| Innokylä

Toimintaympäristö

Mielenterveysongelmien tehtäväluokka on kuudenneksi yleisin hälytyskoodi Pohteen alueen ensihoidossa ja Oulun alueella mielenterveyden ongelmaan liittyviä ensihoitotehtäviä on noin 2000 vuodessa. Nykytilanteessa mielenterveysoireiset potilaat eivät ohjaudu riittävän ajoissa tarkoituksenmukaiseen hoitoketjuun. He kuormittavat epätarkoituksenmukaisesti ensihoito-päivystysketjua, koska ensihoidolla ei ole juurikaan muuta mahdollisuutta kuin kuljettaa potilas terveydenhuollon päivystykseen. Haasteena on ensihoidon mahdollisuudet, keinot ja osaaminen psyykkisen tilanteen hoidon tarpeen arviossa, ensikohtaamisessa ja jatkokontaktien sopimisessa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyössä mukana ovat olleet Pohteen toimi- ja palvelualueista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke (Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelma, Lasten-, nuorten ja perhepalveluiden kehittämisohjelma, Ensihoidon hankeosio) OYS ensihoito, Akuuttipsykiatria ja mielialahäiriöt, Psykiatrian päivystysyksikkö, Alueelliset mielenterveyspalvelut, Oulun seudun yhteispäivystys ja Kehittämisen palvelualue. Toimi- ja palvelualueiden edustajista muodostettu työ- ja seurantaryhmä aloitti työskentelyn keväällä 2023.

Tavoiteltu muutos

Psykiatrinen sairaanhoitaja ensihoidossa -pilotin tavoitteiksi asetettiin:

vahvistaa etulinjan mielenterveyspalveluita ja parantaa mielenterveysoireisten potilaiden hoidon tarpeen arviota, hoidon laatua ja jatkohoidon järjestelyä sairaalan ulkopuolella
sujuvoittaa ensihoidon, päivystyksen ja psykiatrian päivystyksen sekä muiden mielenterveyspalveluiden yhteen sovitettuja palveluita monialaisella yhteistyöllä
vahvistaa ensihoitajien osaamista potilasryhmän kohtaamisessa

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Yksikön kohderyhmä oli pilotissa Oulun alueen mielenterveysongelmien ensihoitotehtävien potilaat.

Kuvittele ja kokeile

Idean valinta

Toimintakonseptin suunnittelussa käsiteltiin kahden toimintamallin vaihtoehtoa:

ensihoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja muodostavat työparin ja hoitavat mielenterveydenhäiriön ensihoitotehtäviä
liikkuva psykiatrinen sairaanhoitaja, joka liikkuu itsenäisesti eri ensihoidon päivittäisyksiköiden mukaan tehtäville

Työryhmä tutustui Pirkanmaan mielenterveysambulanssi pilottiin. Toimintakonsepti keskustelun lopputulokseen vaikutti myös saatavilla oleva rahoitus ja henkilöresurssi. Työpajassa sovittiin toimintamallista, jossa pilotoidaan yksi psykiatrinen sairaanhoitaja, joka liikkuu omalla yksiköllä ja auttaa laajemmin ensihoitoa ja mahdollisesti muita viranomaisia myöhemmässä vaiheessa kentällä. Keskusteluun nousivat poliisin kohtaamat mielenterveyspotilaat, jotka eivät ylitä ensihoidon hälyttämisen kynnystä sekä sosiaalitoimen liittäminen mukaan suunnitteluun. Tunnistettiin alkuvaiheessa tarve vahvistaa etulinjaa ja liikkuvia palveluita. Pilottiaika oli lyhyt, jonka vuoksi se rajattiin tarkasti.

Ratkaisun testaaminen

Toimintamallia pilotoitiin 4.10.-17.12.2023

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Yksikkö sai asiantuntijahälytykset hätäkeskuksesta ensihoidon mielenterveystehtäville Oulun alueelta. Psykiatrinen sairaanhoitaja liittyi ensihoidon päivittäisyksiköiden mukaan tehtäville tukipartiona kohteeseen silloin, kun siitä arvioitiin olevan lisähyötyä. Yksikkö voitiin liittää pyynnöstä myös muille tehtäville (muu kuin hälytys mielenterveysongelman tehtäväluokassa), joissa tarvittiin psyykkisen tilanteen arviota ja hoitoa. Sairaanhoitaja pystyi hoitamaan ja tukemaan tehtäviä myös puhelimitse. Psykiatrisilla sairaanhoitajilla oli osin ensihoitoa laajemmat keinot potilaan hoidon järjestelyissä. Tehtävät hoidettiin yhteistyössä ensihoidon kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamuotoilun tarkastelu sekä hoitoketjun kehittäminen laajemmin ensihoidon lisäksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Psykiatristen ja päihdepotilaiden palveluihin tarvitaan myös oikea-aikaisia, toimivia ja riittäviä hoitoja hoidon tarpeen arvion lisäksi. Kehittämisessä tarvitaan tarkastelua läpi koko akuuttihoitoketjun.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotilla saatiin hyvin näkymä tämänhetkisiin ensilinjan mielenterveyspalveluihin ja sen avulla löydettiin palveluketjun heikkoja lenkkejä. Pilotin aikana on saatu kattava kuvaus ensihoidon mielenterveystehtävien sisällöstä ja potilaiden oireista sekä ongelmista psykiatristen sairaanhoitajien tehtävätilastoinnin kautta. Kaiken kaikkiaan toiminta oli koettu hyödyllisenä ja toiveissa oli toiminnan jatkuminen, mutta toimintamallia muotoilemalla. Yksikön tulisi olla iltapainoinen ja kuljettamiseen pystyvä yksikkö, jossa työskentelee esimerkiksi ensihoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja työpari, mikäli toiminta integroidaan vain ensihoitotehtäviin. Toimintamuotoilu voisi olla myös eri toimijoiden välillä ketterästi toimiva liikkuva yksikkö, jossa on mielenterveyden HTA osaamista, tietoa palveluntuottajista ja yhteistyötahojen toimintamalleista, palveluosaamista sekä kyvykkyys jatkohoidon organisointiin.

Ensihoitoon ohjautuvat mielenterveyden ongelmat liittyvät itsetuhoisuuteen sekä psykoottisuuteen ja mukana tehtävillä oli usein poliisi. Potilaiden oireiden vaikeusaste pilotin aikana ensihoitotehtävillä oli pääosin vakava tai keskivaikea ja tehtäviin liittyy alkoholin pitkäaikaista käyttöä sekä harhaisuutta ja psykoottisuutta. Lyhyen pilottijakson aikana ensihoidon kuljetukset päivystykseen vähenivät potilasryhmässä 10 %. Pilotin vakava oireisista potilaista 36 %:lla ei ollut olemassa olevaa hoitosuhdetta. Yleisimmin olemassa oleva hoitosuhde potilailla oli avomielenterveyspalveluihin. Ensihoitajien hoitoonohjausosaaminen ja palveluketjutuntemus on pilotin aikana koettu parantuneen, joskin myös ensihoitajan nykyinen osaaminen arvioitiin olevan hyvällä ja riittävällä tasolla kohdata ja hoitaa nimenomaan ensihoitoon ohjautuvia mielenterveystehtäviä.