Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen, Pohjois-Savon HVA (RRP, P4, I3)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Rakenteellisen sosiaalityön rakenteiden ja käytäntöjen kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 

Kehittämistyötä aloitettu Posote20- hankkeessa (-2022) ja se jatkuu Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankkeessa v. 2023-2025.

Toimintaympäristö

Rakenteellinen sosiaalityön on hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä ja sitä määrittää sosiaalihuoltolain 7§. Hyvinvointialue toimintaympäristönä on mahdollistanut koko Pohjois-Savon alueen rakenteellisen sosiaalityön rakenteiden ja menetelmien kehittämisen suunnitelmallisesti. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Rakenteellinen sosiaalityö on hyvinvointialueen (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 7§) lakisääteinen tehtävä, mutta käytännöt tehtävän toteuttamiseksi ovat vaihdelleet alueittain. Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyttyä on tarve yhdenmukaistaa ja tehdä näkyväksi alueella toteutettavaa rakenteellista sosiaalityötä.  

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Rakenteellisen sosiaalityön koordinoinnin tueksi on perustettu Pohjois-Savon hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön työryhmä syksyllä 2023.  Työryhmän puheenjohtajana toimii sosiaalijohtaja. Hankkeen asiantuntija on toiminut hankeaikana työryhmän sihteerinä ja käsiteltävien asioiden valmistelijana ja tukenut työryhmän toiminnan käynnistymistä. 

Työryhmässä on kaksi edustajaa (sosiaalityöntekijä sekä esihenkilö) jokaisesta sosiaalihuollon palvelutehtävästä sekä edustaja tietojohtamisen yksiköstä ja sosiaali-, hyvinvointi- ja pelastuspalveluiden tutkimuskeskuksesta. Myös organisaatiossa toimivat rakenteellisen sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen käyneet sosiaalityöntekijät voivat ilmoittautua mukaan / kutsutaan työryhmään. Työryhmän tehtävä on edistää rakenteellisen sosiaalityön toimia Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja toimia esihenkilöiden ja johdon tukena. Työryhmä käsittelee ja tekee näkyväksi rakenteellisen sosiaalityön tietoa ja sillä on oikeus antaa lausuntoja. Työryhmä tekee yhteistyötä esimerkiksi hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuustyön kanssa  ja  sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. 

Tavoiteltu muutos

1) Edistää kansallista rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon mallin kehittämistä. Mahdollistaa kansallisesti vertailukelpoisen tiedon tuottaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta. 

2) Laatia Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kansallisen mallin mukainen rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelma hyödyntäen aiemmin kehitetyn alueellisen rakenteellisen sosiaalityön mallia. 

3) Vahvistaa sosiaalihuollon asiantuntijoiden osaamista rakenteellisesta sosiaalityöstä. 

4) Vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämistä johtamisessa ja päätöksenteossa.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Rakenteellisella sosiaalityöllä huolehditaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Keskeistä on sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuva tiedontuotanto, toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämien laajasti eri tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. 

Tietoa asiakkaiden tilanteesta voidaan tuottaa esimerkiksi sosiaalihuollon työntekijöiden toimesta sosiaalisen raportoinnin kautta. 

Ratkaisun perusidea

Projektin tavoitteena on:

  • Edistää kansallista rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon mallin kehittämistä. Mahdollistaa kansallisesti vertailukelpoisen tiedon tuottaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta. 
  • Laatia Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kansallisen mallin mukainen rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelma hyödyntäen aiempaa kehittämistyötä.
  • Vahvistaa sosiaalihuollon asiantuntijoiden osaamista rakenteellisesta sosiaalityöstä. 
  • Vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämistä johtamisessa ja päätöksenteossa.  

 Keskeiset toimenpiteet:

  • THL:n koordinoiman kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen osallistuminen (Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projekti | Innokylä)
    • Rakententeellisen sosiaalityön kansallinen verkosto
    • Tietotuotannon mallin kehittäminen
    • Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan laadinta
  • Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laadinta Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 
  • Sosiaalisen raportoinnin käyttöönoton edistäminen
  • Pohjois-Savon rakenteellisen sosiaalityön työryhmän toiminta
    • rakenteellisen sosiaalityön toimien ja osaamisen edistäminen 
    • esihenkilöiden ja johdon tuki
    • rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämismahdollisuudet ja sosiaalisen raportoinnin kokonaisuuden hallinta
  • Sosiaalihuollon asiantuntijoiden osaamisen ja rakenteellisen sosiaalityön tietoisuuden lisääminen
    • Hyvinvointialueen Intranetin sivusto rakenteellisesta sosiaalityöstä, sosiaalisen raportoinnin infot ja materiaalit, koulutustilaisuudet

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on laadittu v. 2025-2026. Toteutussuunnitelmalla pyritään varmistamaan rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta, rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä, yhteistyössä ja tietojohtamisessa sekä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjen edistäminen.  Suunnitelmassa on kuvattu tarkemmin tavoitteita, toimenpiteitä, vastuita ja keinoja rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyen. 

Rakenteellisen sosiaalityön koordinaation tueksi on perustettu säännöllisesti kokoontuva rakenteellisen sosiaalityön työryhmä. Muutoin suunnitelmassa on pyritty siihen, että rakenteellisessa sosiaalityössä hyödynnetään organisaation olemassaolevia kokous- ja toimielinrakenteita rakenteellisen sosiaalityön tiedon esiintuomisessa.   

Vinkit toimintamallin soveltajille

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on laadittu kansallisessa yhteiskehittämisessä (THL) tuotetun mallin mukaisesti. Alueille yhteinen malli on mahdollistanut sen, että suunnitelmissa on otettu huomioon ja kuvattu asioita kansallisesti  samantasoisesti, mutta mahdollistanut kuitenkin alueiden omien rakenteiden ja tarpeiden huomioimisen. Eri alueiden on mahdollista oppia toisten työstä sekä kansallisen verkoston kautta että tutustumalla eri alueilla laadittuihin suunnitelmiin. Monet rakenteellisen sosiaalityön käytännöt ovat hyödynnettävissä eri alueilla. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lähtötilanteessa hyvinvointialueella ei ole ollut pysyviä rakenteita tai koko aluetta koskevia toimintamalleja rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen. Kansallinen yhteiskehittäminen ja samanaikaisesti alueellinen hanke on mahdollistanut sen, että rakenteellista sosiaalityötä on ollut mahdollista kehittää suunnitelmallisesti. Kaikkien alueiden mukanaolo ja THL:n tuki on antanut vankat lähtökohdat ja suuntaviivat myös alueelliselle kehittämiselle. Alla on eritelty tarkemmin kehittämistyön merkitystä alueen rakenteelliselle sosiaalityölle.  

  •  Rakenteellinen sosiaalityö on tullut näkyväksi alueen rakenteellisen sosiaalityön työryhmän perustamisen ja rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laadinnan kautta.  Alueen vastuut, roolit ja tiedon hyödyntämisen kanavat ja rakenteet on määritelty suunnitelmassa. 

  • Kansalliseen verkostoon ja yhteiskehittämiseen osallistumisen kautta on saatu paljon tietoa ja mahdollisuuksia jakaa hyviä käytäntöjä, verkostoitua ja oppia toisilta alueita ja se on auttanut kansallisesti yhteisen ymmärryksen muodostamisessa.  

  • Alueellisen työn käynnistäminen hankkeen tukemana on hyötynyt merkittävästi siitä, että taustalla on ollut myös kansallinen THL:n projekti. Tietotuotannon mallin yhteiskehittäminen ja mallin visualisointi on auttanut merkittävästi jo tässä vaiheessa rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon mahdollisuuksien ymmärtämisessä, vaikka tietotuotanto käynnistyykin vasta tulevina vuosina.  

  • Kehittämistyön aika on ollut oikea. Vastamuodostuneella hyvinvointialueella on ollut tarve rakenteellisen sosiaalityön koordinoinnin ja menetelmien kehittämiselle, joten kehittämistyön edellytykset ovat olleet hyvät. Uusi aiempaa suurempi alue on tarvinnut uusia keinoja sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvalle tiedontuotannolle, esimerkiksi sosiaalisen raportoinnin kautta. Aika on ollut myös otollinen siksi, koska samanaikaisesti on kehitetty sosiaalihuollon kirjaamista ja rakenteinen kirjaaminen on tulossa käyttöön, joten sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittyminen tukee merkittävästi rakenteellista sosiaalityötä.