Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

RAI-arviointien tekemistä ja hyödyntämistä edistävät ja estävät tekijät kotihoidossa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Juurisyyanalyysin avulla tunnistettiin kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointien tekemistä edistävät ja estävät tekijät. Sovittiin toimintatavoista, joilla voidaan tukea hoitajia RAI-arviointien tekemisessä ja hyödyntämisessä.

Toimintaympäristö

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää, että kunnat käyttävät iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-välimeistöä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä arvioidaan RAI-välineen avulla. Asiakkaat arvioidaan heidän tullessaan kotihoidon palvelujen piiriin, aina voinnin muuttuessa ja vähintään puolen vuoden välein. RAI-arviointia hyödynnetään hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa.

Arvioinnit eivät ole kuitenkaan toteutuneet suunnitellusti, kaikkia asiakkaita ei ole arvioitu RAI-välinettä hyödyntäen. RAI-arviointia ei ole aina hyödynnetty hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa.

Helsingin kotihoidon strategisessa toimintasuunnitelmassa vuosille 2022-2025 tavoitellaan RAI-arviointien peittävyyden kasvua ja RAI-laatutiedon parempaa hyödyntämistä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: RAI-arviointivälineen avulla asiakkaan tarpeita tarkastellaan yhdessä hänen (ja tarvittaessa läheisen) kanssa. RAI:n avulla arviointi toteutetaan järjestelmällisesti ja monipuolisesti Asiakas voi luottaa siihen, että hänen tarpeitaan tarkastellaan useasta eri näkökulmasta. Asiakkaiden osallisuuden tarve toteutuu, kun RAI-arviointi tehdään yhdessä hänen kanssaan.

Ammattilainen: henkilöstö kokee riittämättömyyttä ja eettistä kuormitusta, kun sovittu työtehtävä (RAI-arviointi) ei toteudu sovitusti. 

Organisaatio: organisaatiossa hyödynnetään RAI:n tuottamaa tietoa esimerkiksi tunnistettaessa kehittämiskohteita tai kuvattaessa asiakaskuntaa ja sen tarpeita. Jos kaikkia asiakkaita ei ole arvioitu, jää tieto vajaaksi ja sen luotettavuus kärsii.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kotihoidon vastaavat sairaanhoitajat: tehtävänä koota henkilöstön näkemyksiä RAI-arviointien tekemistä ja hyödyntämistä edistävistä ja estävistä tekijöistä.

Kotihoidon henkilöstö: tehtävänä tuottaa vastaaville sairaanhoitajille tietoa RAI-arviointien tekemistä ja hyödyntämistä edistävistä ja estävistä tekijöistä.

Helsingin kotihoidon RAI-ohjausryhmä: ryhmä koostuu RAI-yhdyshenkilöistä, esihenkilöistä, päälliköistä ja asiantuntijoista. Ryhmän tehtävänä on tehdä linjauksia RAI-arviointien peittävyyden ja hyödyntämisen parantamiseksi.

Tulevaisuuden kotona asumista tukevien palvelujen KUSTI-hankkeen henkilöstö koordinoi työskentelyä.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on kotihoidon kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointien peittävyyden parantaminen ja arviointien aiempaa parempi hyödyntäminen hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa.

Muutoksen mittaaminen

RAI-arviointien peittävyyys yksiköittäin ja kotihoito yhteensä (% säännöllisistä kotihoidon asiakkaista).

RAI asiakkaan hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa (väliarvioinnit, hoitotyön suunnitelmat).

Asiakkaiden osallistuminen RAI-arviointiin (%).

Toteutussuunnitelma

Hyödynnetään lean-menetelmiä ja tarkastellaan RAI-arviointien tekemistä ja hyödyntämistä edistäviä ja estäviä tekijöitä henkilöstöä osallistaen. Sovitaan uusista työskentelytavoista tulosten perusteeella.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kotihoidon asiakkaat eivät ole osallistuneet kehittämisprosessiin. Asiakkaat ovat osallistuneet oman arviointinsa tekemiseen.

Ratkaisun perusidea

1. RAI-arviointien tekemistä ja hyödyntämistä edistävien ja estävien tekijöiden tunnistaminen. Tunnistamisen apuna hyödynnetään leanin juurisyyanalyysiä ja juurisyyt luokiteltiin ihmisiin, työtapohin, työvälineisiin, ympäristöön, johtamiseen ja työn sisältöihin. Juurisyyanalyysin avulla päästään kiinni ongelman taustalla oleviin tekijöihin.

2. Analyysin perusteella sovittiin RAI-arviointien hyvistä käytännöistä, joiden yhteisestä käytöstä sovittiin.

3. Asenne ja osaaminen: tunnistetaan arvioinnin hyöty asiakkaalle ja omalle työlle. Osallistutaan RAI-koulutukseen ja harjoitellaan sen käyttöä. Huolehditaan arviointien oikeellisuudesta esimerkiksi kaksoistarkastamalla arvioinnit ja ylläpitämällä omaa osaamista. Saadaan tukea arvioinnin tekemiseen työkaverilta, RAI-vastaavalta, RAI-yhdyshenkilöltä tai esihenkilöltä.

4. Työvälineet: hankitaan riittävästi kannettavia tietokoneita. Huolehditaan, että kaikilla arviointeja tekevillä on liikkuvan työn oikeudet ja ohjataan liikkuvan työn välineiden käytössä.

5. Työn suunnittelu ja johtaminen: aikataulutetaan RAI-arviointien tekeminen tasaisesti ja sovitaan arviointien tekemisestä työnjakajan kanssa. Vastuuhoitaja tekee omien asiakkaidensa arvioinnit. Esihenkilö seuraa, tukee, kannustaa ja ohjaa. Seurataan arviointien tekemistä päivittäisen johtamisen lean-taululla.

6. Yhdessä asiakkaan kanssa: tehdään RAI-arvioinnit ensisijaisesti asiakkaiden luona yhdessä asiakkaiden ja mahdollisesti läheisten kanssa, suoraan järjestelmään.

7. Hyödynnetään arviointeja: asiakkaan hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa. Perehdytään yhdessä oman yksikön tuloksiin ja hyödynnetään niitä laatupoikkeamien tunnistamisessa ja jatkuvassa parantamisessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli hyväksyttiin kotihoidon RAI-ohjausryhmästä, josta se jalkautui osallistujien (päälliköt, esihenkilöt, RAI-yhdyshenkilöt) mukana alueille. Liikkuvan työn välineiden hankkimisesta ja niiden käytöstä ohjeistettiin.

Seuranta RAI-ohjausryhmässä ja kotihoidon vaikuttavuutta kehittävässä työryhmässä.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Juurisyyanalyysin avulla voidaan tunnistaa omassa organisaatiossa RAI-arviointien tekemistä ja hyödyntämistä edistävät ja estävät tekijät. Korjaavat toimenpiteet valitaan juurisyiden perusteella.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

RAI-arviointien peittävyyden ja hyödynnettävyyden parantaminen on ollut haastavaa tilanteessa, jossa vakituista henkilökuntaa ja pitkäaikaisia sijaisia puuttuu. Arviointien peittävyyttä ei ole tästä syystä saatu kasvatettua toivotusti.

Kun arviointien tekeminen on nostettu lean-taululle, on ne saatu toteutettua paremmin.

RAI-arvioinnin tekemiseen asiakkaan luona on tunnistettu liittyvän haasteita: tietokoneen käynnistäminen ja yhdistäminen kaupungin verkkoon voi viedä jopa 15 minuuttia. Ei ole osattu vielä tunnistaa, mitkä kysymykset kannattaa käydä asiakkaan kanssa läpi hänen luonaan ja mitkä kohdat voidaan täyttää etukäteen. 

On tunnistettu, että arviointeja tekevien RAI-osaamista on edelleen vahvistettava ja sen lisäksi on lisättävä osaamista haastattelutekniikoista sekä hoitotyön prosessista ja kirjaamisesta.

RAI:n hyödyntämistä on johdettava ja sitä on kuljetettava mukana kaikissa johtamisen rakenteissa.