POSOTE20: Alkoholin riskikäytön tunnistaminen
Tavoitteena on luoda Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin alkoholin riskikäytön tunnistamisen toimintamalli, jonka avulla helpotetaan alkoholin käytöstä keskustelemista ja kartoitetaan asiakkaan riskikäyttöä.
Nykyisen hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluita ja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Tulevaisuuden sote-keskuksessa asiakas saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdestä paikasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Laki ehkäisevään päihdetyön järjestämisestä (24.4.2015/523) painottaa alkoholi-, huume-, tupakka- sekä rahapelihaittojen ennaltaehkäisyä. Lain tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, varmistaa ehkäisevän päihdetyön edellytykset koko maassa sekä tukea erityisesti kuntia ja alueita kehittämään ehkäisevää päihdetyötä.
Ennaltaehkäisevien päihdetyön toimivien mallien levittämiseen Pohjois-Savon alueelle on tarvetta, sillä alkoholin ongelmakäyttö, päihteiden vuoksi sattuneista tapaturmista aiheutuvat kustannukset ja mielenterveysongelmat ovat suuria haasteita alueella. Pohjois-Savossa on eniten alkoholikuolemien vuoksi menetettyjä elinvuosia koko maassa. Lisäksi ikävakioitu mielenterveysindeksi (150,6) on maan korkein. (Pohjois-Savo 2019. Laaja Hyvinvointikertomus 2018-2021.)
Toimijoiden kartoittaminen ja toimijoiden roolien jäsentäminen kehittämistyön alussa mahdollistaa eri näkökulmien esiin tuomisen prosessin kehittämistyön aikana. Vaiheessa on hyödynnetty monitoimijuuskarttaa (Laurila 2020, kuva 1). Ota puheeksi alkoholi -toimintamalli on itsessään sekä työntekijää ja asiakasta palveleva, jolloin myös osallisuutta tulee tarkastella näistä näkökulmista.
Prosessin alussa kartoitimme toimijat ja heidän roolinsa mallin rakentamisessa. Päihdetyön asiantuntijoista koostettu konsultointiryhmä oli tukenamme toimintamallin suunnitteluvaiheessa. Ryhmässä oli mukana edustus myös A-klinikkasäätiöstä, joka järjestää ja hallinnoi ”Ota puheeksi” -koulutusta.
Tämän jälkeen kokosimme Pohjois-Savon alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ammattilaisista alueellisen verkostotyöryhmän, jonka tehtävänä oli toimintamallin työstäminen ja kirkastaminen sekä levittäminen työryhmän jäsenten sote-organisaatioihin. Suunnittelutyössä hyödynnettiin kokemusasiantuntijuutta mukana työpajoissa. Lisäksi järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat kutsuttiin mukaan työpajaan, jossa paneuduttiin erityisesti asiakkaan erilaisten tuen keinojen kartoittamiseen, sähköisten palveluiden hyödyntämiseen, asiakkaan omahoidon tukemiseen sekä kolmannen sektorin toiminnan ja sote-palveluiden yhteistyön tunnistamiseen palvelupolun eri vaiheissa. Tämän lisäksi ryhdyimme työstämään palvelupolkua ja toimintamallia paikallisella tasolla kehittämispaikkakunnalla.
Asiakasymmärrystä on kerätty hyödyntämällä kokemusasiantuntijaa toimintamallin suunnittelussa. Alkoholin riskikäytön tunnistamisen palvelupolkua rakennettaessa kokemusasiantuntija on tuonut esiin asiakkaan näkökulmia sekä myös sitä, kuinka kokemusasiantuntijuutta voitaisiin hyödyntää sote-palveluissa osana asiakkaan tukea.
Tietoa toimintamallista, sen kehittämisestä ja käyttöön ottamisesta lisättiin blogitekstein (työntekijälle ja asiakkaalle), sote-ammattilaisille ja heidän esimiehilleen suunnatulla webinaarilla sekä alueelliselle verkostotyöryhmälle pidettävillä osallistavilla työpajoilla. Lisäksi Pohjois-Savon alueen sote-johtajia ja lähiesimiehiä informoitiin työskentelyn etenemisestä säännöllisesti työpajakoostein.
Kuva
Toimintamallin avulla alkoholin riskikäyttö tunnistetaan varhaisemmin, jolloin myös tukea voidaan tarjota aiemmin. Tämän myötä alkoholin ongelmakäyttö vähenee Pohjois-Savossa. Pidemmällä aikavälillä voidaan nähdä myös raskaampien palveluiden tarpeen vähenemistä.
Seurattavat indikaattorit ja mittarit:
- Toteutetut Audit C -riskitestit ja lyhytneuvonnat (lukumäärä)
- Riskikäyttäjien määrä tehtyjen Audit C -riskitestien perusteella
- Varhaisen tuen menetelmien käytön lisääntyminen, %kunnista (alueellinen HYTE-kysely)
Suomessa on arviolta noin puoli miljoonaa henkilöä, joiden alkoholinkäyttö lisää riskiä sairastua erilaisiin sairauksiin. Myös Pohjois-Savon alueella alkoholin ongelmakäytöstä aiheutuneet kustannukset ovat suuria. Mitä varhaisemmin alkoholin riskikäyttöön pystytään puuttumaan, sitä pienemmiksi jäävät vakavampien alkoholista koituvien ongelmien ja haittojen riskit sekä kustannukset. Systemaattisella alkoholin puheeksiotolla helpotetaan myös aiheesta keskustelua niin sote-ammattilaisen kuin asiakkaankin näkokulmasta. Puheeksioton tueksi työstettiin "Puhutaanko alkoholin käytöstä? Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja omahoitoon" -lehtinen, jota sote-ammattilainen voi käyttää sekä lyhytneuvonnan (eli mini-intervention) tukena että asiakkaalle annettavana materiaalina.
Pohjois-Savon alkoholin riskikäytön tunnistamisen toimintamallia rakennettaessa on hyödynnetty Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä käytössä olevaa ennaltaehkäisevän päihdetyön mallia (Audit C -riskitesti ja mini-interventio).