason sekä erikoissairaanhoidon prosessit.
Päihdepalveluketjussa vastaavasti perustason, päihde- ja riippuvuuspalveluiden sekä laitospalveluiden prosessit.
Osana hoito- ja palveluketjuja on myös huomioitu järjestöjen ja seurakuntien täydentävät palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta. Hyvinvointialue vastaa alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja takaamaan laadukkaat palvelut asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaisesti.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu 30 eri kunnasta; Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan ja Ylivieskan kunnista. Hyvinvointialueella asuu noin 415 000 asukasta ja se työllistää yli 18 000 ammattilaista.
Kehitteillä olevien hoito- ja palveluketjujen määrittely pohjautuu tietoon paikallisesta tilanteesta. Tätä varten aluksi on tehty kartoitusta nykytilanteesta. Kartoituksen avulla on saatu käsitystä alueen väestöstä, sen ominaispiirteistä, palvelujärjestelmästä, palveluprosesseista sekä asiakasryhmien palvelutarpeista. Nykytilan kartoituksen mukaan alueen palveluissa on pirstaleisuutta ja palveluprosesseissa vaihtelevuutta. Hoito- ja palveluketjujen tavoitteena on saada mm. hoitokäytänteitä, hoidon porrastusta, hoitoon ohjausta sekä konsultointikäytänteitä yhtenäistettyä.
Asiakasymmärrystä on kerryttänyt alussa tehty kartoitus nykytilanteesta, kliinistä työtä tekevien ajantasainen tieto kentältä ja substanssiosaaminen sekä kokemusasiantuntijan kokemukset. Palvelut voivat näyttäytyä asiakkaalle hajanaisina, olla hankalasti saavutettavia, hoitoonpääsy voi olla haasteellista, vaihtelee alueittain sekä hoidon aloittaminen voi viivästyä. Asiakkaan näkökulmasta haastellisena koettiin työntekijöiden vaihtuvuus sekä nimetyn omahoitajan puute.
Hoito- ja palveluketjutyön kohderyhmänä ovat kaikki ammattilaiset, jotka kohtaavat masennus- ja psykoosioireisia sekä päihdehäiriöisiä ja rahapeliongelmaisia perusterveydenhuollossa, alueellisissa palveluissa, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa sekä päihde- ja riippuvuuspalveluissa.
Hoito- ja palveluketjuja on työstetty Pohteen alueen ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Ketjuja on esitelty eri toimialueiden ja organisaatioiden erilaisissa tilaisuuksissa, palavereissa ja asiantuntijoilta on pyydetty kommentteja niihin. Henkilökuntaa on pyritty osallistamaan ketjujen kehittämistyöhön, jotta käytännöt ja juurtuminen olisi sujuvampaa.
Ketjujen sisällön viimeistely, juurruttaminen ja käytäntöön vieminen jäävät kesken. Osittain Pohteen organisaation palvelurakenteiden keskeneräisyyden vuoksi, osin ketjussa olevien toimintamallien käyttöönoton keskeneräisyyksien vuoksi.
Ketjujen loppukehittämistyö ja juurruttaminen jatkuu Pohteen alueella lääketieteen tehtävänalan alaisuudessa.
Hoito- ja palveluketjujen juurruttaminen ja toimintamallin käyttöönottaminen jäävät kesken. Toimintamallin valmistuttua kehittämistyön hyödyt voivat olla:
Asiakkaan näkökulmasta
- Hoito- ja palveluprosessi näyttäytyy asiakkaalle selkeänä, sujuvana ja toimivana. Hän saa tarpeenmukaiset palvelut sekä hoidon moniammatillisesti ja siirtyy tarvittaessa oikea-aikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin joustavasti. Myös hoidon jatkuvuus on huomioitu.
- Asiakas saa laadukkaat ja samanvertaiset palvelut asuinpaikastaan riippumatta.
- Asiakas tulee kohdatuksi ammattitaidolla ja kokonaisvaltaisesti. Läheiset tulee huomioiduksi.
-
Asiakas saa ohjausta ja neuvontaa hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisestä, tietoa omahoidon mahdollisuuksista sekä järjestöjen tarjoamista palveluista.
Henkilöstön näkökulmasta
- Perustason työntekijöiden osaaminen vahvistuu
- Hoito- ja palveluprosessi selkiytyy, ohjeet toiminnalle ovat yhdessä paikassa, joka sujuvoittaa työntekoa
-
Työnjaolliset vastuut sekä roolit selkiytyvät ja päällekkäisen työn osuus vähenee
Hyvinvointialueen näkökulmasta
- Tukee osana perustason työtä selkiyttäen ja sujuvoittaen psykoosi- masennus- ja päihdepotilaan hoito- ja palveluprosesseja huomioiden hoidon jatkuvuus.
Pidemmällä aikavälillä odotettavissa olevat
- Hoito- ja palveluprosessit yhtenäistyvät, selkiytyvät sekä yhdenmukaistuvat.
- Ketjut ovat implementoinnin myötä käytettävissä koko Pohteen alueen ammattilaisille tukemaan heidän työntekoaan sekä heidän osaamistaan.