Prosessimuotoinen yhteiskehittäminen kokemusasiantuntijoiden kanssa
Toimintamallin tarkoituksena on kuvata Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa hyväksi havaittu tapa toimia lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kanssa prosessimaisen yhteiskehittämisen keinoin.
Suomalainen lastensuojelu elää murrosvaihetta vahvan uudistamisajattelun ja hyvinvointialueiden muodostumisen myötä. On tärkeää, että muutoksen keskellä toimintoja kehitettäessä myös asiakkaiden ääntä kuullaan ja heidät otetaan tasavertaisiksi kehittäjäkumppaneiksi. Toimintamalli pyrkii osaltaan tukemaan yhteiskehittämisen toteuttamista lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kanssa eettisesti, suunnitelmallisesti ja tehokkaasti ja kannustaa samalla luomaan rakenteita toimivan yhteistyön takaamiseksi.
Kokemusasiantuntijoiden käyttäminen lastensuojelun kehittämistyössä on jo varsin yleistä ja kokemustietoon pohjautuvat näkökulmat ja puheenvuorot erilaisissa tilaisuuksissa ovat suosittuja ja vaikuttavia. Kokemusasiantuntijatiedon hyödyntämisen kasvun myötä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyön käytännöt ovat kuitenkin vielä vakiintumattomia ja vaihtelua yhteisten kehittämisprosessien toteutuksessa on paljon. Jotta kokemusasiantuntijoiden kanssa kehittäminen olisi tehokasta ja vuorovaikutteista, on yhteistyön vaiheisiin aina valmistelusta arviointiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteistyön jatkuvuuden kannalta on myös tärkeää kiinnittää huomiota kokemusasiantuntijoiden kanssa toteutettavan yhteistyön eettisiin seikkoihin.
Hankkeen arviointia toteutettiin dialogisen arvioinnin työpajoilla hankeprosessin ajan. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman osallisuustyöpaketin arviointityöpajan osallistujat kuvasivat, että kokemusasiantuntijoiden kanssa toteutetut tilaisuudet ovat olleet erittäin onnistuneita. Arvioinnissa nostettiin esiin, että ammattilaisten ymmärrys asiakkaiden osallisuudesta on lisääntynyt ja samoin on kasvanut halu oppia työskentelemään yhä paremmin kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin kyselyt mukana olleille kokemusasiantuntijoille ja hanketyöntekijöille, sekä kokemusasiantuntijoiden taustaorganisaatioille.
Prosessimaista yhteiskehittämistä on mahdollista hyödyntää kaikessa kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. On tärkeää, että prosessin toteutukselle varataan riittävät resurssit ja vastuuhenkilöt.
Yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa on mahdollista toteuttaa laajoissa kehittämisen kokonaisuuksissa, mutta myös pienemmissä kokemusasiantuntijoiden konsultaatioissa ja puheenvuoroissa. Toimintamallissa kuvatun prosessin vaiheet ovat pääpiirteittäin samat, mutta niiden sisältö ja kesto voi vaihdella prosessin koosta ja luonteesta riippuen.
Kun kokemusasiantuntijoille tarjotaan mahdollisuus olla mukana kehittämisessä useassa vaiheessa, muodostuu heille kokonaisvaltaisempi kuva kehitettävästä asiasta ja sen taustalla vaikuttavista ilmiöistä. Näin on myös mahdollista kerätä kokemustietoa kehittämistyön tueksi useammassa kohdassa ja eri näkökulmista. Tärkeää yhteiskehittämisessä on palata prosessin loppuvaiheessa yhdessä tarkastelemaan sitä, mikä vaikutus kokemustiedolla oli kehittämistyössä ja miten kokemusasiantuntija itse kokee oman panoksensa vaikuttaneen lopputulokseen.
Yksittäisten kohtaamisten ja pistemäisen osallistumisen sijaan työskennellään lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kanssa prosessimaisesti yhdessä kehittäen. Prosessin aikana syntynyttä tietoa peilataan oman kokemuksen ja ammattitaidon valossa, jonka jälkeen se voidaan palauttaa jälleen yhteisesti hyödynnettäväksi ja edelleen kehitettäväksi. Vaiheita voidaan toistaa useita kertoja tiedon jalostuessa ja avatessa yhä uusia näkökulmia niin ammattilaisten, kuin kokemusasiantuntijoidenkin taholta.
Valmistautumalla kehittämiseen yhdessä kirkastetaan yhteinen päämäärä ja ymmärrys yhteistyöstä, sen sisältämistä rooleista, tavoitteista ja mahdollisuuksista. Kokemusasiantuntijalle on myös maksettava palkkio antamastaan panoksesta ja tätä varten on olemassa erilaisia suosituksia.
On tärkeää, että prosessin hallitusta kuljettamisesta alusta loppuun vastaa erikseen nimetty taho, joka alkuvaiheessa huolehtii yhteisen ymmärryksen muodostamisesta ja loppuvaiheessa yhteistyön arvioinnista. Prosessin päätösvaiheessa jaetaan kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kesken molemminpuolinen avoin palaute yhteistyöstä, joka vahvistaa yhteiskehittämisen eettistä pohjaa ja palkitsee kehittämisessä mukana olevia tahoja. Purkukeskustelun kautta voidaan pohtia myös eri näkökulmien tuomaa lisäarvoa ja merkitystä kehittämistyössä saavutetun lopputuloksen valossa. Toimivan yhteistyön päätteeksi voidaan katse suunnata jo jatkokehittämisen näkymiin ja ideoida uudenlaisia yhteistyön paikkoja.
Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa koottiin kokemusasiantuntijoiden kanssa prosessimaisen yhteiskehittämisen avulla Osallisuustyökalu lastensuojelutyöhön. Prosessi piti sisällään kokemusasiantuntijoiden tuottaman materiaalin keräämisen, sen järjestelyä, tiivistämistä ja reflektointia useissa työpajoissa yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa sekä yhteistä suunnittelua tuotoksen ulkoasuun ja julkaisuun liittyen.
Kuva
Jotta lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden kanssa toimiminen lastensuojelun kehittämistyössä vakiintuisi osaksi rakenteita, tarvitaan yhteinen tahtotila ja arvostus kokemustietoa ja sen hyödyntämistä kohtaan. Kun tahtotila on saavutettu myös ylimmän johdon osalta, on tärkeää nimetä taho, jonka vastuulla yhteisen kehittämisen prosessien läpi vieminen on.
Riittävät henkilöstöresurssit takaavat laadukkaan ja eettisesti kestävän yhteistyön ammattilaisten ja asiakkaiden yhteisessä kehittämistyössä. Kuormittavan ja kiireisen lastensuojelutyön rinnalla on erittäin haastavaa toteuttaa yhteiskehittämistä asiakkaiden kanssa, jos tätä ei ole lainkaan resursoitu. Laajemman yhteiskehittämisprosessin toteuttaminen laadukkaasti ei siis onnistu oman työn ohessa tehtävänä lisätoimintona, ellei siihen ole sovittu selkeästi vastuukehittäjää/-jiä. Kun toiminnoista vastaa erikseen nimetty taho, on vastuu prosessien asianmukaisesta käynnistämisestä, läpi viemisestä ja päättämisestä varmempaa.
Hankkeen päätösvaiheessa kerättiin palaute kokemusasiantuntijayhteistyöhön liittyen hanketyöntekijöiltä, mukana olleilta kokemusasiantuntijoilta ja heidän taustaorganisaatioiltaan. Kyselyillä haluttiin selvittää mm. kokemustiedon merkitystä kehittämistyössä, kokemuksia yhteistyön toteuttamisesta käytännössä, sekä sitä, mitä kokemusasiantuntijat tai taustaorganisaatiot saivat osallistumisestaan kehittämistyöhön.
Kokemusasiantuntijat kuvasivat, että heille kerrottiin selkeästi siitä mihin osallistuvat ja mihin hankkeen kokonaisuuteen kyseinen osuus liittyy. Eettiset seikat oli huomioitu esimerkiksi avoimena puheena palkkioista ja tarjottuna tukena ja apuna yhteisen kehittämisen aikana. Käytännön asioiden kuvattiin hoituneen sujuvasti ja vaivattomasti.
Erityisinä myönteisinä asioina kokemusasiantuntijat mainitsivat palautteissaan yhdessä olon ja yhteisen tekemisen hyvän porukan kanssa, ruoan sekä kokemustiedon saaneen vastaanoton ja kiinnostuksen ammattilaisten toimesta. Ainoana kehittämiskohteena palautteissa mainittiin toive useammista ja pidemmistä yhteisistä kehittämisprosesseista.
Tärkeänä koettiin myös se, että kokemusasiantuntijat saivat mahdollisuuden olla mukana hankkeen päätösseminaarissa ja tunne siitä että saatavaa kokemustietoa todella hyödynnettiin muutostyössä. Nuoret pitivät työtään hankkeessa merkityksellisenä ja kokivat kasvaneensa kokemusasiantuntijoina. Hankkeen etenemisen seuraamista ja muiden kokemusasiantuntijoiden kohtaamista pidettiin myönteisenä lisänä oman panoksen antamisen ohella.
Kokemusasiantuntijoiden taustaorganisaatioiden palautteissa kuvattiin pitkäkestoisen yhteistyön olleen toimivaa myös heidän näkökulmastaan. Kokemusasiantuntijanuorten ja hanketyöntekijöiden välinen suhde on ollut avointa ja toimivaa. Työ on näyttäytynyt innostavana, kokemustietoa arvostavana ja nuoria kokemusasiantuntijoina kehittävänä. Suora viestintä hanketyöntekijöiden ja nuorten välillä on ollut toimivaa, vaikka taustaorganisaatioissa on saattanut tapahtua muutoksia. Joissakin tapauksissa taustaorganisaatiot olisivat voineet hyötyä tilanteen päivittämisestä. Taustaorganisaatiot näkivät hankkeen kautta omien kehittäjäryhmiensä nuorten osaamista konkreettisesti ja saivat omaan toimintaansa uusia näkökulmia ja keskustelunaiheita. Myös yhteistyö muiden kehittäjäryhmien kanssa hankkeen toiminnoissa koettiin mielekkäänä.
Hanketyöntekijöiden näkökulmasta yhteistyön kokemusasiantuntijoiden kanssa koettiin vahvistaneen paikallista ymmärrystä kokemustiedon merkityksestä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä ja tuoneen moniäänisyyttä ja uusia näkökulmia. Mukana olleiden nuorten puheenvuorot keräsivät kiitosta hankkeen tilaisuuksissa ja ne koettiin erityisen vaikuttavina. Hankkeen aikainen yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa käynnisti uuden yhteistyöprosessin yhdellä alueella, mutta nosti esiin myös vakiintuneemman kokemusasiantuntijarakenteen puutteita toisilla alueilla.
Kokemusasiantuntijoiden monipuolisempi käyttäminen esimerkiksi hankkeen arvioinnissa nousi esiin kehittämisehdotuksena.
Yhteistyön käytännön toteutukseen oltiin tyytyväisiä. Palautteiden mukaan on voitu luottaa siihen, että kokemusasiantuntijayhteistyöstä vastaa nimetty asiantuntijataho, joka huolehtii yhteistyön käytännön asioista ja toteuttamisesta eettisesti.