POSOTE-20 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut osaksi sotekeskusta

Yhteistyön lisääminen aikuissosiaalityön ja perusterveydenhuollon kanssa integroiden palvelut osaksi sotekeskusta. 

Toimintaympäristö

Pohjois-Savon alueella sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ei ole toistaiseksi juurikaan toteutettu yhteisissä tiloissa. Sosiaalityöstä ei jalkauduta säännönmukaisesti terveyspalveluihin ja terveydenhuollossa sosiaalipalveluita tarvitseva asiakas ohjataan yleisimmin ottamaan itse yhteyttä sosiaalitoimeen. THL:n terveyskeskuskyselyn mukaan eniten tarvetta sosiaalitoimen kanssa tehtävälle yhteistyölle aiheuttavat asiakkaiden taloudelliset ongelmat sekä päihdeongelmat. Pohjois-Savon väestön palvelutarpeet huomioon ottaen alueella on erityistä tarvetta kehittää terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä. 

Kuopiossa toteutetaan osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmaa pilotti, jossa aikuissosiaalityön palveluista sote-keskukseen sijoittuisi niin sanotut sosiaalihuollon ”front office” -palvelut sisältäen nopean sosiaalipalveluiden päätöksenteko, varhaiset ja alkuvaiheen sosiaalihuollon neuvonta- ja asiantuntijapalvelut sekä taloudellisen tuen palvelut. Sosiaalihuollon ammattihenkilön palvelut toteutetaan ensisijaisesti ammattikorkeakoulutasoisten palvelu-/sosiaaliohjaajien toimesta (esim. sosionomi amk). 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasta ei välttämättä osata ohjata hänen tarvitsemiin palveluihin. Asiakas ohjataan itse ottamaan yhteyttä toiseen palveluun. Asiakkaan palveluiden saannissa on viiveitä ja asiakkaan tilanne voi heikentyä palveluihin pääsyä odottaessa. 

Ammattilaiset eivät tunne toistensa työtä ja olemassa olevia palveluita. 

Asiakas voi käyttää paljon palveluja, jotka eivät ole hänelle oikein kohdennettua. Asiakas ei saa niistä sitä apua jota tarvitsee. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mallia kehitetään yhteiskehittämisen periaattein työpajoissa ja erillisissä palavereissa. Kehittäjäjoukko on monialainen, johon kuuluu perusterveydenhuollosta: (2) sairaanhoitajaa, (2) lääkäriä, fysioterapeutti sekä aikuissosiaalityön palveluohjaaja ja (2) sosiaalityöntekijää. Esihenkilöt ovat mukana mahdollisuuksien mukaan.  Asiakkaiden näkemystä kehittämiseen tuo kokemusasiantuntija. 

Kehittämistä varten on koottu ohjausryhmä, johon kuuluu ylilääkäri, sosiaalityönpäällikkö, (2) palveluesimiestä ja (2) johtavaa sosiaalityöntekijää. 

Kehittäjäjoukko on saatu koottua johdon tuella ja työntekijöiden oman innostuksen myötä.  

 

Tavoiteltu muutos

Asiakkaan palvelutarpeisiin pyritään vastaamaan yhdellä yhteydenotolla, jolloin asiakkaan palvelupolusta tulee mahdollisimman sujuva. Näin asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti.

Mallin avulla pyritään siihen, etteivät ammattilaiset tee päällekkäistä työtä ja heidän osaamisensa lisääntyy toisen ammattilaisen työn tultua tutummaksi. 

Asiakas saa oikein kohdennettuja palveluja, jolloin ns. turhien käyntien määrä vähenee. Resurssit ovat oikein kohdennettu.

Muutoksen mittaaminen

Kehittämisen aikana toimintamallia arvioidaan ja parannetaan suunnitelmallisesti. Kerätään seurantatietoa palveluohjauksen asiakkaista. Kerätään palautetta asiakkailta ja työntekijöiltä. Seurataan aikuissosiaalityöhön tulleiden vireillepanojen määrää. 

Toteutussuunnitelma

Määritetään toimintamalli, luodaan yhteistä toimintakulttuuri ja pilotoidaan toimintaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työikäiset henkilöt, joilla on sekä sosiaalisia että terveydellisiä haasteita.

Asiakas osallistuu omaan palveluprosessiinsa vahvana toimijana sekä häneltä pyydetään palautetta palvelukokemuksesta. Kokemusasiantuntija tuo asiakasnäkemystä mallin kehittämiseen.

Kokeilun tavoitteet

Asiakkaan palvelutarpeisiin vastataan yhdellä yhteydenotolla, jolloin asiakkaan palvelupolusta tulee mahdollisimman sujuva. Asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja oikein kohdennettua.

Ammattilaiset eivät tee päällekkäistä työtä ja heidän osaamisensa lisääntyy toisen ammattilaisen työn tultua tutummaksi. 

Asiakas saa oikein kohdennettuja palveluja, jolloin ns. turhien käyntien määrä vähenee. Resurssit ovat kohdennettu oikein.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tarkoitus oli sujuvoittaa asiakkaan palvelupolkua ja vastata asiakkaan tarpeisiin yhdellä yhteydenotolla sekä tuoda sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä toisilleen tutummaksi. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sosiaalipalveluiden näkyväksi tuominen edellyttää sosiaalialan ammattilaisen työn tuomista esille terveydenhuollossa. Palveluohjaajan jalkautuminen terveydenhuoltoon tai työskenteleminen terveydenhuollon toimipisteessä tuo ammattilaisten työtä toisilleen tutummaksi. Henkilöstön avoin suhtautuminen jalkautuvaan työhön edesauttaa työn kehittämistä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen käytäntöön vaatii ammattilaisten sitoutumista. Sosiaalialan jalkauttaminen terveydenhuoltoon tärkeää, jotta  yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollonammattilaisten kanssa tulee tutuksi. Toimintamallia voidaan soveltaa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotoinnin aikana asiakkaita ei ohjautunut sosiaalialan ammattilaisen palveluohjaukseen. Kerätyn palautteen perusteella haasteena oli vähäinen työikäinen asiakaskunta sekä pieni alue, jossa paljon iäkkäitä asukkaita. Konsultointi olisi ollut sujuvampaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, mikäli ammattilaiset olisivat työskennelleet fyysisesti samassa tilassa. Tilanteeseen vaikutti myös sosiaali- ja terveysalan työtaistelutoimet ja vallinnut tilanne koronan pandemian suhteen.