POSOTE-20 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut osaksi sotekeskusta
Yhteistyön lisääminen aikuissosiaalityön ja perusterveydenhuollon kanssa integroiden palvelut osaksi sotekeskusta.
Toimintamallin nimi
Yhteistyön lisääminen aikuissosiaalityön ja perusterveydenhuollon kanssa integroiden palvelut osaksi sotekeskusta.
Toimintamallin tarkoitus oli sujuvoittaa asiakkaan palvelupolkua ja vastata asiakkaan tarpeisiin yhdellä yhteydenotolla sekä tuoda sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä toisilleen tutummaksi.
Pohjois-Savon alueella sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ei ole toistaiseksi juurikaan toteutettu yhteisissä tiloissa. Sosiaalityöstä ei jalkauduta säännönmukaisesti terveyspalveluihin ja terveydenhuollossa sosiaalipalveluita tarvitseva asiakas ohjataan yleisimmin ottamaan itse yhteyttä sosiaalitoimeen. THL:n terveyskeskuskyselyn mukaan eniten tarvetta sosiaalitoimen kanssa tehtävälle yhteistyölle aiheuttavat asiakkaiden taloudelliset ongelmat sekä päihdeongelmat. Pohjois-Savon väestön palvelutarpeet huomioon ottaen alueella on erityistä tarvetta kehittää terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä.
Kuopiossa toteutetaan osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmaa pilotti, jossa aikuissosiaalityön palveluista sote-keskukseen sijoittuisi niin sanotut sosiaalihuollon ”front office” -palvelut sisältäen nopean sosiaalipalveluiden päätöksenteko, varhaiset ja alkuvaiheen sosiaalihuollon neuvonta- ja asiantuntijapalvelut sekä taloudellisen tuen palvelut. Sosiaalihuollon ammattihenkilön palvelut toteutetaan ensisijaisesti ammattikorkeakoulutasoisten palvelu-/sosiaaliohjaajien toimesta (esim. sosionomi amk).
Työikäiset henkilöt, joilla on sekä sosiaalisia että terveydellisiä haasteita.
Asiakas osallistuu omaan palveluprosessiinsa vahvana toimijana sekä häneltä pyydetään palautetta palvelukokemuksesta. Kokemusasiantuntija tuo asiakasnäkemystä mallin kehittämiseen.
Sosiaalipalveluiden näkyväksi tuominen edellyttää sosiaalialan ammattilaisen työn tuomista esille terveydenhuollossa. Palveluohjaajan jalkautuminen terveydenhuoltoon tai työskenteleminen terveydenhuollon toimipisteessä tuo ammattilaisten työtä toisilleen tutummaksi. Henkilöstön avoin suhtautuminen jalkautuvaan työhön edesauttaa työn kehittämistä.
Pilotoinnin aikana asiakkaita ei ohjautunut sosiaalialan ammattilaisen palveluohjaukseen. Kerätyn palautteen perusteella haasteena oli vähäinen työikäinen asiakaskunta sekä pieni alue, jossa paljon iäkkäitä asukkaita. Konsultointi olisi ollut sujuvampaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, mikäli ammattilaiset olisivat työskennelleet fyysisesti samassa tilassa. Tilanteeseen vaikutti myös sosiaali- ja terveysalan työtaistelutoimet ja vallinnut tilanne koronan pandemian suhteen.