Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

POPsote / Terveyskeskuksen moniammatillisen vastaanottotyön kehittäminen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Asiakkaiden yhteydenottoihin vastataan nopeasti ja heidän asioiden hoito aloitetaan heti. HTA tehdään moniammatillisesti. Tunnistetaan paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita ja parannetaan heidän hoidon jatkuvuutta omahoitajuuden sekä terveys- ja hoitosuunnitelman avulla.

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella on 19 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjää. Kunnista 9 järjestää palvelut omana toimintana, 14 kuntayhtymämallilla, 4 vastuukuntamallilla ja 3 kuntaa (Kärsämäki, Lumijoki ja Siikalatva) on toteuttanut kokonaisulkoistuksen.    

THL:n arviointiraportissa (8/2019) on Pohjois-Pohjanmaan osalta todettu mm. seuraavasti:

  • Mielenterveyspalveluiden käyttö on muuta maata suurempaa
  • Palvelujen käyttö on monin osin muuta maata vähäisempää
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestää usea toimija
  • Palvelujen toteutus on taloudellista
  • Koettu terveys ja hyvinvointi vaikuttavat paremmilta kuin maassa keskimäärin
  • Iäkkäiden määrä kasvaa noin kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä
  • Synnyttäneisyys on maakunnista toiseksi suurin ja lasten osuus väetön suurin.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Oikea aikaista hoitoonpääsyä parannetaan moniammatillista yhteistyötä tehostamalla potilaslähtöisesti,  hoidon jatkuvuutta, vaikuttavuutta ja laatua vahvistamalla

  • Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
  • Palveluiden monialaisuuden ja toimivuuden varmistaminen
  • Kustannusten nousun hillitseminen

Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta asiointi helpottuu, hoitoonpääsy nopeutuu ja asiakkaille voidaan varmistaa kokonaisvaltainen hoito.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tulevaisuuden sote-keskus määrittää kehittämisohjelman kansalliset tavoitteet:

  • parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
  • siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
  • varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus
  • vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta. 

Kun edellä mainitut tavoitteet toteutuvat, myös kustannusten kasvu voi taittua.

Vastaanoton moniammatillisella työtavalla pyritään ratkomaan ongelmia, jotta hoitoonpääsy seitsemän vuorokauden sisällä voi toteutua.

Pilottikohteiden tavoitteena on

  • tarjota paljon palveluita tarvitseville omahoitaja, joka tuntee asiakkaan paremmin ja koordinoi hoitoa. Heille tehdään myös hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan potilas kokonaisvaltaisesti.
  • tehostaa puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia, jota tehdään yhteistyössä lääkärin kanssa. 
  • etävastaanottojen tarkoituksenmukainen käyttäminen. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä punnitaan onko asia hoidettavissa etävastaanotolla vai tuleeko potilas fyysisesti vastaanotolle.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hoitotakuun kehittäjätiimi on kehittänyt toimintamallin, jota testaa kolme terveyskeskusta hyvinvointialueeltamme. Pilotissa on myös mukana jokaisen alueen aluekehittäjä. POPsote tukee yksiköiden kehittämistyötä osallistumalla palkkakustannuksiin.

  • Kuusamon terveyskeskuksen vastaanotosta mukaan on lähtenyt kolme sairaanhoitajaa ja kaksi lääkäriä. 
  • Oulussa Kontinkankaan terveysaseman tiimi 2:n henkilökunnasta mukana on kolme sairaanhoitajaa ja kaksi lääkäriä.
  • Pudasjärven terveyskeskuksen vastaanotosta on lähtenyt mukaan kolme sairaanhoitajaa ja kaksi lääkäriä.

 

Tavoiteltu muutos
  1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
  2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
  3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
  4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen
  5. Kustannusten nousun hillitseminen

 

Muutoksen mittaaminen

Organisaatiot ovat itse valinneet toiminnan muutoksen mittarit sen mukaan, mitkä ovat heidän tavoitteensa. Käytettävät mittarit on kirjattu yksiköiden pilottisuunnitelmiin. Kaikille yhteisinä mittareina ovat T3 ja henkilöstön työhyvinvointikysely. Työhyvinvointikyselyn suorittaa POPsote ja toteutetaan kahden kuukauden välein organisaatioiden vastaanoton henkilöstölle.

Toteutussuunnitelma

Moniammatillisen työtavan pilotin sisällölliset kehittämiskohteet on kuvattu alla, joista pilottikohteet saavat itse päättää kehittämistyön painopisteet.

  • Yksi puhelinnumero josta saa avun = ei pompottelua
  • Yhteydenotto AINA etukäteen, jotta hoidon suunnittelu ja toteutus alun perinkin hallittua
  • Asetetaan organisaatiokohtainen aikatavoite puheluihin vastaamiseen (esim. 1-2 tuntia)
    • edellyttää erityisesti aamuisin työajan kohdentamista puhelintyöhön
    • pitkä viive puheluihin vastaamisessa aiheuttaa häiriökysyntää
  • Tiimissä vaihtuva koordinaattori seuraa päivän töiden etenemistä (esim. jonotusaika puheluissa) sovitulla tavalla
    • ohjaa resursseja 
    • Seuranta koko tiimin nähtävillä
  • Hoidon tarpeen arviota tehdään tarvittaessa yhteistyössä lääkärin kanssa
    • työskennellään fyysisesti samoissa tai lähekkäin olevissa tiloissa, jotta konsultointi vaivatonta
  • Ammattilainen päättää itse, mikä asiat edellyttävät potilaan saapumista terveyskeskukseen (siirtymiseen ja odottamiseen käytetty aika), ja kuinka pitkän vastaanottoajan potilas tarvitsee
    • Organisaatiot voivat asettaa oman tavoitteena etävastaanotolle (%)
  • Ammattilaiset hallinnoivat itse omia ajanvarauskirjoja
    • Vain osa päivän ajoista saa olla varattuna etukäteen (seurata), loput täytetään päivän yhteydenottojen perusteella
  • Tunnistetaan väestöstä paljon palveluita tarvitsevia potilaista ja pyritään saamaan nämä potilaat aluksi haltuun
    • Tunnistetaan segmentoinnin avulla
    • Nimetään oma yhteyshenkilö
    • tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma
  • Segmentointi 
    • Alkuvaiheen työkalu
    • Esimerkiksi seuraavat kriteerit:
      • käyntimäärä vuodessa : esim. 8 käyntiä/vuosi perusterveydenhuollossa tai eniten palveluja tarvitsevan 10% osuus vastaanotolla asioivista
      • JA vähintään kaksi seuraavista
        • BMI yli 30
        • RR yli 140/90
        • LDL yli 4
        • HbA1c yli 7%
        • Audit, miehet yli 10 ja naiset yli 8
        • Tupakointi
        • BDI, Beck yli 19 p
      • joku muu organisaation valitsema peruste
    • Kysytään ja kirjataan. Kun kriteerit täyttyvät, ohjataan oman yhteyshenkilön asiakkuuteen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perusterveydenhuollon avovastaanoton asiakkaat on hyvin monimuotoinen ryhmä niin iän kuin terveyden- ja sairaudentilan suhteen. Heillä voi olla paranevia sairauksia ja vaivoja tai monia kroonisia sairauksia. Kysyntä vaihtelee paljon viikon päivien ja kuukausien välillä. Palveluiden tulee olla tasalaatuisia ja mukautua jokaisen tarpeeseen oikea-aikaisesti. Tämä vaatii monipuolista palveluvalikoimaa. Sähköiset palvelut tulevat lisäämään palveluiden monipuolisuutta. 

POPsote teki keväällä 2021 kuntalaiskyselyn, jonka tuloksista nousi seuraavia asiakokonaisuuksia

  • Mahdollisimman monipuoliset ja yhteensopivat sähköiset palvelut 
  • Lähipalvelujen säilyminen 
    • Lääkärin ja hoitajan vastaanotto koettiin yhdeksi tärkeimmäksi palveluksi, joka tulee säilyttää lähellä kotia
    • Liikkuva lääkäri tai hoitaja -palvelu 
  • Nopeampi hoitoon pääsy ja hoitojonojen lyhentäminen 
  • Asioiden eteneminen ensimmäisellä yhteydenottokerralla ja hoidon saanti yhdestä paikasta 
  • Saman työntekijän kanssa asiointi 
Ratkaisun testaaminen

Pilottipaikkakuntien valinta: kesäkuu 2021

Pilottien käynnistys: syyskuu-lokakuu 2021

Suunniteltu kesto: 12 kk

Kehittämisen prosessi: viikoittaiset palaverit yksiköiden kehittäjätiimin kesken, kuukausittain yhteispalaverit Teams:in välityksellä pilottipaikkakuntien kesken POPsoten vetämänä

Resurssit: Pilottipaikkakunnasta riippuen kehittäjätiimit eri kokoisia 

Hanketuki: 2 lääkärin ja 3 hoitajan palkkakustannuksista hanke maksaa 20%, mikäli työaika käytettään kehittämistyöhön

Kokeilun tavoitteet

Pudasjärven tavoitteet

  1. Kehittää hoidon tarpeen arviointia yhteneväisillä käytännöillä ja työkaluja
  2. Terveyshyötypotilaiden hoitoprosessin selkeyttäminen
  3. Omahoitaja/omalääkäri mallin kehittäminen
  4. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
  5. Omahoidon ja Videovisit-palvelun käytön lisääminen

 

Kontinkankaan tavoitteet

  1. Lisätä hoidon jatkuvuutta, oikea-aikaisuutta ja saatavuutta terveyskeskuksessa keskittämällä yhteydenotot omaan tiimiin, jolloin potilaan hoito keskittyy tutuille hoitajille ja lääkäreille 
  2. Lisätä moniammatillista yhteistyötä  
  3. Sujuvoittaa potilaan asioiden hoitoa, jolloin samalla resurssilla saadaan enemmän asioita hoidetuksi sekä vaikuttaa yhtenä osatekijänä jonon purkuun ja ehkäistä jonon muodostusta 
  4. Lisätä henkilökunnan tyytyväisyyttä työhön sekä vaikutusmahdollisuuksia omaan ajankäyttöönsä 
Ratkaisun perusidea

Mallin on tarkoitus parantaa palveluiden saatavuutta asiakkaan näkökulmasta ja henkilöstön näkökulmasta parantaa työhyvinvointia.

Hoidon saatavuutta parannetaan tarjoamalla monipuolisesti palveluita, myös sähköisiä. Asiakkaiden yhteydenottoihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja heidän asioiden hoito aloitetaan heti. Hoidon tarpeen arviointi tehdään moniammatillisesti hoitajan ja lääkärin yhteistyössä. Väestöstä tunnistetaan paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita ja parannetaan erityisesti heidän hoidon jatkuvuutta omahoitajuuden sekä terveys- ja hoitosuunnitelman avulla.

Henkilöstön työhyvinvointia parannetaan lisäämällä työn hallittavuutta. Ammattilainen itse hallinnoi ajanvarauskirjaansa niin, että siihen mahdollisuus varata sopivan pituinen aika asiakkaan tarpeen mukaan. Tiivis moniammatillinen yhteistyö sujuvoittaa työntekoa. 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittäjäverkosto on benchmarkannut tiimimallia ja käynyt keskustelua alueellisten sidosryhmien kanssa hyvistä käytännöistä. Sen pohjalta on luotu malli vastaanottotyöhön, jossa näkyy alueelliset painotukset. Malli testataan kolmessa terveyskeskuksessa niin, että se räätälöidään jokaiseen paikkaan sopivaksi. Pilottikohteissa on laadittu pilottisuunnitelma, johon on määritelty nykytilan kuvaus, kehitettävät kohteet, tavoitteet, suunnitelma toteutuksesta sekä toteutuksen mittaaminen ja arviointi. Pilottikohteiden henkilöstöstä on valittu 4-5 henkinen kehittäjätiimi. Tavoitteena on, että he käyttävät 20% työajastaan kehittämistyöhön, jonka verran myös POPsote tukee palkkakuluja.

POPsoten kehittäjät ovat mukana tukemassa kehittämistyötä. Kuukausittain pidetään pilottikohteiden yhteinen palaveri, jossa käydään läpi pilotin etenemistä ja pohditaan yhdessä eteen tulleita haasteita ja onnistumisia. Pilottikohteiden osaamisvajetta pyritään helpottamaan POPsoten järjestämillä koulutuksilla. Pilottikohteiden ja POPsoten välillä on kiinteä yhteistyöverkosto, jolla tuetaan kehittämistyötä ja sen vakiinnuttamista. Säännölliset arviointiajankohdat ovat kolmen kuukauden välein, jolloin tarkastellaan suunnitelman toteutumista ja analysoidaan mittareilla saatua tietoa. 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Viikottaiset palaverit pilottiin osallistujien kanssa tärkeitä
  • Yhteiset kuukausipalaverit kaikkien pilottiin osallistujien kanssa
  • Organisaation tuki kehittämistyölle
  • Pilottikohteen työntekijät tarvitsevat tukea kehittämistyössä (projektisuunnittelijan tuki, ohjaus jne.)
  • Selkeä pilottisuunnitelma, aikataulutus sekä tavoitteet
  • Yhteiset mittaristot eri pilottiorganisaatioiden välillä, mikäli tavoitteet ovat samansuuntaisia
  • Yhteneväinen asiakassegmentointi paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden valinnassa
  • Kehittämistyön perusteiden koulutusta
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pudasjärven ja Kontikankaan tulokset ja tarkempi yhteenvedet löytyvät liitteenä olevista loppuraporteista.

Kuusamo

  • Lopettanut yhteisellä päätöksellä pilotissa 17.5.2022 resurssi ongelmien vuoksi

 

Pudasjärvi

  • Hoidon tarpeen arviointiin saatiin työkaluja, joilla asiakkaan hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta parannettiin. Hoidonperusteet.fi- sovellus on toimiva ja sen avulla saadaan hoidon tarpeen arviointiin yhteneväisyyttä.  
  • Oire/sairauskohtaiset laboratoriopaketit helpottavat hoidon tarpeen arviointia.
  • Ajanvarauskirjoille on suunniteltu kiireetöntä konsulttiaikaa omien potilaiden jatkoille. 
  • Kiireettömien sairaanhoitajien vastaanottojen kirjaamisen tueksi tehdyt valmiit fraasipohjat yhtenäistävät ja ohjaavat kirjaamista. 
  • Terveyshyötypotilaiden kohdalla terveys- ja hoitosuunnitelmamallit osoittautuivat käytännössä hyvin raskaiksi runsaan tiedon keruun vuoksi. 
  • Fysioterapian suoravastaanottoajat ovat osoittautuneet hyödylliseksi. 
  • Etävastaanoton lisäämiseksi on otettu käyttöön Videovisit sekä lisätty Omahoidon käyttöä. 
  • Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan työntekijät kokivat tärkeänä, että huomioidaan jokaisen hoitajan työkyky ja taidot työnkuvaa suunnitellessa sekä huomioidaan kiinnostuksen kohteet. Toivottiin, että työntekijä pääsee vaikuttamaan työpäivän kulkuun yhteisesti sovituissa raameissa sekä selkeää ohjeistusta hoitopoluista ja käytänteistä tiettyjen asioiden hoitamisessa. 
  • Pilotin myötä lääkäreiden ja hoitajien yhteistyö on parantunut ja toiminta on sujuvoitunut. 

 

Oulu/Kontinkankaan hyvinvointikeskus

  • Tiimi oppii uudistusten kokeilemisesta ja testaamisesta. Oppiminen näkyi konsultaatiovastaanottomallin 
    potilaskriteeristön karttumisena, tulosten tunnistamisena ja ns. täydentävinä ratkaisuina. 
  • Hoidon tarpeen arviointi "hermokeskuksessa": samoissa tiloissa kolme hoitajaa ja lääkäri. HTA -arvioinnissa hoitajat käyttävät apunaan ISBAR ja hoidonperusteet.fi työkaluja. Tarvittaessa mukana olevalta lääkäriltä saa konsultaatioapua reaaliaikaisesti.
  • Konsultaatiovastaanotto: lääkärin jonokirjalta on valittiin asiakkaita, jotka soveltuvat yhteisvastaanotolle. 3 hoitajaa pitää itsenäistä vastaanottoa yhtäaikaisesti ja tarvittaessa he voivat konsultoida lääkäriä reaaliajassa. Tarvittaessa lääkärin on mahdollista käydä n. 10-15 min ajan asiakkaan luona.