| Innokylä

Toimintaympäristö

Sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluita ja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 13 §) mukaan ”Hyvinvointialueen on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus muiden hyvinvointialueen järjestämien palvelujen kanssa.” Sosiaali-ja terveysministeriö on lähettänyt hyvinvointialuelle työttömien terveystarkastuksista ohjeen, jonka tavoitteena on tukea työttömien terveystarkastusten järjestämistä ja toteutumista yhteistyössä TE-viranomaisten kanssa.

Työttömien terveystarkastuksia kehitettiin Siilinjärvellä osana Tulevaisuuden Sotekeskushankkeen työparityöpilottia. Pilotin kuvaus löytyy Innokylästä:

POSOTE20: Ennaltaehkäisevä monialainen yhteistyö ja työparityö sote-keskuksessa | Innokylä (innokyla.fi)

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Terveystarkastukset ovat toteutuneet Siilinjärvellä heikosti. Asiakkaat eivät ole saaneet palvelusta tarpeeksi tietoa, minkä lisäksi te-palvelujen ohjaus terveystarkastukseen vaikeutui lähete-käytännön loppuessa 9/2021. Kiristyneet tietosuojakäytännöt ovat tehneet yhteistyöverkostojen työskentelyn hankalaksi ja monialainen suunnitelmallinen yhteistyö on ollut vähäistä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Palvelutarpeen arviointi yhdessä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työttömien terveystarkastus on tarkoitettu 18-64-vuotiaille työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella oleville asiakkaille. Asiakas voi ohjautua tarkastukseen sote- ja te-palvelujen kautta tai tunnistaa tarpeen tarkastukselle itse. Yleisimmät syyt saapua vastaanotolle ovat terveydentilan haasteet ja ongelmat sekä työkykyarviointi ja -lausunnot. Terveystarkastuksessa voi käydä myös mikäli edellisestä terveydenhuollon kontaktista on pidempi aika ja asiakas haluaa keskustella terveyteen liittyvistä asioista. Tarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton.

Työttömillä on usein työssä käyviä enemmän terveysongelmia, minkä lisäksi työttömyys pitkittyessään lisää monia terveysriskejä. Tarkastuksissa eniten esille nousivat tuki- ja liikuntaelin kivut, mielenterveys- ja päihdehäiriöt ja hoitamattomat perussairaudet (verenpainetauti, hyperkolesterolemia, tyypin II diabetes). Asiakkaiden ruokailu- ja liikuntatottumukset vaihtelivat ja niihin heijastuivat muun muassa taloudellinen ja sosiaalinen tilanne. Arjen rytmittömyys lisäsi riskiä unihäiriöille.

Useat kohderyhmän asiakkaat ovat vältelleet terveydenhuollon palveluita vuosien ajan. Tärkeiksi teemoiksi vastaanotoilla nousivat turvallinen ilmapiiri, kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen, arvostus ja asiakaslähtöisyys. Asiakkaat ovat antaneet paljon myönteistä palautetta terveystarkastusten kokonaisvaltaisuudesta ja hoidon jatkuvuudesta ja seurannasta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa toteutetaan työttömien terveystarkastuksia osana monialaista yhteistyöverkostoa. Terveydenhoitaja ja työllisyysasiantuntijat työskentelevät tiivisti yli toimirajojen kehittäen yhdessä palvelua kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Terveydenhoitaja on helposti sekä asiakkaiden että yhteistyöverkostojen saatavilla, jalkautuu monialaisiin palavereihin ja osallistuu asiakaslähtöisten suunnitelmien tekoon. Terveystarkastus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa, johon sisältyy olennaisena osana psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn arviointia. Tarkastuksesta saatu informaatio on hyödynnettävissä asiakkaan jatko-ohjauksessa esimerkiksi lääkärin, fysioterapeutin tai mielenterveys- ja päihdetyön vastaanotolla. Palvelu on luonteeltaan asiakasta arvostavaa ja jokainen on tervetullut vastaanotolle omana itsenään.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Monialainen työskentely vaatii työntekijältä avoimuutta, luottamusta ja uskallusta poiketa tutuiksi tulleista tavoista. Toimintamallin onnistumisen edellytyksenä on ollut työntekijöiden halu olla osa yhteistyöverkostoa ja ymmärtää asiakkaan tilannetta ja hänen toimintaympäristöjään kokonaisvaltaisesti. Työntekijöiden innostunut puhe ja monialaisen yhteistyön hyödyistä kertominen ovat herättäneet uteliaisuutta ja jättäneet ajatuksen toimintamallin muutoksesta itämään. Esihenkilöiden antama tuki on edellytys toiminnan kehittämiselle.

Työttömien terveystarkastukset tulevat toteutumaan vuoden 2024 alusta lähtien Siilinjärvellä kahden terveydenhoitajan toimesta kuten ennen työparityöpilotin aloitusta. Terveydenhoitajien työnkuvaan kuuluu myös muita asiakasryhmiä, mikä rajoittaa käytössä olevaa resurssia yhtä asiakasryhmää kohden. Pilotin aikana kävimme keskustelua yhden tai useamman terveyskeskuslääkärin kiinnittämisestä osaksi työttömien terveyspalvelujen tiimiä, mikä mahdollistaisi joustavammat konsultaatiot ja syvemmän perehtymisen kohderyhmän erityispiirteisiin, työkykyarvioiden ja -lausuntojen tekemiseen. Valitettavasti emme tässä kohtaa saaneet nimettyä lääkäriä mukaan toimintaan. Kävimme keskustelua toimintamallista myös terveyskeskuksessa toimivien fysioterapeuttien kanssa ja pohdimme fysioterapeuttisen arvion merkitystä osana laajempaa työkykyarviota.

Työparityöpilotin ohjausryhmään on kuulunut hanketyöntekijöiden lisäksi työttömien terveystarkastuksia jatkossa tekevä terveydenhoitaja, mielenterveys- ja päihdetyön vastaavahoitaja, vastaanottopalvelujen osastonhoitaja, ylilääkäri/apulaisylilääkäri, aikuissosiaalityöntekijä ja työllisyysasiantuntija työllisyyden kuntakokeilusta. Tapaamiset ovat toteutuneet säännöllisesti ja toimintamallia on tarkasteltu sote-keskuksessa monesta näkökulmasta. Yhteydenottotavat ja -kanavat sekä tapa työskennellä yhdessä ovat kehittyneet yhteistyössä. Toimintamallin juurruttamiseksi on järjestetty monialaisia tapaamisia, joissa kehitettyjä käytänteitä on sovitettu tuleviin resursseihin, ja yksittäisten työntekijöiden kohtaamisia, joissa on käyty yksityiskohtaisemmin läpi tietojärjestelmiä ja hyväksi havaittuja lomakkeita.

Haastetta tulevaisuudessa tuo vähentynyt terveydenhoitajan resurssi asiakasta kohden ja mahdollisuus hoidon jatkuvuuteen. Pilotissa tuotettiin asiakkaalle palautekaavake, jossa on lueteltu kohderyhmän yleisimmät jatko-ohjaustahot ja heidän yhteystiedot helpottamaan asiakkaan vastuuta hoitoprosessin etenemisessä. Monialaisen yhteistyön lupakaavakkeena on käytetty Kelan y100-lomaketta "Suostumus henkilötietojen vaihtoon ja käsittelyyn". Tavoitteena on, että asiakasta pyydetään allekirjoittamaan lomake työllisyyspalveluiden tapaamisella, kun asiakas ohjataan sote-palveluihin. Näin myös työllisyysasiantuntijat voivat toimia aktiivisena verkoston jäsenenä ja asiakkaan luvalla kutsua tarpeen mukaan monialaisen tiimin koolle.

Toimintamallin jatkuminen edellyttää vastuuta ja aktiivisuutta sen kaikilta jäseniltä. Prosessivastuu määräytyy asiakkaan yksilöllisen suunnitelman mukaan, minkä vuoksi yhteistyön aloittaminen voi tapahtua jokaisen verkostotahon käynnistämänä. Pilotin loppuminen ja vähentynyt terveydenhoitajan resurssi on herättänyt huolta toimintamallin jatkumisesta, minkä vuoksi aikaa on käytetty keskusteluihin, joissa kannustetaan työntekijöitä pitämään saavutetusta yhteistyöstä kiinni myös työntekijöiden vaihduttua. Kokemuksia on jaettu ja huomiota on kiinnitetty asiakasprosessien sujuvoitumiseen, palveluiden oikea-aikaisuuteen, aikaresurssin säästymiseen ja työhyvinvoinnin lisääntymiseen monialaisen yhteistyön seurauksena. Saavutettu ymmärrys ja tuttuus toistemme työnkuvaan ja organisaatioiden toimintaan, auttavat löytämään keinot yhteistyölle myös muuttuvissa olosuhteissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa kaikilla hyvinvointialueiden sote -keskuksissa. Soveltaminen vaatii ammattilaisten vahvaa sitoutumista ja ymmärrystä monialaisesta työskentelystä sekä etenkin kohderyhmän erityispiirteistä. Työn lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutustaidot. Työ- ja toimintakyvyn arvio vaativat erityisosaamista asiakkaan koko verkostolta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotin aikana terveystarkastusten luonne on muuttunut yksittäisistä käynneistä osaksi asiakkaan tarpeita vastaavaa kokonaisuutta, jolla on jatkumo. Terveystarkastusten määrä kasvoi Siilinjärvellä moninkertaiseksi ja pilotin loppuvaiheessa käynnistyivät erittäin paljon positiivista palautetta saaneet monialaiset tapaamiset työllisyyspalveluiden, sotealan ammattilaisten ja asiakkaan kesken. Toimintamallin keskiössä on potilastietojärjestelmään kirjattu monialainen suunnitelma, jonka avulla muun muassa asiakas tietää lääkärin vastaanotolle mennessään hoidon syyn/tarpeen, lääkärillä on käytössä kattavat esitiedot asiakkaasta ja lääketieteelliset lausunnot on kirjoitettu oikeasta näkökulmasta/kohdennettu tavoiteltuun asiaan. Prosessin on koettu jouduttavan asiakkaan tarpeen mukaista palveluiden saantia, lisäävän asiakkaan osallisuutta ja säästävän lääkäreiden resurssia. Asiakkaat ja verkoston työntekijät ovat olleet äärimmäisen tyytyväisiä toimintamalliin.

POSOTE20: Työttömien terveystarkastukset