Puheeksiottava kunta - hyvinvoivat perheet
Kohtaamisen tueksi- toimintamalli on kehitetty kaikkiin palveluihin, joissa kohdataan lapsia, nuoria ja heidän perheitään ja joissa on tarpeen ottaa varhaisessa vaiheessa puheeksi perheiden arki ja sitä kuormittavat asiat.
Toimintamallin nimi
Kohtaamisen tueksi- toimintamalli on kehitetty kaikkiin palveluihin, joissa kohdataan lapsia, nuoria ja heidän perheitään ja joissa on tarpeen ottaa varhaisessa vaiheessa puheeksi perheiden arki ja sitä kuormittavat asiat.
Kuva
Kuvateksti
Kolmen helposti omaan suuhun sopivaksi sulautuvan kysymyksen kautta perheitä lähestytään kohtaavalla, kunnioittavalla ja osallistavalla tavalla.Kuva
Kuva
Kuvateksti
Tämä leikkimielinen peli opastaa puheeksiottavan työtavan käyttöönotossa omassa organisaatiossasi. Taklaa työryhmän perustaminen, pilotointi, koulutus ja toimintakulttuurin muutos ja kerää palkintoja hyvin tehdystä työstä.Työtapa rakentuu kolmesta kysymyksestä, jotka ohjaavat kohtaamista ja keskustelua ja osallistavat asiakasta omassa asiassaan.
Työtavassa kuvataan onnistuneen vuorovaikutuksen elementtejä ennen puheeksiottoa sekä sen aikana. Työtavan perehdytyspaketissa käsitellään dialogista ja ratkaisukeskeistä kohtaamista, asiakaskeskeisyyttä ja systeemistä työotetta. Kokonaisuuteen liittyy sähköinen tukipalvelupaketti, joka ohjaa qr-koodi pohjaisesti asiakasta perustason kuntapalveluihin, järjestöjen tarjoamaan tukeen ja hyvinvointipalveluihin.
Tilanteessa, jossa kunnat ja hyvinvointialueet ja niiden tehtävät roolittuvat uudella tavalla, on erittäin tärkeää saada esiin lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavia ilmiöitä varhaisessa vaiheessa. Tavoitteenamme on tukea järvenpääläisten lapsiperheiden hyvinvointia. Vahvistamme, lisäämme ja kehitämme ehkäisevän työotteen käyttöä jo varhaisessa vaiheessa käyttämällä dialogista, voimavarakeskeistä ja systeemistä työotetta.
Kehittämistyön tavoitteena on edistää puheeksiottamisen toimintakulttuuria; "puheeksiotto kuuluu meille kaikille". Huomioiden yhteiskunnalliset muutokset 2020-luvulla tarve kohtaavalle työlle ja varhaiselle puheeksiottamiselle näkyy perustason palveluissa.
Kehittämisen loppukohderyhmänä on järvenpääläiset lapsiperheet. Heitä osallistetaan hankkeen aikana seuraavasti:
- Pilottiyksiköiden huoltajille / vanhemmille suunnatut kyselyt: alkukyselyssä syksyllä 2023 kartoitettiin huoltajien kokemuksia kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta ja vuorovaikutuksesta yksikön henkilökunnan kanssa. Loppukyselyllä talvella 2024 kartoitetaan työtavan käyttöönottoa ja vanhempien kokemuksia kohtaamisista.
- Jalkautuminen pilottiyksiköiden vanhempainiltoihin kertomaan kehittämistyöstä ja kuulemaan vanhempien ajatuksia.
- Vanhempia oli mukana kehittämässä työtapaa
- Hankkeessa tehtävän tiedonkeruun kautta on tavoitteena lisätä asiakasymmärrystä
Hankkeen pääkohderyhmänä on järvenpääläisten lasten, nuorten, perheiden ja vanhempien parissa työskentelevä henkilöstö. Henkilöstöä kuultiin säännöllisesti koko hankkeen ajan jalkautumalla yksiköihin sekä erilaisten kyselyiden avulla.
Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen:
- Syksyllä 2023 alkukartoituskysely, jolla kerättiin tietoa, millaista osaamista on, millaista tietoa erilaisista lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavista ilmiöistä on ja millainen kohtaamisen ja puheeksiottamisen toimintakulttuuri yksiköissä on
- Jalkautumisilla edistettiin ja vahvistettiin työntekijöiden puheeksiottamisen taitoja sekä ymmärrystä erilaisista lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavista ilmiöistä
- Henkilöstö testasi kehitettävää mallia ja palautteen perusteella muotoutui lopullinen työtapa
- Henkilöstölle järjestettiin virtuaalisia vertaistukikahviloita, joissa vahvistettiin osaamista erilaisista lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavista ilmiöistä. Aiheina lapsiperheiden taloudelliset vaikeudet, mielenterveysongelmat, päihteet, väkivalta, dialogisuus ja systeeminen työote.
Koska toimintakulttuurin muuttaminen vaatii aina esihenkilöiden ja johtajien sitoutumisen, hankkeessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota heidän osallistamiseen ja sitouttamiseen.
Johtajien ja päälliköiden osallistaminen:
- Jalkauduimme johtoryhmien ja -tiimien kokouksiin säännöllisesti
-
Osallistettiin ja sitoutettiin johto kehittämistyöhön sekä vietiin kehitettävä malli olemassa oleviin rakenteisiin ja ohjaaviin asiakirjoihin.
Työtavan luominen ja käyttöönotto edellytti johdon ja esihenkilöstön yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista tavoitteeseen. Työtavan käyttöönottoa varten on organisaatiossa luotava poikkihallinnollinen työryhmä ja koordinoiva taho, joka huolehtii perehdyttämisestä, materiaalin saatavuudesta ja levittämisestä organisaatiossa.
Työtapa kehitettiin pilottiyksiköiden ja kehittäjäryhmän yhteistyönä. Pilottiyksiköissä toteutettiin kysely vanhemmille ja työntekijöille onnistuneista ja haastavista kohtaamisista ja puheeksiottotilanteista. Vastauksissa korostui, ettei yhtenäistä toimintatapaa puheeksiottamiseksi tai haastavien tilanteiden purkamiseen ole. Puheeksiottamisen oikea-aikaisuuteen ja ennakointiin liittyi myös haasteita ja osaamisen pistemäisyyttä. Kyselytulosten pohjalta järjestettiin lisäkoulutusta toivotuista aiheista.
Kehittäjäryhmä kokosi perheitä ja henkilökuntaa varten sähköisen tukipalvelupaketin, joka sisältää kunnan, järjestöjen ja hyvinvointialueen palveluita arjen tueksi. (ks liite ja linkki)
Merkittävä osa työtavan käyttöönottoa on riittävän laaja ja kattava henkilöstön perehdytys. Järvenpäässä perehdytys toteutettiin osana varhaiskasvatusyksiköiden kehittämispäiviä , perusopetuksen ys-aikaa ja lukion veso-päivää. Jatkossa perehdytyspaketti tulee varhaiskasvatuksen perehdytysohjelmaan ja osaksi perusopetuksen veso-päiviä ja sähköistä perehdytysohjelmaa.
Kansikuva
