Pyhtää haki valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon sijoituspaikaksi 2021. Samalla haluttiin edistää strategista "Pyhtää kartalle" -tavoitetta. Hakemuksen tueksi syntyi laaja alueellinen yhteistyö kuntien ja yritysten kanssa. 30 000€ budjetilla mahtava näkyvyys ja pronssia.  

Toimintaympäristö

Kun keskustelu valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon perustamisesta käynnistyi, Pyhtään kunta kiinnostui heti. Kyseessä olisi todennäköisesti viimeinen perustettava valtakunnallinen vastuumuseo, johon osarahoitus tulisi siten valtiolta. 

Pyhtään alueella on kaksi kansallispuistoa (Valkmusa ja Itäinen Suomenlahti), joten kunta nähtiin siksikin erinomaiseksi sijoituspaikaksi. Eikä matkaa pääkaupunkiseudulta ole kuin runsaat sata kilometriä, todellinen mahdollisuus luoda eräkokemus tunnin matkan päähän.

Pyhtään strategiaan kuuluu olla kokoaan suurempi ja viedä Pyhtää kartalle. Siksi jo pelkkä museon tavoittelu palvelisi strategiaa. Vaikka itse museota ei tulisi, näkyvyyttä tulisi senkin edestä. Pyhtää on myös yrittäjäystävällinen, siksi hankkeeseen luotiin laaja alueellinen yritys- ja yhteistyöverkosto. Myös alueen kunnat saatiin mukaan yli maakuntarajojen. Mukana hankkeessa olivat vahvasti Pyhtään tukena Itä-Uudeltamaalta Loviisa ja Myrskylä sekä Kymenlaaksosta Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä.

Pyhtään strategiaan kuuluu myös yrittäjäystävällisyys. Alueen yritykset saatiin laajasti mukaan erämuseohankkeeseen. Mukana oli niin suuria yrityksiä kuten Kotkamills kuin pieniä paikallisia matkailuyrittäjiäkin.

Pyhtään vaakunassa on kaksi lohta ristikkäin. Halusimme viestittää, että Pyhtäällä yhdistyvät eräretkeilyn parhaat perinteet kalastuksen ja saaristolaiselämän kanssa.

  

Liitteet
Eteläisen Kymenlaakson toimijat kertovat, miksi erämuseo pitää sijoittaa Pyhtäälle.
Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho haastaa sosiaalisen median käyttäjät kertomaan omat eräkokemuksensa #eräkokemus. Palkinnoksi Pyhtään kunta lupasi voittajalle yli tuhannen euron järjestelmäkameran. Kameran voitti Riku Saarnio Tuusulasta.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Haku valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon sijoituspaikaksi oli auki. Pyhtäällä oli uskoa siihen, että museo kuuluu Pyhtäälle, ja että se kyetään tekemään. Meillä oli hyvänä esimerkkinä taannoinen päätös siirtää valtakunnallinen Merimuseo Helsingistä Kotkaan. 

Samalla ajattelimme, että pelkkä osallistuminen kilpailuun palvelee kunnan strategiaan kirjattua tavoitetta "Pyhtää kartalle". Mitä pidemmälle pääsisimme, sen parempi. Pyhtäällä ajateltiin, että todellinen ja toteutettavissa oleva museohaku palvelee kunnan markkinointitarpeita paremmin kuin jokin keksitty konsepti.

Tiesimme, että runsaan viiden tuhannen asukkaan kunnan pitää vakuuttaa päätöksentekijät kunnan rahkeista. Siksi kokosimme Kymenlaakson kunnat mukaan hankkeeseen. Tukea tuli myös maakuntarajan yli Uudeltamaalta. Loviisa ja Myrskyläkin sitoutuivat museon toimintaan, jos valinta osuisi kohdalle. 

Tukea tuli myös yrityksiltä ja tiedeyhteisöltä. Muun muassa Kotkamills Oy ja Helsingin yliopisto tukivat hakemusta. 

Ratkaisun perusidea

Pyhtään erä- ja luontokulttuurimuseohakemuksen ykköstavoite oli viedä Pyhtää kartalle, saada Pyhtäälle näkyvyyttä ja luoda myönteistä pöhinää. Kakkostavoite oli menestyä kilvassa mahdollisimman hyvin.

 

Liitteet
Toimittaja Jari Korkki ja elinvoimapäällikkö Laura Lahti esittelevät Erä- ja luontokulttuurimuseon kaavailtua sijoituspaikkaa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Erämuseohankkeen vetäjänä toimi Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho. Virkatyönä hankkeeseen osallistui myös viestintä- ja markkinointiasiantuntija Jari Korkki. Viestinnän ja markkinoinnin kumppanina toimi Mediatehdas Dakar/Pasi Riiali, joka myöhemmin fuusion kautta tuli osaksi Filmbutikia. Konsulttiapua saatiin Pyhtään Kulttuuritalon/No Fear Agencyn Vesa Ristimäeltä. Arkkitehtitoimistona oli JKMM.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Think Big. Pyhtään kampanjan oppi oli, että kannattaa rohkeasti lähteä tavoittelemaan suuria. Kukaan ei kovin pitkään kummastellut pikkukuntaa, jonka hakemus oli ammattimaisella tasolla.

Oli lähdetty museokilpaan tosissaan, ja hyvä museo olisikin tehty. Kun päätös tuli, se oli pettymys. Pyhtää kuitenkin onnitteli rehdisti Imatraa eikä jäänyt tuleen makaamaan.

Kun yön yli oli nukuttu, osattiin Pyhtäällä arvostaa pronssimitalin lisäksi myös kampanjan pysyviä saavutuksia. Yhä harvempi kysyy, missä se Pyhtää oikein on. Ja yhä useampi osaa pysähtyä luonnon ääreen, vaikka sitten Valkmusaan tai Kaunissaareen. Tai nauttimaan kesäillan konsertista Pyhtään Kulttuuritalon pihamaalle.

Liitteet
Kuva
Popeda-yhtye Pyhtään Kulttuuritalon pihakeikalla 21.8.2021.
Popeda-yhtye Pyhtään Kulttuuritalon pihakeikalla 21.8.2021.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pyhtää poimittiin noin 25 hakemuksen joukosta jatkoselvitykseen neljän muun paikkakunnan joukossa. Valintaraati tutustui tarkemmin Pyhtään hakemukseen ja Pyhtääseen vierailullaan 4.3.2021. Mukana olivat myös kotkalaiset eduskunnan varapuhemies Juho Eerola ja kuntaministeri Sirpa Paatero sekä Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom. Halusimme näyttää, että Pyhtään hakemuksella on vankka maakunnallinen tai jopa ylimaakunnallinen tuki.

Katselmuksen jälkeen Oulu ja Rovaniemi jäivät pois kilvasta, joten Pyhtään kanssa mitalikamppailuun jäivät Riihimäki ja Imatra, joka lopulta valittiin museon sijoituspaikaksi.

Mitaleille pääsy koettiin Pyhtäällä voittona. Hanke oli poikinut muita alueellisia sivuprojekteja ja tuottanut valtavan määrän positiivista julkisuutta. Ylen A-studio vieraili Pyhtäällä kesäkuussa 2021 ja Helsingin Sanomat julkaisi elokuun alun sunnuntainumerossaan peräti seitsemän sivun artikkelin Pyhtäältä. Vanha kunnantalo myytiin ja muutettiin Pyhtään kulttuuritaloksi.

Tonttikauppa löi kaikki ennätykset, Pyhtää myi yli kaksikymmentä omakotitonttia uusille asukkaille, jotka tulivat lähialueen lisäksi pääkaupunkiseudulta. Kolmena edellisenä vuonna tontteja oli saatu kaupaksi yhdestä viiteen.

Liitteet