Puheeksiottava kunta - hyvinvoivat perheet
Kohtaamisen tueksi- toimintamalli on kehitetty kaikkiin palveluihin, joissa kohdataan lapsia, nuoria ja heidän perheitään ja joissa on tarpeen ottaa varhaisessa vaiheessa puheeksi perheiden arki ja sitä kuormittavat asiat.
Tilanteessa, jossa kunnat ja hyvinvointialueet ja niiden tehtävät roolittuvat uudella tavalla, on erittäin tärkeää saada esiin lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavia ilmiöitä varhaisessa vaiheessa. Tavoitteenamme on tukea järvenpääläisten lapsiperheiden hyvinvointia. Vahvistamme, lisäämme ja kehitämme ehkäisevän työotteen käyttöä jo varhaisessa vaiheessa käyttämällä dialogista, voimavarakeskeistä ja systeemistä työotetta.
Kehittämistyön tavoitteena on edistää puheeksiottamisen toimintakulttuuria; "puheeksiotto kuuluu meille kaikille". Huomioiden yhteiskunnalliset muutokset 2020-luvulla tarve kohtaavalle työlle ja varhaiselle puheeksiottamiselle näkyy perustason palveluissa.
Järvenpään kaupungin strategia edellyttää oikea-aikaista auttamista. Järvenpään kaupungin visiossa ja strategiaan vuoteen 2030 on kirjattu ajoissa auttaminen, elämän lähtökohtien eriarvoisuuden tasoittaminen sekä tuen antaminen oikea-aikaisesti silloin, kun omat siivet eivät kanna. Hankkeen toiminta tukee strategiaa.
Ongelma, jota olemme ratkaisemassa:
- Kunnan palveluista on puuttunut yhtenäinen kohtaamisen ja puheeksiottamisen toimintatapa
- Puheeksiottamisen taidot ovat pistemäisiä
Kuva
Kehittämistyötä tehdään Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadulla valtionavustuksella osana terveydenedistämisen määrärahaa.
Valitsimme ohjaus- ja kehittäjäryhmiin yhtenäisen työtavan edistämiseksi ja läpiviemiseksi henkilöitä, joilla on mahdollisuus viedä muutosta läpi palveluissa, joita edustavat.
Ohjausryhmään kuuluvat
• varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija
• perusopetuksen kasvun ja oppimisen tuen päällikkö
• lapsiperheiden palvelupäällikkö (kaupungin hyvinvoinnin palvelualue)
• johtava asiantuntija (kaupungin hyvinvoinnin palvelualue)
• vastaava lapsiperheiden hyvinvoinninohjaaja (kaupungin hyvinvoinnin palvelualue)
• hankekoordinaattori (kaupungin hyvinvoinnin palvelualue)
• johtava asiantuntija (hyvinvointialue Keusote)
• erityisasiantuntija (hyvinvointialue Keusote)
• erityisasiantuntija (perhekeskuspalvelut, hyvinvointialue Keusote)
• EHYT ry
Kehittäjäryhmään kuuluvat:
• perusopetuksen konsultoiva erityisopettaja
• varhaiskasvatuksen erityisopettaja (2)
• vastaava lapsiperheiden hyvinvoinnin ohjaaja (kaupungin hyvinvoinnin palvelualue)
• johtava asiantuntija
• lapsiperheiden palvelupäällikkö
. nuorisotyöntekijä
• palvelutarpeen arviointitiimi PTA (hyvinvointialue Keusote)
• erityisasiantuntija (hyvinvointialue Keusote)
• vanhempien edustajat
• Mieli ry
• Väkivaltatyön avopalvelut Paasi
• RIKU ry (rikosuhripäivystys)
Kehittämistyötä johtaa ohjausryhmä, joka tapaa kuukausittain.
Kehittämistyötä mallinnettiin kehittäjäryhmässä, jolla oli tapaamisia on kuukausittain toimintakaudella 2023-2024.
Kehitettäviä malleja testataan pilottiyksikössä, joiden henkilökuntaa ja vanhempia kuultiin säännöllisesti kehittämistyön aikana kyselyillä ja kohtaamalla.
Hankkeen visiona on puheeksiottava kunta, jossa on yhdessä tekemisen toimintakulttuuri. Ehkäisevä työote on toimintatapana. Lasten ja perheiden palveluissa tunnistetaan perheiden tarpeita ja tilanteita varhaisessa vaiheessa ja työntekijöillä on osaamista ja työkaluja kohtaamiseen, dialogiseen vuorovaikutukseen ja puheeksiottoon. Perheet tulevat kunnioittavasti kohdatuiksi ja kuulluiksi. Palveluissa minimoidaan asiakkaiden välitön eteenpäin lähettäminen ja toimitaan ajatuksella ”oikea asiakas oikeassa paikassa oikean ajan”. Ajoissa auttaminen edistää lapsiperheiden hyvinvointia.
Työtapa perehdytetään koko varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotoimen henkilöstölle. Henkilöstölle suunnataan kysely, jonka avulla seurataan osallistumista perehdytyksiin ja työtavan käyttämistä omassa työssä syksyn 2024 aikana. Perheille suunnataan kysely, jonka avulla kartoitetaan, ovatko he tulleet kohdatuiksi työtavan mukaisesti marras-joulukuussa 2024.
Työtapa viedään osaksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perehdytystä uusille työntekijöille, sähköiseen perehdytysohjelmaan Skillhiveen.
Kehittämisen loppukohderyhmänä on järvenpääläiset lapsiperheet. Heitä osallistetaan hankkeen aikana seuraavasti:
- Pilottiyksiköiden huoltajille / vanhemmille suunnatut kyselyt: alkukyselyssä syksyllä 2023 kartoitettiin huoltajien kokemuksia kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta ja vuorovaikutuksesta yksikön henkilökunnan kanssa. Loppukyselyllä talvella 2024 kartoitetaan työtavan käyttöönottoa ja vanhempien kokemuksia kohtaamisista.
- Jalkautuminen pilottiyksiköiden vanhempainiltoihin kertomaan kehittämistyöstä ja kuulemaan vanhempien ajatuksia.
- Vanhempia oli mukana kehittämässä työtapaa
- Hankkeessa tehtävän tiedonkeruun kautta on tavoitteena lisätä asiakasymmärrystä
Hankkeen pääkohderyhmänä on järvenpääläisten lasten, nuorten, perheiden ja vanhempien parissa työskentelevä henkilöstö. Henkilöstöä kuultiin säännöllisesti koko hankkeen ajan jalkautumalla yksiköihin sekä erilaisten kyselyiden avulla.
Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen:
- Syksyllä 2023 alkukartoituskysely, jolla kerättiin tietoa, millaista osaamista on, millaista tietoa erilaisista lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavista ilmiöistä on ja millainen kohtaamisen ja puheeksiottamisen toimintakulttuuri yksiköissä on
- Jalkautumisilla edistettiin ja vahvistettiin työntekijöiden puheeksiottamisen taitoja sekä ymmärrystä erilaisista lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavista ilmiöistä
- Henkilöstö testasi kehitettävää mallia ja palautteen perusteella muotoutui lopullinen työtapa
- Henkilöstölle järjestettiin virtuaalisia vertaistukikahviloita, joissa vahvistettiin osaamista erilaisista lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavista ilmiöistä. Aiheina lapsiperheiden taloudelliset vaikeudet, mielenterveysongelmat, päihteet, väkivalta, dialogisuus ja systeeminen työote.
Koska toimintakulttuurin muuttaminen vaatii aina esihenkilöiden ja johtajien sitoutumisen, hankkeessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota heidän osallistamiseen ja sitouttamiseen.
Johtajien ja päälliköiden osallistaminen:
- Jalkauduimme johtoryhmien ja -tiimien kokouksiin säännöllisesti
-
Osallistettiin ja sitoutettiin johto kehittämistyöhön sekä vietiin kehitettävä malli olemassa oleviin rakenteisiin ja ohjaaviin asiakirjoihin.
Työtapa rakentuu kolmesta kysymyksestä, jotka ohjaavat kohtaamista ja keskustelua ja osallistavat asiakasta omassa asiassaan.
Työtavassa kuvataan onnistuneen vuorovaikutuksen elementtejä ennen puheeksiottoa sekä sen aikana. Työtavan perehdytyspaketissa käsitellään dialogista ja ratkaisukeskeistä kohtaamista, asiakaskeskeisyyttä ja systeemistä työotetta. Kokonaisuuteen liittyy sähköinen tukipalvelupaketti, joka ohjaa qr-koodi pohjaisesti asiakasta perustason kuntapalveluihin, järjestöjen tarjoamaan tukeen ja hyvinvointipalveluihin.
Kuva
Kuva
Työtavan luominen ja käyttöönotto edellytti johdon ja esihenkilöstön yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista tavoitteeseen. Työtavan käyttöönottoa varten on organisaatiossa luotava poikkihallinnollinen työryhmä ja koordinoiva taho, joka huolehtii perehdyttämisestä, materiaalin saatavuudesta ja levittämisestä organisaatiossa.
Työtapa kehitettiin pilottiyksiköiden ja kehittäjäryhmän yhteistyönä. Pilottiyksiköissä toteutettiin kysely vanhemmille ja työntekijöille onnistuneista ja haastavista kohtaamisista ja puheeksiottotilanteista. Vastauksissa korostui, ettei yhtenäistä toimintatapaa puheeksiottamiseksi tai haastavien tilanteiden purkamiseen ole. Puheeksiottamisen oikea-aikaisuuteen ja ennakointiin liittyi myös haasteita ja osaamisen pistemäisyyttä. Kyselytulosten pohjalta järjestettiin lisäkoulutusta toivotuista aiheista.
Kehittäjäryhmä kokosi perheitä ja henkilökuntaa varten sähköisen tukipalvelupaketin, joka sisältää kunnan, järjestöjen ja hyvinvointialueen palveluita arjen tueksi. (ks liite ja linkki)
Merkittävä osa työtavan käyttöönottoa on riittävän laaja ja kattava henkilöstön perehdytys. Järvenpäässä perehdytys toteutettiin osana varhaiskasvatusyksiköiden kehittämispäiviä , perusopetuksen ys-aikaa ja lukion veso-päivää. Jatkossa perehdytyspaketti tulee varhaiskasvatuksen perehdytysohjelmaan ja osaksi perusopetuksen veso-päiviä ja sähköistä perehdytysohjelmaa.