POSOTE20: Tutkimuksellisuus osaksi käytännöntyötä

Toimintamallissa Itä-Suomen yliopiston kanssa  yhteistyössä tehty laadullinen tutkimus (raportti tutkimuksesta liitteenä) integroitiin osaksi monialaisten tiimien kehitysprosessia. Näin saatiin arvokasta tietoa käytännön vaikutuksista. 

Toimintaympäristö

Tutkimuksellisuus osana käytännöntyötä on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus hanketta.

Toimintamallissa vahvistettiin tutkimuksen keskeistä roolia monialaisten tiimien kehityksessä ja käytännön työssä. Tavoitteena oli luoda avoin kanava, joka mahdollistaisi käytännön työntekijöiden ideoiden ja ajatusten saamisen tutkijoiden tietoon, luoden näin hedelmällistä vuorovaikutusta ja tiedon vaihtoa. Samalla pyrittiin tekemään tutkimustyön tekemisestä entistä saavutettavampaa ja näkyvämpää osana sote-kentän päivittäistä toimintaa.

Tutkimus integroitiin osaksi monialaisten tiimien kehittämistä Pohjois-Savon hyvinvointialueella, mikä mahdollisti syvällisen ymmärryksen tiimien dynamiikasta ja vaikutuksista. Tällainen tieteen ja käytännön yhdistäminen tarjoaa käytännön vaikutustiedon, joka tukee päätöksentekoa ja käytännön toimintaa. 

Toimintamallissa toteutettiin laadullinen tutkimus yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston , Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen kanssa. Tutkimuksessa haastateltiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen kahdeksan kunnan ja kaupungin alueilla toimivia monialaisten tiimien lähijohtajia, kehittäjiä ja jäseniä, yhteensä 39 henkilöä.

Yksilöhaastatteluihin osallistui 12 henkilöä ja ryhmähaastatteluihin yhteensä 27 henkilöä, jolloin kokonaisuudessaan toteutettiin 22 haastattelua. Haastatteluiden osallistui muun muassa seuraavilla ammattinimikkeillä toimivia henkilöitä: lääkäri, palveluohjaaja, perheneuvoja, psykologi, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen opettaja, sekä esihenkilöitä ja kehittäjiä. 

 Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla kahden tutkijan (raportin kaksi ensimmäistä kirjoittajaa, raportti liitteenä) toimesta ja analyysin logiikkaa ja tehtyjä tulkintoja vahvistettiin tutkimusryhmässä. Aineistoa analysoitiin kohdistamalla huomio monialaiseen yhteistyöhön ja tiimityöhön liittyviin jännitteisiin, joiden kautta oli mahdollista tunnistaa ja tehdä näkyväksi niitä tekijöitä, jotka haastavat monialaisen tiimityön kehittämistä, johtamista ja käytännöntoimintaa.

Tutkimuksen tuloksista pidettiin avoin verkkotilaisuus 13.6.2023. Tilaisuudessa osallistujat pääsivät pienryhmissä keskustelemaan ja pohtimaan tuloksia ja näiden keskusteluide pohjalta tehdyt nostot otettiin osaksi käytännönsuositus raporttia (Liite). Tuloksista koottiin yhtenäinen raportti(liite) jossa kerrotaan tutkimuksen tausta, aineistonkeruu sekä analysointi, tulokset ja johtopäätökset sekä suositukset. Lisäksi tutkimuksen tuloksia esiteltiin Hoitotieteen tutkimusseuran popup päivässä Kuopion yliopistollisen sairaalan aulassa posterina (liite) ja tuotettiin  yhden sivun mittainen "johtopäätökset ja suositukset"(liite) helposti jaettava "esite". Tutkija myös esitteli Varkauden monilaisen tiimimallin (ns.moti tiimin) pilottia Hallinnon ja kuntatutkimuksen päivillä työpajan alustuspuheenvuorona.

Tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään monialaisten tiimien toimintaa, auttaen niitä sopeutumaan paremmin muuttuviin tilanteisiin ja toisaalta myös hyödyntämään resursseja entistä tehokkaammin. Tällä tavoin toimintamalli tukee monialaisten tiimien kehitystä ja edistää laajemmin sote-kentän innovaatioita ja parhaita käytäntöjä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

11.2.2022 Yle uutisoi Tuuli Turjan tutkimuksesta otsikolla  "Vain joka kolmas hoitaja on jyvällä työpaikkansa tulevista muutoksista – tutkijan mukaan tyytyväisyys lisääntyisi osallistamalla" Uutisessa puhutaan hoitotyön ammattilaisista, mutta tämä sama pätee sosiaalitoimen työntekijöihin. Resurssipula koskee molempaa kenttää ja työntekijöiden työtyytyväisyys hiipuu. Turjan mukaan työtyytyväisyys paranee, kun työntekijä pääsee ajoissa mukaan suunnittelemaan tulevia muutoksia. Käynnissä oleva Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista ja tulee muokkaamaan sote kentän toimintatapoja ja rakenteita. Näitä toimintatapoja testataan erilaisilla kokeiluilla hyvinvointialueilla. 

Kaiken tämän uudistamisen ja kokeilujen myötä myös tutkimuksellisuuden merkitys osana sote kentän työtä korostuu. 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämiseen rekrytoidaan mukaan POSOTE20 Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittäjätyöntekijöitä, monialaisen tiimin jäseniä, oppilaitosten edustajia, opiskelijoita sekä sotekentän käytännön työntekijöitä ja esihenkilöitä. Tutkija järjestää yhteiskehittämiseen osallistuville alustan kehittämisyhteistyötä, tutkimusideointia sekä keskustelua varten. Tämän lisäksi järjestetään kehittämistapaamisia, joissa voidaan learning cafe tyyppisesti jakaantua keskustelemaan ja ideoimaan asioita.

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyöllä tavoitellaan parempaa ja sujuvampaa yhteistyötä oppilaitosten, tutkijoiden sekä alan ammattilaisten välillä. Käytännöntyöstä nousevat tarpeet auttavat kohdistamaan tutkimusta oikeisiin aiheisiin ja kehittämään sote ammattilaisten työtä.  Tavoitteena on lisätä vuoropuhelua sote ammattilaisten, oppilaitosten edustajien ja tutkijoiden välillä.

Tavoitteena on myös integroida käytännön tutkimus tukemaan monialaisen tiimityönmallin kehittämisprosessia, käyttöönottoa ja oma-arviointia. Erityisesti huomioidaan sosiaalityöhön osana monialaista tiimityötä. Toteutetaan tutkimus monialaisesta verkostotyöstä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Muutoksen mittaaminen

Varkauden kaupungin sote-henkilöstölle tehtiin kartoitus tutkimuksellisuudesta 23.5. - 6.6.2022. Kyselyn pohjalta seurataan kuinka henkilöstön näkemykset tutkimuksellisuudesta muuttuvat. 

Kysely toistettiin toukokuussa 2023. Kyselyiden tuloksien vertailussa ongelmalliseksi tuli vastaajajoukon suuret eroavaisuudet. Kevään 2022 vastaajista yli 80% oli terveydenhuollon työntekijöitä, keväällä 2023 vastaajajoukosta suurin osa oli sosiaalihuollon työntekijöitä. 

Toteutussuunnitelma

Kehittämistyön aikana tutkija-kehittäjä teki yhteistyötä käytännön työntekijöiden kanssa. Osallistui osastokokouksiin ja osallistaa työntekijöitä mukaan kehittämis/tutkimustyöhön.  Tavoiteena oli luoda toimiva ja keskusteleva yhteistyöverkosto, jossa niin käytännön työntekijät kuin tutkijat, opiskelijat ja oppilaitoksien yhteyshenkilöt saavat äänensä kuuluviin.

Tutkija-kehittäjä toteutti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimuksen monialaisista verkostoista. Tutkimuksen tuloksista tiedotettiin avoimessa verkkotilaisuudessa. Näin ollen jokainen halukas pääsi paikalle keskustelemaan tutkimuksesta. Tutkimuswebinaarissa osallistujilla oli mahdollisuus keskustella pienryhmissä ja jakaa omia ajatuksiaan ja ideoita, joita nousi tutkimuksen tulosten pohjalta. 

Lisäksi tutkimuksen tuloksista järjestettiin pienempiä tiedotustilaisuuksia halukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille. 

Ideointi

Yhteisyöhön pohdittiin avointa teams alustaa tai howspace alustaa, jossa voidaan keskustella avoimesti tutkimuksellisuudesta ja monialaisuudesta osana käytännöntyötä.

Idean valinta

Toteutettavaksi ideaksi muotoitus lopulta Howspace alusta ja sen monipuolisuuden hyödyntäminen yhteiskeskustelun alustaksi.

Lisäksi keväällä 20233 lähdettiin luomaan "yhdessä kohti monialaisuutta" avoimia verkkotilaisuuksia teamsissa, joissa nostettiin esille eri näkökulmia monialaisesta tiimityöstä (käytännön työntekijöiden näkökulmia, asiakasnäkökulmaa ja tutkimuksen näkökulmaa). Lisäksi tutkimuksesta saaduista tuloksista järjesttiin avoin verkkotilaisuus.

Kokeilussa opittua

Yhteistyöalustan käyttöönotto ei onnistunut odotetulla tavalla. Vaikka alusta mainostettiin eri Teams-ryhmissä ja muutamia osallistujia ilmoittautui mukaan, aktiivista keskustelua ei juurikaan syntynyt. Toisaalta huomattiin, että avoimet verkkotilaisuudet tutkimuksesta ja monialaisuudesta saivat positiivisen vastaanoton. 

Tämän perusteella jatkossa jatketaan "yhdessä kohti monialaisuutta" verkkotilaisuuksia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia soveltaessa ja jatkokehittäessä tulisi huomioida, että tässä kokeilussa opittuna avoimet verkkotilaisuudet osoittautuivat toimivaksi tavaksi tuoda tutkimusta (ja monialaista toimintatapaa) lähemmäs käytännötyötä. Webinaareja suunnitellessa olisi hyvä varata aikaa keskustelulle ja esiin nouseville kysymyksille. Lisäksi kannattaa pohtia toimisiko tallenteet. Olisiko mahdollista tallentaa webinaareja/tietoiskuja, joita halukkaat voisivat jälkikäteen katsoa ja saada näin ollen tietoa ajankohtaisista ja meneillään olevista tutkimuksista. 

Vaikka verkkokeskustelualusta ei tässä yhteydessä ollut toimiva ratkaisu, toisessa ajankohdassa ja tilanteen ollessa sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä stabiilimpi tätä voisi kokeilla uudestaan. Markkinointia kannattaisi tehdä laajemmalti. Verkkoalusta voisi toimia hyvänä alustana tallenteille, sekä infovideoille. Verkkoalustaa suunnitellessa huomio kannattaa kiinnittää säännöllisiin "herätteisiin" osallistujille ja näin nostaa aktiivisuutta keskusteluissa ja tehtävissä. 

Tutkimuksen pohjalta harkitsemisen arvoisia jatkotutkimusaiheita liittyy seuraaviin näkökulmiin:

Ensinnäkin, tulevissa tutkimuksissa olisi hyödyllistä keskittyä monialaisen tiimityön vaikutukseen asiakaskokemuksiin ja siihen, onko asiakas todella asetettu keskiöön heidän omasta näkökulmastaan. Tällöin on kuitenkin erittäin tärkeää huomioida eettiset seikat, erityisesti kun kohderyhmänä on haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä. Tutkimus saattaa edellyttää eettisen toimikunnan arviota ja hyväksyntää. Tällaisessa tutkimuksessa voidaan harkita joko haastattelu- tai kyselymenetelmän käyttöä.

Toiseksi, harkittavaksi kannattaisi ottaa laajempi kyselytutkimus monialaisen tiimimallin käytöstä käytännöntyössä. Tutkimuksessa voitaisiin tarkastella, näkyykö tiimimalli helpottavana vai työtä vaikeuttavana tekijänä. Lisäksi voitaisiin selvittää, vaikuttaako tiimimalli vain aktiivisesti tiimeissä toimiviin työntekijöihin vai ulottuuko sen vaikutus laajemmallekin.

Kolmanneksi, olisi kiinnostavaa vertailla erilaisia tiimimalleja keskenään. Vertailu voisi keskittyä niiden toimivuuteen käytännössä sekä siihen, mikä tiimimalli olisi sovellettavissa ja laajennettavissa hyvinvointialueelle. Nykyisellään eri tiimimallit vaihtelevat esimerkiksi työikäisten osalta verkostomaisesta tiimimallista työparimalliin. Toisaalta perhekeskuksen kohdalla yhdessä ajan malli voi olla yhtenäisempi eri kaupunkien ja kuntien alueilla. Tutkimuksessa voisi myös tutkia, miten yhdessä ajan juurruttaminen voisi toimia työikäisten puolella (esimerkiksi valitsemalla jokin piloteista tähän).

Lopuksi, henkilökohtaisesti tutkijana jäin pohtimaan, onko työikäisten tiimimalleissa riittävästi painotettu ennaltaehkäisevyyttä ja matalan kynnyksen palveluita vai onko painopiste paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden interventioissa. Tämä voisi olla tärkeä näkökulma tuleville tutkimuksille.

Nämä ehdotukset tarjoavat pohjaa jatkotutkimukselle monialaisesta tiimityöstä ja sen vaikutuksesta erilaisissa konteksteissa. On tärkeää huomioida tutkimusten eettinen ulottuvuus ja pyrkiä saamaan kokonaisvaltainen kuva tiimimallien toimivuudesta ja vaikutuksista.