POSOTE20: Digihoitopolun käyttöönotto hyvinvointivointialueella
Tavoitteena on kuvata Pohjois-Savon hyvinvointialueella Terveyskylän digihoitopolkujen käyttöönottomalli. Toimintamalli on muodostettu valtimotaudin ja diabeteksen digihoitopolkujen kehittämisen ja laajennuksen kautta.
Pohjois-Savon hyvinvointialue vastaa yli 248 000 pohjoissavolaisen sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen palveluista. Työntekijöitä Pohjois-Savon hyvinvointialueella on yhteensä noin 12 200.
Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) tarjoaa erikoissairaanhoitoa myös maakunnan ulkopuolelta tuleville potilaille. KYS vastaa noin miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Savon hyvinvointialue muodostuu 19 kunnan sote- ja pelastuspalveluista.
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on järjestää kaikille alueen asukkaille laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti. Tavoitteena on myös kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja.
Pohjois-Savossa, kuten kaikkialla Suomessa, väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. Hyvinvointialueiden perustamisella vastataan näihin yhteiskunnan muutoksiin. Suuremmalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjällä on parempi mahdollisuus turvata sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus että toiminnan ja hallinnon tehokkuus.
Diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet ovat merkittäviä sairausryhmiä erityisesti Pohjois-Savossa. Valtimotaudin digihoitopolku sekä vuonna 2022 koekäyttöön otettu yhteiskäyttöinen diabeteksen digihoitopolku ovat osa Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa toteutettavaa sote-palveluiden digitalisaatiota. Digitaalisilla palveluilla voidaan edistää muun muassa potilaiden hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä parantaa omahoitovalmiuksia ja sujuvoittaa asiointia.
Projektipäällikön ja kahden hankekoordinaattorin lisäksi kehittäjähoitajia ja lääkäreitä on mukana koko hyvinvointialueelta. Kehittäjähoitajia on toista kymmentä, joista osa toimii vain hankkeessa ja osa toimii hanketyön ohella omassa toimessaan sairaanhoitajana/ terveydenhoitajana, muutamia lääkäreitä on mukana osa-aikaisesti oman työn ohella.
Diabeteksen ja valtimotaudin digihoitopolut ovat tarkoitettu Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveydenhuollon asiakkaille.
Asiakasymmärrystä on kerätty perustamalla asiakasraati, johon on kutsuttu erityistason diabeteksen ja sepelvaltimotaudin digihoitopolkua käyttäviä potilaita. Asiakasraati on kokoontunut säännöllisesti ja raadin näkemyksiä ja kokemuksia on hyödynnetty digihoitopolkujen kehityksessä. Lisäksi käytössä olevilta digihoitopoluilta on kerätty asiakaspalautetta systemaattisesti.
Yhdessä työpajassa idoitiin sarjakuva/ kuvakäsikirjoitusmenetelmää apuna käyttäen valtimotautipotilaan digihoitopolkua. Eri ryhmät käyttivät erilaisia menetelmiä, osa piirsivät sarjakuvan osa leikkasi lehdestä kuvia tarinaan. Esiteltiin yhteisesti erilaisia valtimotautipotilaiden polkuja.
Kuva
Toimintamallin kehittäminen alkoi sähköisen palvelun kehittämisen prosessin mukaisesti (kuva1).
Palveluksi valiittiin Terveyskylän digihoitopolku. Käyttöönotossa hyödynnettiin Terveyskylän digihoitopolun käyttöönoton mallia (kuva 2) ja kehittämisen vaiheita (kuva 3).
Kuva
Kuva
Kuva
1. Kehitetään projektinomaisesti vaiheittain
- Edetään projektissa edellisen tehtävän kuviossa 2-3 vaiheiden mukaisesti.
- Käyttöön otettaessa Terveykylän digihoitopolkupalvelua edellytetään Terveyskylän käyttöön liittyvän sopimuksen laatimista oman hyvinvointialueen ja HUSin kanssa.
2. Toimintamalli osaksi arjen toimintaa - keskeiset huomiot
Henkilöstö ja ajankäyttö
- Nimetään kehittämiseen ja toimintamallin juurruttamiseen osallistuvat henkilöt
- Nimetyille henkilöille mahdollistetaan osallistuminen kehittämiseen työjärjestelyillä
- Kehittäjät ovat säännöllisesti yhteydessä työntekijöiden kanssa, ideoita kuunnellaan aktiivisesti ja ongelmia ratkotaan yhdessä
- Kehittäjillä annetaan lupa toteuttaa innovatiivisia kokeilua ja sen myötä sopia yhdessä muiden työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa uusia toimintatapoja
- Yhteistyö johdon kanssa kehittämisen kaikissa eri vaiheissa on oleellista toiminnnan muutokselle, esihenkilöt rohkaisevat työntekijöitä innovatiivisiin kokeiluihin. Tuetaan esihenkilöitä digitaalisten palveluiden käyttöönottossa.
- Varmistetaan, että työn toteuttamiseksi työpisteille järjestetään digitaaliseen työskentelyyn tarvittavat työvälineet.
Osaaminen ja jatkuva kehittäminen
- Henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä koulutustilaisuuksina lähiopetuksena että verkostotapaamisia järjestäen, itsenäinen harjoittelu koulutusympäristössä.
- Jatkossa helposti saatavilla olevat ohjeet hyvinvointialueen intrassa/ ohjeissa (PSHVA:lla IMS-järjestelmässä).
- Nimetään digipalvelun vastuukäyttäjät alueella ja järjestetään säännölliset verkostotapaamiset käyttäjien kesken.
- Verkostotapaamisten toteuttaminen myös ylläpitovaiheessa.
- Sovitaan yhdessä tavoitteet toiminnalle ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista systemaattisesti osana muuta toiminnan seurantaa.
- Digihoitopolun vuosikatselmoinnin yhteydessä arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja suunnitellaan jatkotoimet.
- Yksiköiden / alueiden esihenkilöt ottavat digipalveluiden tavoitteiden seurannan ja toiminnan kehittämisen osaksi muuta hoidon, palveluiden ja työn kehittämistä.
- Tehdään tarvittavia muutoksia toimintamalliin havaintojen ja kokemusten perusteella (ketterä kehittäminen).
- Esihenkilöstön digiosaamisen lisääminen oleellista, jotta palveluvalikoiman täysimääräinen käyttöönotto, hyödyntäminen ja valvominen toteutuu.
3. Toimintamalli ja digitaalinen palvelu (digihoitopolku) liitetään osaksi asiakkaan palvelupolkujen kuvausta
- Valtimotaudin hoitoketjun (Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtimoatudin hoitoketju, Terveysportti) päivittäminen on kesken 8/2023. Päivitykseen pyritään kuvaamaan valtimotaudin digihoitopolulle soveltuvat asiakkaat, digihoitopolulle ohjaaminen sekä palvelun käyttäminen osana potilashoitoa.
- Diabeteksen hoitoketjun laadinnassa tullaan kuvaamaan diabeteksen digihoitopolku osana hoitoketjua.
- Yhdessä hoitoketjujen jalkauttamista toteutetaan digihoitopolkujen implementointi osana palveluvalikoimaa.
31.5.23 mennessä koko hyvinvointialueen kansalaisten käytössä oli kolme digihoitopolkua (diabetes-, valtimotauti- ja Tulppa-verkkovalmennuspolut). Digihoitopoluilla hoidettiin 363 potilasta ja siellä toimivia ammattilaisia oli 181. Digihoitopolun käyttökoulutuksia ja työpajoja järjestettiin useita. Niihin osallistui yhteensä 220 ammattilaista. Ammattilaisten digihoitopolkupalvelulle antama suositteluindeksi NPS oli +73.
Palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja jatkuvuus
Potilaalle digihoitopolku tarjoaa laadukkaan, ajantasaiseen tutkittuun tietoon pohjautuvan yhtenäisen ja yksilöllisen sisällön omahoidon tueksi asuin- tai hoitopaikasta riippumatta. Digihoitopolku osana potilaan hoitoa korvaa osin hoitopaikassa tapahtuvia vastaanottokäyntejä ja soittoja. Osa rutiinikontrolleista voidaan hoitaa digihoitopolulla ja näin turvataan myös hoitotakuun toteutumista. Potilas voi olla joustavasti yhteydessä hoitavaan ammattilaiseen itselleen sopivana ajankohtana. Digihoitopolku mahdollistaa reaaliaikaiseen etävastaanottoon. Tulppa-verkkovalmennus mahdollistaa kaikille uusille alueen sepelvaltimotautipotilaille kuntoutumiseen, joka ei ole aiemmin toteutunut kaikissa kunnissa potilaiden vähäisen määrän tai resurssien puutteen vuoksi.
Pitkän aikavälin tavoitteena on hoitotasapainon paranemisen myötä ehkäistä liitännäissairauksia ja sen kautta vähentää vaativia/ toistuvia hoitokäyntejä. DHP sisältö on työstetty näyttöön perustuvaan tietoon ja sen avulla saadaan käyttäjälle laadukas alku- ja jatko-ohjaus varmistettua. Vakioimalla hoidon laatua voidaan myös ehkäistä sairaudesta johtuvia liitännäissairauksia ja raskaita hoitoja. Näiden tavoitteiden toteutumista ei voitu arvioida tällä aikajaksolla.
Digitaalinen hoitopolku parantaa tiedonkulkua potilaan ja ammattilaisen sekä eri hoitoyksiköiden välillä hyvinvointialueen sisällä, jolloin potilaan hoito jatkuu saumattomasti.
Toiminnan painotus raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn
Digihoitopolku osana potilaan hoitoa korvaa soveltuvin osin hoitopaikassa tapahtuvia käyntejä ja soittoja. Sydänliiton sepelvaltimotautipotilaiden Tulppa-verkkokuntoutus yhdistettynä ryhmämuotoisiin etätapaamisiin auttaa potilaan sitoutumista pysyviin elämäntapamuutoksiin. Tavoitteena on hoidon paranemisen myötä ehkäistä sepelvaltimotaudin etenemistä, liitännäissairauksia ja vähentää sairaalahoitoja ja uusintatoimenpiteitä. Ennakoivalla työotteella pyritään myös tunnistamaan suuren riskin valtimotautipotilaat ja ennaltaehkäisemään uudet sairaustapahtumat.
Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Digihoitopolkuun liittyvät yhdenmukaiset hoito- / toimintamenetelmät ja seurannan tavat vahvistavat ammattilaisten osaamista, varmistavat hoidon laatua ja tehostavat organisaatioiden työtä ja ajankäyttöä. Kun käytössä on yhteinen yksikkörajat ylittävä digihoitopolku, sen sisällön päivittäminen on vaivattomampaa, jolloin näyttöön perustuva ja ajantasainen tieto saadaan samanaikaisesti sekä asiakkaiden että ammattilaisten käyttöön. Kansalaiselle palvelu tarjoaa laadukkaan, ajantasaiseen tutkittuun tietoon pohjautuvan yhtenäisen ja yksilöllisen sisällön omahoidon tueksi. Omatoimisesti käytettävä digihoitopolku yhdessä ammattilaisen yksilöllisen ohjauksen kanssa auttaa sitouttamaan potilasta paremmin omaan hoitoonsa ja parantamaan omahoitoon liittyvän seurannan merkityksestä. Lopputuloksena parempi elämänlaatu, hoitotasapaino ja tuotetun hoidon laatu. Palvelun vaikuttavuudesta saadaan tarkempaa tietoa vasta pitkällä aikavälillä.
Digipalvelun laatua arvioitiin muyös potilaspalautteiden avulla. Potilaat arvioivat digihoitopolun hyödylliseksi ja sujuvaksi palveluksi. He kokivat sen mahdollistavan asioinnin itselle sopivana ajankohtana oikea-aikaisesti sekä nopeuttavan yhteydenottoa hoitoyksikköön kiireettömissä asioissa. Niin ikään arvioitiin palvelun sujuvoittavan potilaan siirtymistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Diabeteksen digihoitopolun potilaiden antama suositteluindeksi NPS oli +10 ja valtimotautipolun potilaiden +26.
Kustannusten nousun hillitseminen
Digihoitopolkupalvelun avulla voidaan kustannuksiin osaltaan vaikuttaa vähentämällä rutiinikäyntejä ja sen myötä vähentää mm. potilaiden matkakustannuksia, sairauspoissaoloja ja vastaanottoon liittyviä kuluja. Tulevaisuudessa suurimmat kustannussäästöt tulevat terveysvaikutuksista, jos potilas saadaan sitoutumaan paremmin omahoitoonsa ja potilaiden hoito on näyttöön perustuvaa ja suositusten mukaista.
Palautteiden perusteella potilaat itsekin kokivat digihoitopolku-palvelun säästävän aikaa ja rahaa. Potilaiden mielestä keskimääräinen koettu taloudellinen hyöty oli ≤ 50 euroa.