RajatON-ryhmä
Vertaistuellinen, valokuvaterapeuttisia menetelmiä hyödyntävä ja voimaannuttava RajatOn-ryhmätoiminta on suunnattu kaltoinkohtelua tai lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville ikääntyneille (yli 65v.).
Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta on edelleen suhteellisen vaiettu aihe. Se on myös kansanterveydellinen ongelma, aiheuttamiensa vakavien ja kokonaisvaltaisten terveyshaittojen ja hyvinvoinnin heikentymisen takia. On tutkittu, että 1,25 miljoonasta yli 65v suomalaisista jopa 30% on kokenut kaltoinkohtelua. Ikääntyneiden kaltoinkohtelu on myös aihealueena vaikea ja vanhuspalveluissa se jää usein tunnistamatta. Haavoittuvimmassa asemassa ovat kotona asuvat vanhat naiset, joista joka neljäs pelkää läheistään.
Kaltoinkohtelu voi osaltaan estää ikäihmisten terveyden edistämisen toimien toteutumisen. Kaltoinkohtelijasta riippuvainen ikäihminen ei välttämättä aina tunnista tilannettaan. Kaltoinkohtelu on aina kriisi ja toipuminen hidasta, eristäen ja lisäten yksinäisyyttä. Kaltoinkohtelu ja väkivalta eristää ikääntyneet yhteiskunnasta ja osallisuudesta.
Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä valtakunnallisesti. Yli 65 vuotiaiden oululaisten määrä kasvaa v. 2030 mennessä 35501 hlöstä yli 45000 hlöön. Oulun ikääntymispoliittinen ohjelma v. 2021-30 tähtää siihen, että ikäihmiset voivat paremmin ja ovat toimintakykyisempiä.
Kaltoinkohtelu muuttaa ihmisen käsitystä omista rajoistaan ja omat rajat tulee etsiä ja asettaa uudelleen. Omien rajojen tunnistaminen on kyky tunnistaa omaa hyvinvointia joko lisäävät tai heikentävät asiat.
altoinkohtelua kokevat ikääntyneet voivat jäädä ulkopuolelle tiedosta ja mahdollisuudesta mielipiteen ilmaisuun tai kuulluksi tulemiseen. Vertaistoiminta mahdollistaa kuulluksi tulemisen, turvaa ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja täysivaltaisuutta yhteisössä. Kaltoinkohtelu lisää ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä ja eristää yhteiskunnasta.
Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta on edelleen vaiettu aihe, jopa tabu. Tutkimusten mukaan 30% ikääntyneistä on kokenut kaltoinkohtelua tai jopa joka 4. pelkää läheistään.
Ryhmätoiminnan suunnittelussa on punaisena lankana ollut väkivallasta selviytymisen vaiheet, josta käytämme nimeä selviytymisen polku. Selviytymisen polulla on kahdeksan erilaista vaihetta; valmistautuminen, havahtuminen, etäisyyden otto, häilyminen, tunnustaminen, sureminen, työskentely ja uudelleen rakentaminen. Polku voi olla mutkikas ja askeleita otetaan välillä myös taakse päin.
Lähteet: Koskelainen, M. 2001. Naisen selviytymisprosessi. Teoksessa Ojuri, A. (toim.). 2001. Hukasta kukkaan. Naisen tie väkivallasta selviytymiseen. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto, 53-67.
Ryhmätoiminnan tavoitteena on jakaa tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen vaikutuksista, lisäten kaltoinkohtelua kokeneiden ikääntyneiden turvataitoja. He löytävät omat rajansa ja oppivat pitämään niistä kiinni. Ikääntyneiden ryhmätoimintaan osallistuneiden turvallisuuden ja osallisuuden tunne vahvistuu ja yksinäisyyden tunne vähenee. Vertaisuuden kokemukset herättävät heidät huomaamaan, etteivät he ole yksin tämän kipeän asian kanssa, vaan muillakin on samankaltaisia kokemuksia.
RajatOn-ryhmätoiminta on suunnattu ikääntyneille yli 65 vuotiaille, joilla on oma henkilökohtainen kokemus kaltoinkohtelusta ja/tai lähisuhdeväkivallasta.
Ryhmätoiminta on turvallista, vertaistuellista työskentelyä omien rajojen asettamisen ja turvataitojen parissa voimaannuttavan valokuvaterapeuttisen työskentelyn menetelmiä hyödyntäen. RajatON-ryhmien työskentelyn olennaisena tavoitteena on jakaa tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen vaikutuksista. Ryhmäläiset jakavat omia kokemuksiaan ja saavat tukea myös toisiltaan. Vertaistuki on korvaamaton tuki ryhmäläisille. Samankaltaisen tarinan kuuleminen toisilta antaa ymmärryksen, ettei ole ainut maailmassa väkivaltakokemuksensa kanssa. Tärkeää on myös omien rajojen etsiminen ja löytäminen: ryhmäläisten omat oivallukset normaaliudesta -rajattomuudesta kohti omien rajojen löytämistä. Ryhmissä kuljetaan yhdessä selviytymisen poluilla ja löydetään selviytymiskeinoja turvata omaa elämää. Ryhmäläisten turvataidot vahvistuvat ja he saavat keinoja rakentaa elämäänsä uudelleen.
Ryhmän toimintaa on kehitetty Kotiväki-hankkeen aikana saatujen kokemuksien ja jatkuvan asiakaspalautteen pohjalta. Ryhmäläisiä osallistettiin antamalla välitehtäviä, joissa he havainnollistivat selviytymisen polun vaiheitaan ottamalla valokuvia.