POSOTE20: Digihoitopolun käyttöönotto hyvinvointivointialueella

Tavoitteena on kuvata Pohjois-Savon hyvinvointialueella Terveyskylän digihoitopolkujen käyttöönottomalli. Toimintamalli on muodostettu  valtimotaudin ja diabeteksen digihoitopolkujen kehittämisen ja  laajennuksen kautta. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
POSOTE20: Digihoitopolun käyttöönotto hyvinvointivointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tavoitteena on kuvata Pohjois-Savon hyvinvointialueella Terveyskylän digihoitopolkujen käyttöönottomalli. Toimintamalli on muodostettu  valtimotaudin ja diabeteksen digihoitopolkujen kehittämisen ja  laajennuksen kautta. 

Toteutuspaikka
Pohjois-Savon hyvinvointialueen sote-keskukset ja sairaalapalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Pasi Kuosmanen

Luotu

03.03.2023

Viimeksi muokattu

10.03.2023
Ratkaisun perusidea **

Toimintamallin kehittäminen alkoi sähköisen palvelun kehittämisen prosessin mukaisesti (kuva1).

Palveluksi valiittiin Terveyskylän digihoitopolku. Käyttöönotossa hyödynnettiin Terveyskylän digihoitopolun käyttöönoton mallia (kuva 2) ja kehittämisen vaiheita (kuva 3).

 

Toimintaympäristö **

Pohjois-Savon hyvinvointialue vastaa yli 248 000 pohjoissavolaisen sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen palveluista. Työntekijöitä Pohjois-Savon hyvinvointialueella on yhteensä noin 12 200.

Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) tarjoaa erikoissairaanhoitoa myös maakunnan ulkopuolelta tuleville potilaille. KYS vastaa noin miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Savon hyvinvointialue muodostuu 19 kunnan sote- ja pelastuspalveluista.

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on järjestää kaikille alueen asukkaille laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti. Tavoitteena on myös kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja.  

Pohjois-Savossa, kuten kaikkialla Suomessa, väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. Hyvinvointialueiden perustamisella vastataan näihin yhteiskunnan muutoksiin. Suuremmalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjällä on parempi mahdollisuus turvata sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus että toiminnan ja hallinnon tehokkuus.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Diabeteksen ja valtimotaudin digihoitopolut ovat tarkoitettu Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveydenhuollon asiakkaille. 

Asiakasymmärrystä on kerätty perustamalla asiakasraati, johon on kutsuttu erityistason diabeteksen ja sepelvaltimotaudin digihoitopolkua käyttäviä potilaita. Asiakasraati on kokoontunut säännöllisesti ja raadin näkemyksiä ja kokemuksia on hyödynnetty digihoitopolkujen kehityksessä. Lisäksi käytössä olevilta digihoitopoluilta on kerätty asiakaspalautetta systemaattisesti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Kehitetään projektinomaisesti vaiheittain

  • Edetään projektissa edellisen tehtävän kuviossa 2-3 vaiheiden mukaisesti.
  • Käyttöön otettaessa Terveykylän digihoitopolkupalvelua edellytetään Terveyskylän käyttöön liittyvän sopimuksen laatimista oman hyvinvointialueen ja HUSin kanssa.

2. Toimintamalli osaksi arjen toimintaa - keskeiset huomiot 

Henkilöstö ja ajankäyttö

  • Nimetään kehittämiseen ja toimintamallin juurruttamiseen osallistuvat henkilöt
    • Nimetyille henkilöille mahdollistetaan osallistuminen kehittämiseen työjärjestelyillä
    • Kehittäjät ovat säännöllisesti yhteydessä työntekijöiden kanssa, ideoita kuunnellaan aktiivisesti ja ongelmia ratkotaan yhdessä
    • Kehittäjillä annetaan lupa toteuttaa innovatiivisia kokeilua ja sen myötä sopia yhdessä muiden työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa uusia toimintatapoja
    • Varmistetaan, että työn toteuttamiseksi työpisteille järjestetään digitaaliseen työskentelyyn tarvittavat työvälineet
  • Yhteistyö johdon kanssa kehittämisen kaikissa eri vaiheissa on oleellista toiminnnan muutokselle, esihenkilöt rohkaisevat työntekijöitä innovatiivisiin kokeiluihin 

Osaaminen ja jatkuva kehittäminen

  • Henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä koulutustilaisuuksina lähiopetuksena että verkostotapaamisia järjestäen, itsenäinen harjoittelu koulutusympäristössä
  • Nimetään digipalvelun pääkäyttäjät alueella ja järjestetään säännölliset verkostotapaamiset pääkäyttäjien kesken
  • Sovitaan yhdessä tavoitteet toiminnalle ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista systemaattisesti osana muuta toiminnan seurantaa
  • Tehdään tarvittavia muutoksia toimintamalliin havaintojen ja kokemusten perusteella (ketterä kehittäminen)

Toimintamalli ja digitaalinen palvelu (digihoitopolku) liitetään osaksi asiakkaan palvelupolkujen kuvausta

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Pilotit päättyvät 30.6.2023, jonka jälkeen tuloksia pilotista julkaistaan kesäkuun - syyskuun aikana. 

Kansikuva
""

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Being developed

Kohderyhmä