Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Itä-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I3)
Toimintamalli tukee rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja kuvaa sen rakenteet, toimijat ja sosiaalisen raportoinnin prosessin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Rakenteellinen sosiaalityö perustuu sosiaalihuoltolain 7 §:ään. Sen tehtävänä on tuottaa asiakastyöhön perustuvaa tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, tehdä toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi hyvinvointialueen ja kuntien suunnittelua. Toimintaympäristöön kuuluu myös yhteistyö järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.
Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt ovat vaihdelleet eri alueilla, eikä sen toteutus ole ollut systemaattista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Alkutilanteessa rakenteellisen sosiaalityön rooli, vastuut ja tiedontuotannon prosessit olivat hajanaisia, eikä asiakastyöstä nousevaa tietoa hyödynnetty riittävästi päätöksenteossa tai palveluiden kehittämisessä. Erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeet – kuten ne, joiden tilanteeseen yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat haitallisesti – eivät tulleet riittävästi näkyväksi.
Kehittämistyöllä vastataan sosiaalihuoltolain (1301/2014, 7 §) velvoitteisiin ja tuodaan sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi hyvinvointialueen strategista suunnittelua. Toimintamalli kytkeytyy suoraan hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin, kuten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ihmislähtöisyyden vahvistamiseen. Se tukee myös osallisuusohjelman ja hyvinvointityön (hyte) toimeenpanoa sekä kansallisen tietotuotannon mallin käyttöönottoa. Rakenteellinen sosiaalityö toimii näin keskeisenä välineenä tiedolla johtamisessa ja vaikuttavien palvelujen kehittämisessä.
Tavoitteena on juurruttaa rakenteellinen sosiaalityö osaksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden arkea ja päätöksentekoa. Muutoksella pyritään siihen, että asiakastyöstä nouseva tieto tunnistetaan, kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti palveluiden kehittämisessä, tietojohtamisessa ja strategisessa suunnittelussa. Tavoitteena on myös vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten osaamista rakenteellisessa työotteessa ja lisätä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan.
Muutoksen myötä vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulevat näkyväksi ja niihin voidaan vastata paremmin. Rakenteellinen sosiaalityö toimii välineenä yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja ihmislähtöisyyden edistämisessä.
- Sosiaalisten raporttien määrä ja sisältö: seurataan, kuinka paljon sosiaalista raportointia tehdään ja millaisia ilmiöitä niissä nousee esiin.
- Rake-varttien toteutuminen: arvioidaan, kuinka säännöllisesti yksiköissä käsitellään rakenteellista tietoa tiimipalavereissa.
- Teemaryhmien toiminta: seurataan teemaryhmien määrää, osallistujia ja tuotoksia (esim. toimenpide-ehdotukset).
- Osaamisen vahvistaminen: arvioidaan koulutuksiin osallistuneiden määrää ja henkilöstön kokemuksia osaamisen kehittymisestä.
- Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa: tarkastellaan, miten sosiaalista tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen suunnittelussa ja kehittämisessä (esim. Power BI -alustan käyttö, raporttien käsittely johtoryhmissä).
- Arviointiraportit: työryhmä arvioi vuosittain tavoitteiden toteutumista ja vie tulokset sote-johtoryhmän käsittelyyn.
Rakenteellinen sosiaalityö kuuluu kaikille sosiaalialan korkeakoulutetuille ammattilaisille. Se perustuu asiakastyöstä nousevaan tietoon ja sen yhteiskunnalliseen analyysiin. Sosiaalinen raportointi -lomake on yksi keskeinen tiedontuotannon väline ja tämän voivat täyttää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella työskentelevät henkilöt. Lisäksi toimintamallissa hyödynnetään teemaryhmiä ja rake-vartteja, joiden avulla kentältä nousevia ilmiöitä käsitellään systemaattisesti.
Sosiaalinen raportointi on käynnistetty Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella vuonna 2023, ja sen avulla on alettu kerätä asiakastyöstä nousevaa tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Vuoden 2025 aikana toimintamallia testataan edelleen osana rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaa. Syksyllä 2025 käynnistyvät teemaryhmät, joiden teemat on muodostettu yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden kanssa. Testausprosessia koordinoi rakenteellisen sosiaalityön työryhmä, ja sen etenemistä seurataan osana vuosittaista arviointia. Rakenteellisen sosiaalityön työryhmä käsittelee lisäksi sosiaalisen raportoinnin kautta esiin nousseita ilmiöitä ja tuottaa kehittämisehdotuksia, sekä päivittää toteutussuunnitelmaa.