| Innokylä

Toimintaympäristö

Viime vuosina lasten ja nuorten elämään ovat tuoneet paljon lisäkuormitusta vuoden 2020 alkupuolella alkanut koronapandemia ja vuoden 2022 keväällä alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Eristäytyminen ja suojautuminen ovat tulleet yhä voimakkaammin osaksi arkea ja lapset sekä nuoret ovat joutuneet sopeutumaan uudenlaiseen arkeen. Globaalisten asioiden ohella mm. suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia ja vuonna 2023 alusta aloittivat hyvinvointialueet. Maan talous on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa ja uuden hallituksen matkaan lähtö on ollut kuoppainen. Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet ja palveluista on valtakunnallisesti pulaa. Lisäksi sotealan henkilöstöpula ja asutusten sekä palvelujen keskittyminen suurempiin keskittymiin tuovat lisähaasteita. Mahdollisuuksiakin on kehittää palveluja mm. digitaalisten palvelujen kautta, mitkä ovat menneet kovaa vauhtia eteenpäin. Tulevaisuuden innovaatioon tuleekin investoida, jotta hyvinvointiyhteiskunta olisi elinvoimainen myös jatkossa.

Psyykkari on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimii kouluympäristössä. Heitä toimii Etelä-Pohjanmaan alueella tällä hetkellä ala- ja yläkouluilla sekä toisella asteella 17 ja kokemukset toiminnasta ovat olleet positiivisia. Psyykkaritoiminta ei ole lakisääteistä kuten opiskeluhuolto ja opisekeluhuollon palvelut, mihin sisältyy psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet ja samalla päihdepalvelujen saanti on ollut Etelä-Pohjanmaalla vähäistä. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen myötä on lähdetty kehittämään lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde ja riippuvuuspalvelujen perustasoa yhteistyössä hyvinvointialueen eri toimijoiden kanssa. Näin saataisiin kevennettyä erikoissairaanhoidon palveluita ja hoidettua perustasolla ne, ketkä siellä tulee hoitaa. Alueella on toiminut joitain psykiatrisia sairaanhoitajia kouluympäristössä ja tätä verkostoa on lähdetty kokoamaan yhteen sekä vahvistamaan hankkeen kautta. Organisaatio on ollut eri paikkakunnilla vaihteleva ja vuoden 2023 alusta alkaen psyykkarit ovat kuuluneen Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin. Huomioitavana on myös Etelä-Pohjanmaalla oleva suuri sijoitettujen lasten määrä, joista osa tulee hyvinvointialueen ulkopuolelta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Psyykkarit ovat kuuluneet vuoden 2023 alusta alkaen Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut organisaatioon. Muutosta haetaan perustason palveluiden parantamiseksi lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa sekä pyritään keventämään erikoissairaanhoidon kuormaa. Lapset ja nuoret eivät saa tällä hetkellä aina tarvitsemaansa apua riittävän ajoissa tai oikea-aikaisesti. Matalan kynnyksen palveluita tulee vahvistaa ja samalla panostaa myös ennaltaehkäiseviin palveluihin. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuusasiat kuuluvat kaikille ja mitä aiemmin saadaan apua tarjottua, sen paremmat edellytykset on saada asiat ajoissa kuntoon. Paitsi, että kyseessä on lasten ja nuorten hyvinvointi, on tällä myös yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä esim. siinä, että lapset ja nuoret voivat opiskella, kiinnittyä yhteiskuntaan ja myöhemmin työelämään sekä perustaa perheitä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä on ollut mukana suuri joukko ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja nuoria. Näitä on viety eteenpäin eri työryhmissä ja nuorille on pidetty mm. digiraati vuoden 2023 alussa ja tämän kehitystyön loppulausuma on luettavissa osoitteesta https://digiraati.fi/statement/preview/32

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että hyvinvointialueen lapset ja nuoret saisivat matalan kynnyksen mielenterveys- ja riippuvuuspalvelua oikea-aikaisesti ja oikeassa ympäristössä. Psyykkarit toimivat kouluympäristössä eli siellä, missä lapset ja nuoret arkeaan päivittäin viettävät. Samalla tavoitteena on vahvistaa sekä kehittää perustason palveluita vastaamaan sille kuuluvista tehtävistä.

Muutoksen mittaaminen

Säännöllisellä kokoontumisella ja seurannalla voidaan kartoittaa arjen tilanteita ja sitä, mihin suuntaan toimintaa voidaan kehittää. Palvelua voidaan mitata mm. asiakastyytyväisyyskyselyn kautta ja asiakasvolyymin kautta.

Toteutussuunnitelma

Yhteistyökumppaneiden kanssa tulee käydä säännöllistä keskustelua yhteistyön kehittämisestä. Tärkeässä osassa ovat mm. opiskeluhuolto ja erikoissairaanhoito. Alueen psyykkareiden jakoa sekä alueita tulee tarkastella säännöllisesti ja kohdentaa käytössä olevia resursseja vastaamaan tarpeita. Työtä tulee tehdä näkyväksi sekä sopia ja kehittää työnkuvia vastaamaan tarpeita. Tällä hetkellä moni työsuhde on määräaikainen ja TSK-hankkeen tukema, mikä tuo omat haasteensa kehittämistyöhön pitkäjänteisesti. Näitä tulisi saada vakinaisiksi työsuhteiksi hyvinvointialueelle tukemaan ja vastaamaan perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen tarpeisiin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää alaikäisille lapsille palveluja ja tukimuotoja sinne, missä lapset arkeaan viettävät. Valtakunnallisten kyselyjen ja tuloksien perusteella, nuoret ovat toivoneet lisää ammattilaisia ja palveluita sinne, missä hekin ovat. Psyykkaritoiminnalla voidaan osaltaan vastata yhteistyössä jo olemassaolevien palveluiden kanssa tähän toiveeseen ja tavoitteena on, että lapset ja nuoret saisivat palvelua oikea-aikaisesti sekä matalalla kynnyksellä. Asiakkailta on kerätty mm. asiakastyytyväisyyskyselyjä ja pidetty nuorille digiraati keväällä 2023. Digiraadin loppulausuma on luettavissa osoitteessa https://digiraati.fi/statement/preview/32

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Psyykkari on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimii kouluympäristössä. Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen palvelua ja tapaamisille voi tulla ilman ajanvarausta ja tarvittaessa ajanvarauksella. Lapset ja nuoret ohjautuvat psyykkarin luokse suoraan tai jonkun muun ammattilaisen ohjauksella. Psyykkarikäyntien aihealueina voivat olla mm. nuoruusiän haasteet (liittyminen vertaisryhmiin, perheasiat, identiteetti), mielialapulmat, uniongelmat, elämänkriiseissä tukeminen, kuunteleva turva-aikuinen, huoli nuoren jaksamiseta. Psyykkari tekee työparityöskentelyä oppilashuollon toimijoiden kanssa, yhteistyötä nuorten vanhempien kanssa, kehittää ryhmämuotoisia interventioita, osallistuu monialaiseen ja yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön. Psyykkari osallistuu kriisityöhön kouluilla ja tekee yhteistyötä muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien verkostojen kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vuoden 2022 aikana psyykkarit olivat alueella jakaantuneena eri organisaatioihin. Vuoden 2023 alusta psyykkarit ovat kuuluneet Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin. TSK-hanke on ollut tukemassa psyykkareiden verkostoa vuoden 2022 aikana ja jatkanut yhteistyötä vuoden 2023 aikana uuden organisaation kanssa. Alueiden tarpeita ja resurssien kohdentamista oikein tulee tarkastella sekä viedä asioita eteenpäin siitä, että määräaikaisia työsuhteita saataisiin vakituisiksi. Perustason mielenterveys- riippuvuuspalveluissa tulee tehdä päätöksiä, mihin kehitystyötä halutaan viedä pitkäjänteiseksi. Hanke loppuu vuoden 2023 lopussa ja hankerahalla työskentelevien psyykkareiden jatko tulisi turvata myös jatkossa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteistyö mm. alueen opiskeluhuollon kanssa on välttämätöntä ja työnjakoa tulee tehdä päällekkäisen työn välttämiseksi. Joitain psykososiaalisen tuen muotoja on hyvä olla ja hallita sekä kehittää työtään. Kuinka työnohjaus on järjestetty työntekijöille ja erilaiset konsultointikanavat esim. lääkärille. Yhteinen organisaatio taustalla helpottaa yhteiskehittämistä ja työsuhteiden saaminen vakituisiksi tuo pitkäjänteisyyttä toimintaan. Alueella tulee ratkaista, miten perustason palvelut järjestetään.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvointialueen psyykkareiden määrää on saatu kasvatettua ja heitä on vähintään yksi jokaisella alueella. Perustason mieleterveys- ja riippuvuuspalveluita on saatu vahvistettua ja lapset ja nuoret ovat saaneet paremmin palvelua oikea-aikaisesti ja omassa arkiympäristössään. Kynnys palvelun saamiseen on matala ja sitä voi saada nopeammin kuin aiemmin. Lopullista psyykkarin työnkuvaa on ollut hankala rakentaa, kun työsuhteet ovat osittain määräaikaisia ja on menty eri alueilla pilotointeja ja haettu malleja, miten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluita voitaisiin kehittää. Psyykkareita on ollut myös eri alueilla eri määrä ja eri-ikäisille, joten yhtenäistä työnkuvausta ei ole pystynyt vielä tehdä.