POSOTE20: Digitaalisen palvelun käyttöönotto hyvinvointialueella

Tässä toimintamallissa kuvataan digitaalisen palvelun käyttöönoton malli Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Toimintamalli on muodostettu etävastaanoton ja chat-palvelun kehittämis- ja käyttöönottotyön myötä.

Toimintaympäristö

Pohjois-Savon hyvinvointialue vastaa yli 248 000 pohjoissavolaisen sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen palveluista. Työntekijöitä Pohjois-Savon hyvinvointialueella on yhteensä noin 12 200. Pohjois-Savon hyvinvointialue muodostuu 19 kunnan sote- ja pelastuspalveluista.

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on järjestää kaikille alueen asukkaille laadukkaita sosiaali- ja terveyspalvelujyhdenvertaisesti. Tavoitteena on myös kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) tarjoaa erikoissairaanhoitoa myös maakunnan ulkopuolelta tuleville potilaille. KYS vastaa noin miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa.

Pohjois-Savossa, kuten kaikkialla Suomessa, väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. Hyvinvointialueiden perustamisella vastataan näihin yhteiskunnan muutoksiin. Suuremmalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjällä on parempi mahdollisuus turvata sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus että toiminnan ja hallinnon tehokkuus.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli on kehitetty Pohjois-Savon hyvinvointialueelle digitaalisten palveluiden käyttöönoton tueksi. Malli on soveltaen hyödynnettävissä erilaisten digitaalisten palveluiden käyttöönottoihin. Malli on muodostettu etävastaanotto ja chat-palveluiden kehittämis- ja käyttöönottotyössä, monialaisessa tiimissä ja sitä on testattu näiden palveluiden käyttööottotilanteissa eri toimialoilla.

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli kuvaa digitaalisen palvelun käyttöönottoprosessin vaiheet esiselvityksestä käyttöönottoon ja jatkuvaan palveluun. Mallissa on viisi vaihetta: esiselvitys, toimeksianto, suunnittelu, käyttöönotto ja jatkuva seuranta.  Jokaisessa vaiheessa kuvataan siihen liittyvät tehtävät. Toimintamalli toimii käyttöönottoprojektia koordinoivan työohjeena.

Liitteet
Kuva
Käyttööoton vaiheet
Käyttöönoton vaiheet
Kuva
Esiselvitys
Esiselvitys
Kuva
Toimeksianto
Toimeksianto
Kuva
Suunnittelu
Suunnittelu
Kuva
Käyttöönotto
Käyttöönotto
Kuva
Jatkuva seuranta
Jatkuva seuranta
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on kehitetty Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämispalveluiden käyttöön ja edelleen kehitettäväksi. Sitä voidaan hyödyntää jatkossa erilaisten digitaalisten palveluiden käyttöönotoissa hyvinvointialueella. Mallia on jo käytetty useammissa etävastaanoton käyttöönottoprojekteissa, kun palvelun käyttöä on laajennettu hyvinvointialueella.  Mallia voi hyödyntää myös kun kehittämispalveluissa kuvataan yksikön ydinprosessit. Malli julkaistaan hyvinvointialueen intranet-sivuilla, jossa se on myös muiden ammattilaisten käytettävissä. 

Digitaalisen palvelun käyttöönottoprojekteihin nimetään kehittämispalveluista projektia koordinoiva asiantuntija, joka kokoaa käyttöönottoa varten monialaisen työryhmän siltä toimialalta tai yksiköstä, jossa palvelun käyttöönotto tapahtuu. Tähän työryhmään tulisi kuulua esihenkilöitä sekä työntekijöitä, joiden kanssa edistetään käyttöönottoa mallin mukaisesti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia on koekäytetty erilaisissa toimintaympäristöissä, esimerkiksi ikääntyneiden ja perheiden palveluissa sekä työikäisten sosiaalipalveluissa.  Sitä on  myös hyödynnetty erilaisten digitaalisten palveluiden käyttöönotoissa, esimerkiksi etävastaanotto, chat-palvelu sekä lääkeautomaatit. Koekäytön aikana on todettu mallin soveltuvan erilaisiin käyttööottoprojekteihin. Koekäytön aikana mallia on tarvittaessa tarkennettu, niin, että se soveltuu erilaisten palveluiden käyttöönoton tarpeisiin. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin hyödyntäminen sujuvoittaa käyttööottoprojektin etenemistä.  Malli ohjaa kehittämiseen osallistuvan työryhmän työskentelyä, projektin vaiheistusta sekä tehtäviä eri vaiheiden aikana.  Toimintamallin avulla käyttöönottoprojektit etenevät yhdenmukaisesti riippumatta kuka asiantuntija niitä koordinoi. Tämä lisää käyttöönottoprojektien tasalaatuisuutta.