Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Oikea aikaista hoitoonpääsyä parannetaan moniammatillista yhteistyötä tehostamalla potilaslähtöisesti, hoidon jatkuvuutta, vaikuttavuutta ja laatua vahvistamalla
- Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Palveluiden monialaisuuden ja toimivuuden varmistaminen
- Kustannusten nousun hillitseminen
Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta asiointi helpottuu, hoitoonpääsy nopeutuu ja asiakkaille voidaan varmistaa kokonaisvaltainen hoito.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella on 19 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjää. Kunnista 9 järjestää palvelut omana toimintana, 14 kuntayhtymämallilla, 4 vastuukuntamallilla ja 3 kuntaa (Kärsämäki, Lumijoki ja Siikalatva) on toteuttanut kokonaisulkoistuksen.
THL:n arviointiraportissa (8/2019) on Pohjois-Pohjanmaan osalta todettu mm. seuraavasti:
- Mielenterveyspalveluiden käyttö on muuta maata suurempaa
- Palvelujen käyttö on monin osin muuta maata vähäisempää
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestää usea toimija
- Palvelujen toteutus on taloudellista
- Koettu terveys ja hyvinvointi vaikuttavat paremmilta kuin maassa keskimäärin
- Iäkkäiden määrä kasvaa noin kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä
- Synnyttäneisyys on maakunnista toiseksi suurin ja lasten osuus väetön suurin.
Tulevaisuuden sote-keskus määrittää kehittämisohjelman kansalliset tavoitteet:
- parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
- siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus
- vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta.
Kun edellä mainitut tavoitteet toteutuvat, myös kustannusten kasvu voi taittua.
Vastaanoton moniammatillisella työtavalla pyritään ratkomaan ongelmia, jotta hoitoonpääsy seitsemän vuorokauden sisällä voi toteutua.
Pilottikohteiden tavoitteena on
- tarjota paljon palveluita tarvitseville omahoitaja, joka tuntee asiakkaan paremmin ja koordinoi hoitoa. Heille tehdään myös hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan potilas kokonaisvaltaisesti.
- tehostaa puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia, jota tehdään yhteistyössä lääkärin kanssa.
- etävastaanottojen tarkoituksenmukainen käyttäminen. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä punnitaan onko asia hoidettavissa etävastaanotolla vai tuleeko potilas fyysisesti vastaanotolle.
Perusterveydenhuollon avovastaanoton asiakkaat on hyvin monimuotoinen ryhmä niin iän kuin terveyden- ja sairaudentilan suhteen. Heillä voi olla paranevia sairauksia ja vaivoja tai monia kroonisia sairauksia. Kysyntä vaihtelee paljon viikon päivien ja kuukausien välillä. Palveluiden tulee olla tasalaatuisia ja mukautua jokaisen tarpeeseen oikea-aikaisesti. Tämä vaatii monipuolista palveluvalikoimaa. Sähköiset palvelut tulevat lisäämään palveluiden monipuolisuutta.
POPsote teki keväällä 2021 kuntalaiskyselyn, jonka tuloksista nousi seuraavia asiakokonaisuuksia
- Mahdollisimman monipuoliset ja yhteensopivat sähköiset palvelut
- Lähipalvelujen säilyminen
- Lääkärin ja hoitajan vastaanotto koettiin yhdeksi tärkeimmäksi palveluksi, joka tulee säilyttää lähellä kotia
- Liikkuva lääkäri tai hoitaja -palvelu
- Nopeampi hoitoon pääsy ja hoitojonojen lyhentäminen
- Asioiden eteneminen ensimmäisellä yhteydenottokerralla ja hoidon saanti yhdestä paikasta
- Saman työntekijän kanssa asiointi
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen
- Kustannusten nousun hillitseminen
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Organisaatiot ovat itse valinneet toiminnan muutoksen mittarit sen mukaan, mitkä ovat heidän tavoitteensa. Käytettävät mittarit on kirjattu yksiköiden pilottisuunnitelmiin. Kaikille yhteisinä mittareina ovat T3 ja henkilöstön työhyvinvointikysely. Työhyvinvointikyselyn suorittaa POPsote ja toteutetaan kahden kuukauden välein organisaatioiden vastaanoton henkilöstölle.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kehittäjäverkosto on benchmarkannut tiimimallia ja käynyt keskustelua alueellisten sidosryhmien kanssa hyvistä käytännöistä. Sen pohjalta on luotu malli vastaanottotyöhön, jossa näkyy alueelliset painotukset. Malli testataan kolmessa terveyskeskuksessa niin, että se räätälöidään jokaiseen paikkaan sopivaksi. Pilottikohteissa on laadittu pilottisuunnitelma, johon on määritelty nykytilan kuvaus, kehitettävät kohteet, tavoitteet, suunnitelma toteutuksesta sekä toteutuksen mittaaminen ja arviointi. Pilottikohteiden henkilöstöstä on valittu 4-5 henkinen kehittäjätiimi. Tavoitteena on, että he käyttävät 20% työajastaan kehittämistyöhön, jonka verran myös POPsote tukee palkkakuluja.
POPsoten kehittäjät ovat mukana tukemassa kehittämistyötä. Kuukausittain pidetään pilottikohteiden yhteinen palaveri, jossa käydään läpi pilotin etenemistä ja pohditaan yhdessä eteen tulleita haasteita ja onnistumisia. Pilottikohteiden osaamisvajetta pyritään helpottamaan POPsoten järjestämillä koulutuksilla. Pilottikohteiden ja POPsoten välillä on kiinteä yhteistyöverkosto, jolla tuetaan kehittämistyötä ja sen vakiinnuttamista. Säännölliset arviointiajankohdat ovat kolmen kuukauden välein, jolloin tarkastellaan suunnitelman toteutumista ja analysoidaan mittareilla saatua tietoa.
