Puhelinporinat – ikääntyneiden ryhmätoimintaa puhelimitse
Puhelinporinat on 4–6 hengen puolisen tuntia kestävä ryhmäpuhelu, jossa osallistujat pääsevät vaihtamaan kuulumisia ja jakamaan arjen iloja ja suruja ikätovereidensa kanssa. Ryhmäpuhelun kokoaja hoitaa puheluiden yhdistämisen ja varmistaa, että kaikilla on mukavaa.
Ihmisen perustarve tavata toisia ihmisiä, olla vuorovaikutuksessa ja kuulua johonkin on muuttumaton. Tämä tarve koskee myös ikääntyneitä, joiden toimintakyky on alentunut. Ikääntyneiden yksinäisyys ilmiönä tullee tulevaisuudessa laajenemaan entisestään, kun ikääntyneiden määrä kasvaa ja kotona asutaan yhä pidempään.
Puhelimitse tapahtuva ryhmätoiminta huomioi myös ne ikääntyneet, jotka eivät syystä tai toisesta pysty osallistumaan lähitapaamisiin: se tarjoaa mahdollisuuden vertaisten seuraan ja kuulumisen kokemukseen omasta kodista käsin.
Toiminta tarjoaa osallistumismahdollisuuden myös muille aikoina, jolloin lähikontakteja tulee välttää. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii koronapandemia erilaisine kokoontumisrajoituksineen.
Puhelimitse tapahtuvan etätoiminnan lähtökohtia ovatkin turvallisuus, osallistumisen helppous, hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden tukeminen. Toiminta lisää myös yhdenvertaisuutta, koska osallistumiseen ei tarvita digitaitoja tai kalliita laitteita.
Toimintamalli kehitettiin koronapandemian aikana, ja kohderyhmänä olivat kotona asuvat ikääntyneet, jotka kaipasivat ikätovereidensa seuraa ja osallistumisen mahdollisuuksia. "Normaalioloissa" kohderyhmänä voisi ajatella olevan erityisesti niiden kotona asuvien ikäihmisten, joilla on haasteita kodin ulkopuolella liikkumisessa ja erilaisiin aktiviteetteihin osallistumisessa.
Korona sulki yhteiskunnan ja eristi varsinkin ikääntyneet koteihinsa. Samalla se toi ulottuvillemme tunnemaaston, jossa yksinäisyydestä kärsivät elävät: miltä tuntuu, kun ei ole ketään, kenen kanssa jutella ja jonka kanssa jakaa elämäänsä; miltä tuntuu, kun päivät soljuvat yksi toisensa perään, eikä ole, mitä odottaa.
Toimintamallia kehitettäessä kerättiin säännöllisesti palautetta ja kuultiin osallistujien toiveita niin yksittäisen ryhmäpuhelun osallistujamäärän, sisältöjen, keskustelunaiheiden kuin yhteisten pelisääntöjenkin osalta. Osallistujien palautteissa korostuivat tarve vapaamuotoiselle kanssakäymiselle sekä mahdollisuus jakaa mieltä painavia asioita. Ryhmän tapaamiselta odotettiin samalla myös tiettyä kepeyttä ja sitä, että perusvire olisi kuitenkin myönteinen.