RAI-arviointien tekemistä ja hyödyntämistä edistävät ja estävät tekijät kotihoidossa
Juurisyyanalyysin avulla tunnistettiin kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointien tekemistä edistävät ja estävät tekijät. Sovittiin toimintatavoista, joilla voidaan tukea hoitajia RAI-arviointien tekemisessä ja hyödyntämisessä.
Toimintamallin nimi
Juurisyyanalyysin avulla tunnistettiin kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointien tekemistä edistävät ja estävät tekijät. Sovittiin toimintatavoista, joilla voidaan tukea hoitajia RAI-arviointien tekemisessä ja hyödyntämisessä.
1. RAI-arviointien tekemistä ja hyödyntämistä edistävien ja estävien tekijöiden tunnistaminen. Tunnistamisen apuna hyödynnetään leanin juurisyyanalyysiä ja juurisyyt luokiteltiin ihmisiin, työtapohin, työvälineisiin, ympäristöön, johtamiseen ja työn sisältöihin. Juurisyyanalyysin avulla päästään kiinni ongelman taustalla oleviin tekijöihin.
2. Analyysin perusteella sovittiin RAI-arviointien hyvistä käytännöistä, joiden yhteisestä käytöstä sovittiin.
3. Asenne ja osaaminen: tunnistetaan arvioinnin hyöty asiakkaalle ja omalle työlle. Osallistutaan RAI-koulutukseen ja harjoitellaan sen käyttöä. Huolehditaan arviointien oikeellisuudesta esimerkiksi kaksoistarkastamalla arvioinnit ja ylläpitämällä omaa osaamista. Saadaan tukea arvioinnin tekemiseen työkaverilta, RAI-vastaavalta, RAI-yhdyshenkilöltä tai esihenkilöltä.
4. Työvälineet: hankitaan riittävästi kannettavia tietokoneita. Huolehditaan, että kaikilla arviointeja tekevillä on liikkuvan työn oikeudet ja ohjataan liikkuvan työn välineiden käytössä.
5. Työn suunnittelu ja johtaminen: aikataulutetaan RAI-arviointien tekeminen tasaisesti ja sovitaan arviointien tekemisestä työnjakajan kanssa. Vastuuhoitaja tekee omien asiakkaidensa arvioinnit. Esihenkilö seuraa, tukee, kannustaa ja ohjaa. Seurataan arviointien tekemistä päivittäisen johtamisen lean-taululla.
6. Yhdessä asiakkaan kanssa: tehdään RAI-arvioinnit ensisijaisesti asiakkaiden luona yhdessä asiakkaiden ja mahdollisesti läheisten kanssa, suoraan järjestelmään.
7. Hyödynnetään arviointeja: asiakkaan hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa. Perehdytään yhdessä oman yksikön tuloksiin ja hyödynnetään niitä laatupoikkeamien tunnistamisessa ja jatkuvassa parantamisessa.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää, että kunnat käyttävät iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-välimeistöä.
Kotihoidon asiakkaat eivät ole osallistuneet kehittämisprosessiin. Asiakkaat ovat osallistuneet oman arviointinsa tekemiseen.
Toimintamalli hyväksyttiin kotihoidon RAI-ohjausryhmästä, josta se jalkautui osallistujien (päälliköt, esihenkilöt, RAI-yhdyshenkilöt) mukana alueille. Liikkuvan työn välineiden hankkimisesta ja niiden käytöstä ohjeistettiin.
Seuranta RAI-ohjausryhmässä ja kotihoidon vaikuttavuutta kehittävässä työryhmässä.
RAI-arviointien peittävyyden ja hyödynnettävyyden parantaminen on ollut haastavaa tilanteessa, jossa vakituista henkilökuntaa ja pitkäaikaisia sijaisia puuttuu. Arviointien peittävyyttä ei ole tästä syystä saatu kasvatettua toivotusti.
Kun arviointien tekeminen on nostettu lean-taululle, on ne saatu toteutettua paremmin.
RAI-arvioinnin tekemiseen asiakkaan luona on tunnistettu liittyvän haasteita: tietokoneen käynnistäminen ja yhdistäminen kaupungin verkkoon voi viedä jopa 15 minuuttia. Ei ole osattu vielä tunnistaa, mitkä kysymykset kannattaa käydä asiakkaan kanssa läpi hänen luonaan ja mitkä kohdat voidaan täyttää etukäteen.
On tunnistettu, että arviointeja tekevien RAI-osaamista on edelleen vahvistettava ja sen lisäksi on lisättävä osaamista haastattelutekniikoista sekä hoitotyön prosessista ja kirjaamisesta.
RAI:n hyödyntämistä on johdettava ja sitä on kuljetettava mukana kaikissa johtamisen rakenteissa.