Alle 3-v lasten kielen kehityksen haasteiden huomaaminen ja kehityksellisten herkkyyskausien  mukaisen tuen vahvistaminen päiväkotiarjessa. Vakan omien toimien lisäksi mahdollisuus konsultoida puheterapeuttia jo ennen kuin lapsi ohjautuu pt arvioon. 

Toimintaympäristö

Puheterapiaan pääsy valtakunnallisesti vaikeaa, joten varsinaista terapiaa kevyemmät keinot tarpeellisia. Lasten päivittäinen oleminen varhaiskasvatuksen piirissä mahdollistaa varhaisten tukimuotojen toteuttamisen siellä, kunhan puheterapeuttista ohjausta saatavilla. Moniammatillisen yhteistyön (varhaiskasvattajat, neuvolan terveydenhoitaja ja puheterapeutti) tiivistäminen tavoitteena.

Perheiden osallistaminen lastensa tukitoimiin tärkeää ja yhteisten suunnitelmien laatiminen ja sopimusten tekeminen konsultaatiomallissa keskeistä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Puheterapia jäänyt asiakaspaineessa varsin irralliseksi toimijaksi lasten kielellisen kehityksen tukena ja kuntouttajana.  Varhaiskasvatuksessa paljon omaa osaamista, mutta mahdollisuus asiantuntijan konsultoimiseen puuttunut.  Puheterapiaan pääsyä jouduttu odottamaan pitkään ja odotteluaikana ei ole osattu kohdentaa toimia riittävästi .

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Puheterapeuttisen tiedon lisääminen tarpeellista asiakkaille sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisille, jotta mahdollisimman varhain huomataan pienten lasten kielellisen kehityksen haasteet ja kyetään tarjoamaan apua. Pelkkä odottelu ja "aika parantaa" -ajattelu on hyvä vaihtaa oikea-aikaisen toiminnan ja tuen muotoihin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hanketyöntekijä, puheterapeutti, varhaiskasvatuksen erityisopettajat sekä  kuntien vaka-johto yhteistyössä Kymenhvan lasten kehityksellisten palveluiden puheterapeuttien ja neuvolan kanssa.

Prosessikuvaus konsultaatiomallista näiden toimijoiden välillä on tehty.

Tavoiteltu muutos

Pienten lasten kehityksessä ilmenevät kielelliset haasteet havaitaan varhain ja varhaiskasvatuksen oma toiminta suunnataan tukemaan suotuisaa kehitystä. Varhaiskasvatuksesta tehdään varhainen vanhempainohjaus ja suositellaan kotiarkeen sovellettavat asiat. Tarvittaessa ja huoltajan läsnä ollessa  konsultoidaan alueen puheterapeuttia Teams-yhteydellä.  Yhteistyö koskee myös neuvolaa, joka tarvittaessa tekee lähetteen puheterapiaan. Konsultaatiossa sovitut toimet puheterapian pohjana, joskaan eivät vielä puheterapiakuntoutusta. Pitkällä aikavälillä puheterapiaan ohjaamisen tarve vähenee.

Muutoksen mittaaminen

Seurataan puheterapialähetteiden määrää ja laatua.

Terapeuttien, neuvolan ja varhaiskasvatuksen oma näkemys konsultaatioden hyödyllisyydessä selvitetään kyselyllä.

Toteutussuunnitelma

Varhaiskasvatuksen tulee tunnistaa omat voimavaransa ja osaamisensa sekä käyttää ne täysimääräisesti ennen konsultaation varaamista.

Puheterapeuttien tulee osata varautua konsultaatioiden viemään aikaan. 

Konsultaatioissa sovittuja toimia tulee toteuttaa täysimääräisesti varhaiskasvatuksessa ja perhearjessa lapsen kotona.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tarvekartoitus varhaiskasvatuksen piirissä on tehty ja erityisesti puheterapeutin konsultaatiomallia on toivottu.

Konsultaatiomallin kokeilu on tehty oikeilla asiakastapauksilla ja palautetta kerätty niin huoltajilta kuin ammattilaisilta.  Lasten vanhemmat ovat suositelleet mallia muille vastaavassa tilanteessa oleville perheille ja ammattilaiset ovat saaneet suoria vinkkejä omaan työhönsä jatkossa.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Viime vuosien tutkimus lasten kielenkehityksestä tukee käsitystä, että varhaiset tukitoimet ovat äärimmäisen tärkeitä. (VUOKKO -tutkimus 2015-21). Laadukas varhaiskasvatus mahdollistaa lapsen hyvän kielellisen kehityksen ja sujuvan koulupolun. (Karvi 2019). Vanhempien ohjaus ja perheiden vuorovaikutuksen tuen muodot pitää ajoittaa yhä varhemmin, mielellään jo 1-v lasten perheisiin. (Kielo-hanke 2023, Kela)

Ideointi

Varhaiskasvatuksessa on tämän hankkeen myötä herätty ymmärtämään ja panostamaan alle 3-v lasten kielellisen kehityksen havainnointiin ja tukemiseen.  Varhaiskasvattajat ovat Kymenlaaksossa laajasti kokeneet tarvetta koulutuksesta koskien niin vuorovaikutusta, syömistoimintojen ja puhemotoriikan kehitystä, sanavaraston ja lausepuheen edistämistä kuin medialaiteasioita . Näihin koulutustarpeisiin on hankkeessa vastattu etäluennoilla ja webinaarisarjoilla sekä live-työpajoilla. Asiat ovat olleet pitkälti tuttuja isompien lasten osalta, mutta ne on koettu uusina ja yllättävinä alle 3v kohderyhmälle. Laajasti on alettu ymmärtää tuen kohdistamisen tärkeys juuri kielenkehityksen kriittisiin ikäkausiin ja taitoihin.

Idean valinta

Kouvolan kaupunki on mahdollistanut yhden varhaiskasvatuksen erityisopettajan työpanokseen kokonaan alle 3v ryhmiin havainnoimaan lasten kielellisten osa-alueiden kehitystä ja tukiasioita.

Kouvolan vakan tuen uudistuksen hanketyöntekijät ovat yhteistyössä pute-hankkeen kanssa laatineet kielen kehityksen osa-alueille käytännön toimintaohjeistukset, Varhaiskasvattajan kielellisen tuen sähköisen kirjahyllyn, josta tarvittavat tukitoimet kussakin lapsiryhmässä tuen tarpeen ilmennyttyä löytyvät. Näin voidaan selkeästi raportoida ulospäin, mitä Konsultaatiomallissa edellytettäviä toimia on ryhmässä toteutettu.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Konsultoi puheterapeuttia, kun olet varhaiskasvattajana tehnyt tarpeelliset asiat lapsen päiväkotiarjessa ja ohjannut lapsen huoltajia samaan kotona.

Idean testaus asiakkaalla

Joitakin vanhempia on ollut vaikea motivoida mukaan konsultaatiomallin kokeiluun, koska ovat ajatellet, ettei asioilla ole vielä kiire. Ne jotka ovat mukaan lähteneet, ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja saaneensa hyviä toimintaohjeita kotiin.

Ratkaisun testaaminen

Konsultaatiomallin kokeilu aloitettiin joulukuussa 2022 Kouvolassa ja mallin lanseeraaminen eteläiseen Kymenlaaksoon alkaa syksyllä 2023. Asiakkaat tulevat Virojoen päiväkodista ja konsultaatioon osallistuvat Teams-kokouksessa vanhemmat, varhaiskasvattajat, neuvolan th sekä alueen puheterapeutti yhdessä hanke-puheterapeutin kanssa.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on vahvistaa moniammatillista yhteistyötä, lisätä laajasti yhteistä ymmärrystä kielenkehityksen varhaisista herkkyyskausista sekä ohjata perheitä ja vaka-henkilöstöä oleellisten tukiasioiden pariin lapsen jokapäiväisessä arjessa.

Kokeilussa opittua

Henkilöstön ajattelussa on tapahtunut muutos "katsellaan" -mentaliteetista aktiivisen toiminnan suuntaan. Varhaisen tuen merkitys on laajalti entistä paremmin ymmärretty. Moniammatillinen yhteistyö on ollut kokeilualueella vähäistä, lähes jäissä, ja nyt on avauduttu paremmin tekemään työtä yhdessä yli hallinnonalan rajojen. On huomattu, ettei puheterapia ole yksinomainen ja ensisijainen ratkaisu kaikkiin lasten kielellisiin haasteisiin.

Ratkaisun perusidea

Kun lapsella tai ryhmässä huomataan kielellisen kehityksen haasteita, otetaan kohdennetusti käyttöön vakaan laaditut tukimuodot. Mikäli tämän jälkeen halutaan kuitenkin lisää tukea puheterapiasta, veo kutsuu koolle tunnin mittaisen  yhteistyöneuvottelun Teams-alustalla.  Veo lähettää kokouskutsun ja lyhyen kuvauksen lapsen haasteista suojatulla sähköpostilla neuvolan th:lle ja Hva puheterapeutille. Kokoukseen tulevat ryhmän kasvattajien lisäksi myös lapsen huoltajat.  Teams-kokouksessa kuullaan heidän kuvauksensa lapsen tilanteesta ja lisäksi neuvolan huomiot. Keskustellen valitaan ne toimenpiteet, joilla lapsen haasteisiin puheterapeuttisen ymmärryksen mukaan parhaiten akuutisti vastataan. Tarvittaessa th antaa seuranta-ajan neuvolan vastaanotolle. Veo tai ryhmän kasvattaja kirjaa tavoitteet ja toimet lyhyesti muistioon, jonka myös jakaa suojatulla sähköpostilla vanhempien lisäksi terveydenhoitajalle. Vakassa keskustellaan lapsen vanhempien kanssa toimien sujumisesta kotona, ja th. ottaa seuraavassa neuvolatapaamisessa kantaa lapsen edistymisestä tai mahdollisesta ohjaamisesta puheterapiaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tieto toimintamallista pitää saattaa koko Kymenhva toiminta-alueiden varhaiskasvatukseen ja neuvoloihin. Vaka-henkilöstön ja terveydenhoitajien koulutus on vielä kesken. Varhaiskasvatuksesta ja puheterapiasta etsitään vastuuhenkilöt, joille juurruttaminen kuuluu.  Kouvolassa vastuuhenkilöt on määritetty. Kaikki alueen pth  puheterapeutit pääsevät harjoittelemaan mallia ja varhaiskasvatukseen sekä neuvoloihin suunnattu kouluttaminen jatkuvat v.2024 uuden konsultoivan puheterapeutin johdolla.

Tarvitaan hyvin tiedotettu ja motivoitunut henkilöstö, yhteistyötä arvostava ja siihen kannustava johto sekä toimivat tiedonvälityskanavat (Teams-alusta, suojattu sähköposti, Vasu-kirjaaminen ja LC-kirjaukset) Teams-kokoukselle pitää kolmen viikon varoitusajalla löytyä ammattilaisille yhdessä sopiva aika. Itse kokoukseen menee yksi tunti, th ja puheterapeutti käyttävät sen lisäksi noin puoli tuntia asiakkaan asiaan perehtymiseen, varhaiskasvattajalta kirjaamiseen menee lisäksi yksi tunti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Teams-alustalla hyvin valmisteltu yhteistyökokous on helppo toteuttaa. Tiedotus, aikojen sopimisen tavat, roolit kokouksessa, kirjaaminen kannattaa suunnitella hyvin kaikilta osin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Malli on lisännyt ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja toisilta oppimista, yhteistyössä perheiden suuntaan on löydetty voimavaroja.

Kymenlaakson hyvinvointialueella on nähty tarve konsultoivan puheterapeutin toimelle ja se on määräaikaisena alkamassa 1.1.2024.