Psykiatrinen sairaanhoitaja ensihoidossa
Psykiatrinen sairaanhoitaja liittyi ensihoidon päivittäisyksiköiden mukaan mielenterveysongelmien ensihoitotehtäville omalla yksiköllä silloin, kun siitä arvioitiin olevan lisähyötyä tehtävän hoitamisessa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Psykiatrinen sairaanhoitaja liittyi ensihoidon päivittäisyksiköiden mukaan mielenterveysongelmien ensihoitotehtäville omalla yksiköllä silloin, kun siitä arvioitiin olevan lisähyötyä tehtävän hoitamisessa.
Toimintamalli lyhyesti
Yksikkö sai asiantuntijahälytykset hätäkeskuksesta ensihoidon mielenterveystehtäville Oulun alueelta. Psykiatrinen sairaanhoitaja liittyi ensihoidon päivittäisyksiköiden mukaan tehtäville tukipartiona kohteeseen silloin, kun siitä arvioitiin olevan lisähyötyä. Yksikkö voitiin liittää pyynnöstä myös muille tehtäville (muu kuin hälytys mielenterveysongelman tehtäväluokassa), joissa tarvittiin psyykkisen tilanteen arviota ja hoitoa. Sairaanhoitaja pystyi hoitamaan ja tukemaan tehtäviä myös puhelimitse. Psykiatrisilla sairaanhoitajilla oli osin ensihoitoa laajemmat keinot potilaan hoidon järjestelyissä. Tehtävät hoidettiin yhteistyössä ensihoidon kanssa.
Mielenterveysongelmien tehtäväluokka on kuudenneksi yleisin hälytyskoodi Pohteen alueen ensihoidossa ja Oulun alueella mielenterveyden ongelmaan liittyviä ensihoitotehtäviä on noin 2000 vuodessa. Nykytilanteessa mielenterveysoireiset potilaat eivät ohjaudu riittävän ajoissa tarkoituksenmukaiseen hoitoketjuun. He kuormittavat epätarkoituksenmukaisesti ensihoito-päivystysketjua, koska ensihoidolla ei ole juurikaan muuta mahdollisuutta kuin kuljettaa potilas terveydenhuollon päivystykseen. Haasteena on ensihoidon mahdollisuudet, keinot ja osaaminen psyykkisen tilanteen hoidon tarpeen arviossa, ensikohtaamisessa ja jatkokontaktien sopimisessa.
Yksikön kohderyhmä oli pilotissa Oulun alueen mielenterveysongelmien ensihoitotehtävien potilaat.
Toimintamuotoilun tarkastelu sekä hoitoketjun kehittäminen laajemmin ensihoidon lisäksi.
Pilotilla saatiin hyvin näkymä tämänhetkisiin ensilinjan mielenterveyspalveluihin ja sen avulla löydettiin palveluketjun heikkoja lenkkejä. Pilotin aikana on saatu kattava kuvaus ensihoidon mielenterveystehtävien sisällöstä ja potilaiden oireista sekä ongelmista psykiatristen sairaanhoitajien tehtävätilastoinnin kautta. Kaiken kaikkiaan toiminta oli koettu hyödyllisenä ja toiveissa oli toiminnan jatkuminen, mutta toimintamallia muotoilemalla. Yksikön tulisi olla iltapainoinen ja kuljettamiseen pystyvä yksikkö, jossa työskentelee esimerkiksi ensihoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja työpari, mikäli toiminta integroidaan vain ensihoitotehtäviin. Toimintamuotoilu voisi olla myös eri toimijoiden välillä ketterästi toimiva liikkuva yksikkö, jossa on mielenterveyden HTA osaamista, tietoa palveluntuottajista ja yhteistyötahojen toimintamalleista, palveluosaamista sekä kyvykkyys jatkohoidon organisointiin.
Ensihoitoon ohjautuvat mielenterveyden ongelmat liittyvät itsetuhoisuuteen sekä psykoottisuuteen ja mukana tehtävillä oli usein poliisi. Potilaiden oireiden vaikeusaste pilotin aikana ensihoitotehtävillä oli pääosin vakava tai keskivaikea ja tehtäviin liittyy alkoholin pitkäaikaista käyttöä sekä harhaisuutta ja psykoottisuutta. Lyhyen pilottijakson aikana ensihoidon kuljetukset päivystykseen vähenivät potilasryhmässä 10 %. Pilotin vakava oireisista potilaista 36 %:lla ei ollut olemassa olevaa hoitosuhdetta. Yleisimmin olemassa oleva hoitosuhde potilailla oli avomielenterveyspalveluihin. Ensihoitajien hoitoonohjausosaaminen ja palveluketjutuntemus on pilotin aikana koettu parantuneen, joskin myös ensihoitajan nykyinen osaaminen arvioitiin olevan hyvällä ja riittävällä tasolla kohdata ja hoitaa nimenomaan ensihoitoon ohjautuvia mielenterveystehtäviä.