POPsote / Terveyskeskuksen moniammatillisen vastaanottotyön kehittäminen
Asiakkaiden yhteydenottoihin vastataan nopeasti ja heidän asioiden hoito aloitetaan heti. HTA tehdään moniammatillisesti. Tunnistetaan paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita ja parannetaan heidän hoidon jatkuvuutta omahoitajuuden sekä terveys- ja hoitosuunnitelman avulla.
Toimintamallin nimi
Asiakkaiden yhteydenottoihin vastataan nopeasti ja heidän asioiden hoito aloitetaan heti. HTA tehdään moniammatillisesti. Tunnistetaan paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita ja parannetaan heidän hoidon jatkuvuutta omahoitajuuden sekä terveys- ja hoitosuunnitelman avulla.
Mallin on tarkoitus parantaa palveluiden saatavuutta asiakkaan näkökulmasta ja henkilöstön näkökulmasta parantaa työhyvinvointia.
Hoidon saatavuutta parannetaan tarjoamalla monipuolisesti palveluita, myös sähköisiä. Asiakkaiden yhteydenottoihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja heidän asioiden hoito aloitetaan heti. Hoidon tarpeen arviointi tehdään moniammatillisesti hoitajan ja lääkärin yhteistyössä. Väestöstä tunnistetaan paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita ja parannetaan erityisesti heidän hoidon jatkuvuutta omahoitajuuden sekä terveys- ja hoitosuunnitelman avulla.
Henkilöstön työhyvinvointia parannetaan lisäämällä työn hallittavuutta. Ammattilainen itse hallinnoi ajanvarauskirjaansa niin, että siihen mahdollisuus varata sopivan pituinen aika asiakkaan tarpeen mukaan. Tiivis moniammatillinen yhteistyö sujuvoittaa työntekoa.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella on 19 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjää. Kunnista 9 järjestää palvelut omana toimintana, 14 kuntayhtymämallilla, 4 vastuukuntamallilla ja 3 kuntaa (Kärsämäki, Lumijoki ja Siikalatva) on toteuttanut kokonaisulkoistuksen.
THL:n arviointiraportissa (8/2019) on Pohjois-Pohjanmaan osalta todettu mm. seuraavasti:
- Mielenterveyspalveluiden käyttö on muuta maata suurempaa
- Palvelujen käyttö on monin osin muuta maata vähäisempää
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestää usea toimija
- Palvelujen toteutus on taloudellista
- Koettu terveys ja hyvinvointi vaikuttavat paremmilta kuin maassa keskimäärin
- Iäkkäiden määrä kasvaa noin kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä
- Synnyttäneisyys on maakunnista toiseksi suurin ja lasten osuus väetön suurin.
Perusterveydenhuollon avovastaanoton asiakkaat on hyvin monimuotoinen ryhmä niin iän kuin terveyden- ja sairaudentilan suhteen. Heillä voi olla paranevia sairauksia ja vaivoja tai monia kroonisia sairauksia. Kysyntä vaihtelee paljon viikon päivien ja kuukausien välillä. Palveluiden tulee olla tasalaatuisia ja mukautua jokaisen tarpeeseen oikea-aikaisesti. Tämä vaatii monipuolista palveluvalikoimaa. Sähköiset palvelut tulevat lisäämään palveluiden monipuolisuutta.
POPsote teki keväällä 2021 kuntalaiskyselyn, jonka tuloksista nousi seuraavia asiakokonaisuuksia
- Mahdollisimman monipuoliset ja yhteensopivat sähköiset palvelut
- Lähipalvelujen säilyminen
- Lääkärin ja hoitajan vastaanotto koettiin yhdeksi tärkeimmäksi palveluksi, joka tulee säilyttää lähellä kotia
- Liikkuva lääkäri tai hoitaja -palvelu
- Nopeampi hoitoon pääsy ja hoitojonojen lyhentäminen
- Asioiden eteneminen ensimmäisellä yhteydenottokerralla ja hoidon saanti yhdestä paikasta
- Saman työntekijän kanssa asiointi
Kehittäjäverkosto on benchmarkannut tiimimallia ja käynyt keskustelua alueellisten sidosryhmien kanssa hyvistä käytännöistä. Sen pohjalta on luotu malli vastaanottotyöhön, jossa näkyy alueelliset painotukset. Malli testataan kolmessa terveyskeskuksessa niin, että se räätälöidään jokaiseen paikkaan sopivaksi. Pilottikohteissa on laadittu pilottisuunnitelma, johon on määritelty nykytilan kuvaus, kehitettävät kohteet, tavoitteet, suunnitelma toteutuksesta sekä toteutuksen mittaaminen ja arviointi. Pilottikohteiden henkilöstöstä on valittu 4-5 henkinen kehittäjätiimi. Tavoitteena on, että he käyttävät 20% työajastaan kehittämistyöhön, jonka verran myös POPsote tukee palkkakuluja.
POPsoten kehittäjät ovat mukana tukemassa kehittämistyötä. Kuukausittain pidetään pilottikohteiden yhteinen palaveri, jossa käydään läpi pilotin etenemistä ja pohditaan yhdessä eteen tulleita haasteita ja onnistumisia. Pilottikohteiden osaamisvajetta pyritään helpottamaan POPsoten järjestämillä koulutuksilla. Pilottikohteiden ja POPsoten välillä on kiinteä yhteistyöverkosto, jolla tuetaan kehittämistyötä ja sen vakiinnuttamista. Säännölliset arviointiajankohdat ovat kolmen kuukauden välein, jolloin tarkastellaan suunnitelman toteutumista ja analysoidaan mittareilla saatua tietoa.
Pudasjärven ja Kontikankaan tulokset ja tarkempi yhteenvedet löytyvät liitteenä olevista loppuraporteista.
Kuusamo
- Lopettanut yhteisellä päätöksellä pilotissa 17.5.2022 resurssi ongelmien vuoksi
Pudasjärvi
- Hoidon tarpeen arviointiin saatiin työkaluja, joilla asiakkaan hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta parannettiin. Hoidonperusteet.fi- sovellus on toimiva ja sen avulla saadaan hoidon tarpeen arviointiin yhteneväisyyttä.
- Oire/sairauskohtaiset laboratoriopaketit helpottavat hoidon tarpeen arviointia.
- Ajanvarauskirjoille on suunniteltu kiireetöntä konsulttiaikaa omien potilaiden jatkoille.
- Kiireettömien sairaanhoitajien vastaanottojen kirjaamisen tueksi tehdyt valmiit fraasipohjat yhtenäistävät ja ohjaavat kirjaamista.
- Terveyshyötypotilaiden kohdalla terveys- ja hoitosuunnitelmamallit osoittautuivat käytännössä hyvin raskaiksi runsaan tiedon keruun vuoksi.
- Fysioterapian suoravastaanottoajat ovat osoittautuneet hyödylliseksi.
- Etävastaanoton lisäämiseksi on otettu käyttöön Videovisit sekä lisätty Omahoidon käyttöä.
- Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan työntekijät kokivat tärkeänä, että huomioidaan jokaisen hoitajan työkyky ja taidot työnkuvaa suunnitellessa sekä huomioidaan kiinnostuksen kohteet. Toivottiin, että työntekijä pääsee vaikuttamaan työpäivän kulkuun yhteisesti sovituissa raameissa sekä selkeää ohjeistusta hoitopoluista ja käytänteistä tiettyjen asioiden hoitamisessa.
- Pilotin myötä lääkäreiden ja hoitajien yhteistyö on parantunut ja toiminta on sujuvoitunut.
Oulu/Kontinkankaan hyvinvointikeskus
- Tiimi oppii uudistusten kokeilemisesta ja testaamisesta. Oppiminen näkyi konsultaatiovastaanottomallin
potilaskriteeristön karttumisena, tulosten tunnistamisena ja ns. täydentävinä ratkaisuina. - Hoidon tarpeen arviointi "hermokeskuksessa": samoissa tiloissa kolme hoitajaa ja lääkäri. HTA -arvioinnissa hoitajat käyttävät apunaan ISBAR ja hoidonperusteet.fi työkaluja. Tarvittaessa mukana olevalta lääkäriltä saa konsultaatioapua reaaliaikaisesti.
- Konsultaatiovastaanotto: lääkärin jonokirjalta on valittiin asiakkaita, jotka soveltuvat yhteisvastaanotolle. 3 hoitajaa pitää itsenäistä vastaanottoa yhtäaikaisesti ja tarvittaessa he voivat konsultoida lääkäriä reaaliajassa. Tarvittaessa lääkärin on mahdollista käydä n. 10-15 min ajan asiakkaan luona.
Kansikuva
