Pyhtää kartalle: Erä- ja luontokulttuurimuseo
Pyhtää haki valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon sijoituspaikaksi 2021. Samalla haluttiin edistää strategista "Pyhtää kartalle" -tavoitetta. Hakemuksen tueksi syntyi laaja alueellinen yhteistyö kuntien ja yritysten kanssa. 30 000€ budjetilla mahtava näkyvyys ja pronssia.
Toimintamallin nimi
Pyhtää haki valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon sijoituspaikaksi 2021. Samalla haluttiin edistää strategista "Pyhtää kartalle" -tavoitetta. Hakemuksen tueksi syntyi laaja alueellinen yhteistyö kuntien ja yritysten kanssa. 30 000€ budjetilla mahtava näkyvyys ja pronssia.
Pyhtään erä- ja luontokulttuurimuseohakemuksen ykköstavoite oli viedä Pyhtää kartalle, saada Pyhtäälle näkyvyyttä ja luoda myönteistä pöhinää. Kakkostavoite oli menestyä kilvassa mahdollisimman hyvin.
Kun keskustelu valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon perustamisesta käynnistyi, Pyhtään kunta kiinnostui heti. Kyseessä olisi todennäköisesti viimeinen perustettava valtakunnallinen vastuumuseo, johon osarahoitus tulisi siten valtiolta.
Pyhtään alueella on kaksi kansallispuistoa (Valkmusa ja Itäinen Suomenlahti), joten kunta nähtiin siksikin erinomaiseksi sijoituspaikaksi. Eikä matkaa pääkaupunkiseudulta ole kuin runsaat sata kilometriä, todellinen mahdollisuus luoda eräkokemus tunnin matkan päähän.
Pyhtään strategiaan kuuluu olla kokoaan suurempi ja viedä Pyhtää kartalle. Siksi jo pelkkä museon tavoittelu palvelisi strategiaa. Vaikka itse museota ei tulisi, näkyvyyttä tulisi senkin edestä. Pyhtää on myös yrittäjäystävällinen, siksi hankkeeseen luotiin laaja alueellinen yritys- ja yhteistyöverkosto. Myös alueen kunnat saatiin mukaan yli maakuntarajojen. Mukana hankkeessa olivat vahvasti Pyhtään tukena Itä-Uudeltamaalta Loviisa ja Myrskylä sekä Kymenlaaksosta Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä.
Pyhtään strategiaan kuuluu myös yrittäjäystävällisyys. Alueen yritykset saatiin laajasti mukaan erämuseohankkeeseen. Mukana oli niin suuria yrityksiä kuten Kotkamills kuin pieniä paikallisia matkailuyrittäjiäkin.
Pyhtään vaakunassa on kaksi lohta ristikkäin. Halusimme viestittää, että Pyhtäällä yhdistyvät eräretkeilyn parhaat perinteet kalastuksen ja saaristolaiselämän kanssa.
Erämuseohankkeen vetäjänä toimi Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho. Virkatyönä hankkeeseen osallistui myös viestintä- ja markkinointiasiantuntija Jari Korkki. Viestinnän ja markkinoinnin kumppanina toimi Mediatehdas Dakar/Pasi Riiali, joka myöhemmin fuusion kautta tuli osaksi Filmbutikia. Konsulttiapua saatiin Pyhtään Kulttuuritalon/No Fear Agencyn Vesa Ristimäeltä. Arkkitehtitoimistona oli JKMM.
Pyhtää poimittiin noin 25 hakemuksen joukosta jatkoselvitykseen neljän muun paikkakunnan joukossa. Valintaraati tutustui tarkemmin Pyhtään hakemukseen ja Pyhtääseen vierailullaan 4.3.2021. Mukana olivat myös kotkalaiset eduskunnan varapuhemies Juho Eerola ja kuntaministeri Sirpa Paatero sekä Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom. Halusimme näyttää, että Pyhtään hakemuksella on vankka maakunnallinen tai jopa ylimaakunnallinen tuki.
Katselmuksen jälkeen Oulu ja Rovaniemi jäivät pois kilvasta, joten Pyhtään kanssa mitalikamppailuun jäivät Riihimäki ja Imatra, joka lopulta valittiin museon sijoituspaikaksi.
Mitaleille pääsy koettiin Pyhtäällä voittona. Hanke oli poikinut muita alueellisia sivuprojekteja ja tuottanut valtavan määrän positiivista julkisuutta. Ylen A-studio vieraili Pyhtäällä kesäkuussa 2021 ja Helsingin Sanomat julkaisi elokuun alun sunnuntainumerossaan peräti seitsemän sivun artikkelin Pyhtäältä. Vanha kunnantalo myytiin ja muutettiin Pyhtään kulttuuritaloksi.
Tonttikauppa löi kaikki ennätykset, Pyhtää myi yli kaksikymmentä omakotitonttia uusille asukkaille, jotka tulivat lähialueen lisäksi pääkaupunkiseudulta. Kolmena edellisenä vuonna tontteja oli saatu kaupaksi yhdestä viiteen.