Puhelinporinat – ikääntyneiden ryhmätoimintaa puhelimitse

Puhelinporinat on 4–6 hengen puolisen tuntia kestävä ryhmäpuhelu, jossa osallistujat pääsevät vaihtamaan kuulumisia ja jakamaan arjen iloja ja suruja ikätovereidensa kanssa. Ryhmäpuhelun kokoaja hoitaa puheluiden yhdistämisen ja varmistaa, että kaikilla on mukavaa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Puhelinporinat – ikääntyneiden ryhmätoimintaa puhelimitse
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Puhelinporinat on 4–6 hengen puolisen tuntia kestävä ryhmäpuhelu, jossa osallistujat pääsevät vaihtamaan kuulumisia ja jakamaan arjen iloja ja suruja ikätovereidensa kanssa. Ryhmäpuhelun kokoaja hoitaa puheluiden yhdistämisen ja varmistaa, että kaikilla on mukavaa.

Toteutuspaikka
Toiminta kehitettiin Suomen Asumisen Apu ry:n Parempaa elämää lähitoiminnalla -hankkeessa (2018–2021). Toimintaan osallistui n. 80 ikääntynyttä eri puolilta Espoota.
Paikkakunta tai maakunta
Espoo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Milla Koski

Luotu

12.04.2021

Viimeksi muokattu

06.10.2021
Ratkaisun perusidea **

Puhelinporinat on 4–6 hengen puolisen tuntia kestävä ryhmäpuhelu, jossa osallistujat pääsevät vaihtamaan kuulumisia ja jakamaan arjen iloja ja suruja ikätovereidensa kanssa. Ryhmäpuhelun kokoaja, yleensä toiminnan vapaaehtoinen, hoitaa puheluiden yhdistämiset ja varmistaa, että kaikilla on mukavaa.

Puhelinporinat on yhdenvertainen tapa kuulua ryhmään vaikka kotoa, mökiltä tai sairaalavuoteelta käsin. Osallistuja ei tarvitse hienoja laitteita eikä digiosaamista. Mukaan pääsee vastaamalla vaikka lankapuhelimeen, eikä osallistuminen maksa mitään.

Puhelinporinoiden ohjaaminen on myös joustava tapa tehdä vapaaehtoistyötä: vapaaehtoinen voi ohjata ryhmää mistä vain.

Toimintaympäristö **

Ihmisen perustarve tavata toisia ihmisiä, olla vuorovaikutuksessa ja kuulua johonkin on muuttumaton. Tämä tarve koskee myös ikääntyneitä, joiden toimintakyky on alentunut. Ikääntyneiden yksinäisyys ilmiönä tullee tulevaisuudessa laajenemaan entisestään, kun ikääntyneiden määrä kasvaa ja kotona asutaan yhä pidempään.

Puhelimitse tapahtuva ryhmätoiminta huomioi myös ne ikääntyneet, jotka eivät syystä tai toisesta pysty osallistumaan lähitapaamisiin: se tarjoaa mahdollisuuden vertaisten seuraan ja kuulumisen kokemukseen omasta kodista käsin.

Toiminta tarjoaa osallistumismahdollisuuden myös muille aikoina, jolloin lähikontakteja tulee välttää. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii koronapandemia erilaisine kokoontumisrajoituksineen.

Puhelimitse tapahtuvan etätoiminnan lähtökohtia ovatkin turvallisuus, osallistumisen helppous, hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden tukeminen. Toiminta lisää myös yhdenvertaisuutta, koska osallistumiseen ei tarvita digitaitoja tai kalliita laitteita.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamalli kehitettiin koronapandemian aikana, ja kohderyhmänä olivat kotona asuvat ikääntyneet, jotka kaipasivat ikätovereidensa seuraa ja osallistumisen mahdollisuuksia. "Normaalioloissa" kohderyhmänä voisi ajatella olevan erityisesti niiden kotona asuvien ikäihmisten, joilla on haasteita kodin ulkopuolella liikkumisessa ja erilaisiin aktiviteetteihin osallistumisessa.

Korona sulki yhteiskunnan ja eristi varsinkin ikääntyneet koteihinsa. Samalla se toi ulottuvillemme tunnemaaston, jossa yksinäisyydestä kärsivät elävät: miltä tuntuu, kun ei ole ketään, kenen kanssa jutella ja jonka kanssa jakaa elämäänsä; miltä tuntuu, kun päivät soljuvat yksi toisensa perään, eikä ole, mitä odottaa.

Toimintamallia kehitettäessä kerättiin säännöllisesti palautetta ja kuultiin osallistujien toiveita niin yksittäisen ryhmäpuhelun osallistujamäärän, sisältöjen, keskustelunaiheiden kuin yhteisten pelisääntöjenkin osalta. Osallistujien palautteissa korostuivat tarve vapaamuotoiselle kanssakäymiselle sekä mahdollisuus jakaa mieltä painavia asioita. Ryhmän tapaamiselta odotettiin samalla myös tiettyä kepeyttä ja sitä, että perusvire olisi kuitenkin myönteinen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin käyttöönotto on verrattain helppoa ja resurssitehokasta.

- Ryhmäpuheluun tarvitaan ohjausresurssi: henkilö, joka yhdistää puhelut ja luotsaa keskustelua. Samalla hän varmistaa, että kaikki pääsevät ääneen ja saavat osallistua haluamallaan tavalla ja että tapaamisessa säilyy hyvä henki. Tämä voidaan hoitaa työntekijävetoisesti tai vapaaehtoisten voimin. Varsinaista erityisosaamista ei tarvita: kyky kuunnella ja ymmärtää erilaisia ihmisiä riittää. Ryhmänohjauskokemuksesta on toki hyötyä

- Mikäli toiminnassa on mukana vapaaehtoisia, tulee varata aikaa myös vapaaehtoistoiminnan koordinointiin: perehdyttämiseen, tukemiseen, mahdollisiin lisäkoulutuksiin ja virkistyksiin. Vapaaehtoiseen kannattaa olla säännöllisesti yhteydessä, pyytä palautetta, antaa kiitosta ja kysellä kuulumisia

- Yhden ryhmäpuhelun kokoaminen ja läpivieminen suunnitteluineen vie aikaa n. 45 minuuttia ja mukaan mahtuu enintään viisi ikäihmistä. Työaikaa säästyy erityisesti haja-asutusalueilla, kun puhelut voi hoitaa toimistolta tai etätyöpaikasta käsin

- Joskus ryhmäpuhelun aikana tulee esiin osallistujan arkeen liittyviä, huolta herättäviä asioita. Aikaa tuleekin varata ryhmän ulkopuoliseen, yksilöllisen tuen antamiseen tarpeen mukaan. Kahdenkeskinen puhelu tarvitaan myös, kun uusi ihminen haluaa liittyä "puhelinporinarinkiin". Tässä puhelussa kerrotaan tarkemmin toiminnan luonteesta ja käytännöistä ja käydään läpi osallistujan omat tarpeet ja toiveet toiminnalle

- Osallistujien tavoittamisessa verkosto- ja omaisyhteistyö on keskeisessä asemassa: tarvitaan laajaa tiedottamista (esim. kunnan asiakasohjausyksikkö, kotihoito, kotikuntoutus, päivätoiminta, omaishoitajien yhdistykset, seurakuntien diakoniatyö, muut paikalliset toimijat, paikalliset someryhmät), jotta mukaan löytyvät toiminnan tarpeessa olevat

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Puhelinporinoiden tärkeimpiä tavoitteita on vertaisten seuran, tuen ja ryhmään kuulumisen kokemuksen mahdollistaminen olosuhteista riippumatta. Tämä vähentää yksinäisyyden kokemuksia.

Keräämämme palautteen (n=55) perusteella toimintaan osallistuminen on:

- auttanut jaksamaan arjessa (97,5 % vastanneista oli esitetyn väitteen kanssa samaa mieltä)

- tarjonnut (vertais)tukea (85 % vastanneista oli väitteen kanssa samaa tai jokseenkin samaa mieltä)

Niin ikään keräämämme palautteen perusteella toimintaan osallistuminen on vähentänyt yksinäisyyttä, saanut aikaan tunteen kuulumisesta ja lisännyt tietoa poikkeusajan palveluista. Suullisen palautteen mukaan puhelinporinoihin osallistuminen on monelle viikon ainut säännöllinen "meno", joka rytmittää arkea ja on syy nousta aamulla sängystä. Osallistujan sanoin: "Tätä puhelua odotan koko viikon!" Puheluiden aikana on voimakkaasti välittynyt kiitollisuus siitä, että "joku välittää ja auttaa".

Puhelinporinoiden keskiössä on kuulumisten vaihto ja yhdessäolo, mutta ryhmäpuhelun aikana voi myös jakaa tietoa alueen ajankohtaisista tapahtumista ja tarjolla olevista palveluista. Toimintamallin kehittämistyön aikana kävi ilmi, että osallistujille on ollut tärkeää saada oikeaa, ajantasaista ja virallisista tietolähteistä peräisin olevaa tietoa. Tämä korostui koronapandemian aikaan ja niiden kohdalla, jotka eivät käytä internettiä. Puhelun aikana välitettiin tietoa esim. siitä, mistä voi hakea ruoka-apua ja maksuttomia maskeja tai mistä saa tarvittaessa keskusteluapua.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Ryhmätoiminnan toteuttaminen puhelimitse on vaivatonta. Seuraavassa muutamia käytännön vinkkejä ja reunaehtoja, jotka kannattaa ottaa huomioon.

- ryhmän kokoajalla tulee olla älypuhelin ja osallistujien puhelinnumerot. Jos vapaaehtoinen käyttää omaa laitetta, tulee siinä olla rajaton puheaika ja oma numero kannattaa piilottaa tallentamalla vastaanottajan numeron alkuun #31#.

- puhelinliittymän palveluntarjoajan sivuilta voi tarkastaa ohjeet ryhmäpuhelun soittamiseen ja varmistaa, että ryhmäpuhelu kuuluu maksuttomana liittymän peruspalveluihin

- yhteen ryhmäpuheluun mahtuu kokoajan lisäksi enintään viisi muuta osallistujaa. Parhaiten ryhmä toimii kuitenkin pienemmällä osallistujamäärälläk jotta kaikki pääsevät ääneen

- ryhmälle kannattaa sopia säännöllinen puheluaika. Jos osallistujia on suurempi joukko, voi pienryhmiä sekoittaa viikoittain ja ilmoittaa osallistujille laveamman (esim. 2 h) aikaikkunan puhelun saapumiselle

- ryhmän ohjelma kannattaa ideoida yhdessä osallistujien kanssa – aivan kuten lähitapaamisissakin

- ohjelman suunnittelussa kannattaa hyödyntää netistä löytyviä ryhmätoiminnan aineistopankkeja, kuten Vahviketta ja Ryhmärenkiä, joista löytyy myös erityisesti etätoimintaan suunniteltuja materiaaleja

- puhelua ei kannata kuitenkaan ladata täyteen tekemistä: usein tärkeintä on kuulumisten vaihto ja osallistujien itsensä esille ottamat keskustelunaiheet

- ryhmä voi olla avoin, jatkuva jutusteluryhmä, suljettu vertaistukiryhmä tai lyhytkestoinen teemaryhmä, kuten kirjapiiri

- puhelimitse toteutettava ryhmätoiminta taipuu yllättävän moneen: ohjelmassa voi olla myös jumppaa ja visailuja tai puhelun aikana voi hiljentyä rentoutukseen tai arvailla lintujen lauluääniä. Äänimaailman, mielikuvien ja osallistujien kotiympäristön avulla pääsee yllättävillekin matkoille

- ryhmäpuhelussa voi jakaa ajantasaista tietoa palveluista ja esimerkiksi alueen tapahtumista

- jos ryhmäläiset asuvat samalla alueella, voi mahdollisuuksien mukaan järjestää silloin tällöin tapaamisia myös kasvotusten

- ryhmää kootessa ei ole tarpeen pitää kiirettä: kahdenkeskiset rupattelut sekä ryhmän kokoajan ja osallistujan että linjoilla jo olevien ryhmäläisten kesken tuovat rentoutta ja tarjoavat tilaisuuden vaihtaa henkilökohtaisempiakin kuulumisia. Työntekijän tai vapaaehtoisen on tärkeää olla herkällä korvalla, jotta osallistujien mahdollinen ryhmän ulkopuolisen tuen tarve tulee kuulluksi

- kiireettömyyden lisäksi yhteinen nauru on tärkeää ja sille on hyvä antaa ja myös luoda tilaa; iloiseen naurunremakkaan on hyvä lopettaa!

Kansikuva
Kolme naista puhuu puhelimessa.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Ryhmätoiminta Etäpalvelu Osallisuus Ikääntyminen Kotona asuminen

Ilmiöt

Poikkeusolot Yksinäisyys

Kohderyhmä

Ikäihmiset