Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli Etelä-Savossa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Etelä-Savon hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli pitää sisällään sosiaalisen raportoinnin ja rakenteellisen sosiaalityön työryhmän toiminnan. 

Toimintaympäristö

Etelä-Savon hyvinvointialue on muodostunut Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä, Pieksämäen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä ja Vaalijalasta. Monessakaan alueen organisaatiossa ei ole ollut rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä, joten toimintatapa on alueelle uusi. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa tekemään rakenteellista sosiaalityötä. Tiedolla johtamisessa terveydenhuollon tuottama tieto korostuu. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Rakenteellisen sosiaalityön käytänteet olivat Etelä-Savon hyvinvointialueella pääosin kehittymättömät. Alueella oli tehty kehittämistyötä rakenteellisen sosiaalityön osalta esimerkiksi Mikkelissä ja sen lähialueella työikäisten sosiaalipalveluissa, mutta muualla ja muilla sosiaalityön sektoreilla rakenteellisen sosiaalityön tekeminen oli vierasta. 

Tiedolla johtamisen käytänteet ovat sosiaalipalvelujen tiedon osalta puutteelliset muun muassa kehittymättömien asiakastietojärjestelmien raportointimahdollisuuksien vuoksi. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Rakenteellinen sosiaalityö on monitasoista. Sosiaalisella raportoinnilla pyritään saamaan alan ammattilaisten ääni paremmin kuuluviin ja koska raportoidut asiat nousevat työnarjesta, näihin asioihin vaikuttaminen heijastuu parempina palveluina asiakkaille. Organisaatiolle rakenteellisen sosiaalityön hyöty on tiedon lisääntyminen sosiaalipalveluista ja palvelujen kehittyminen asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Tiedolla voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös alueen muiden palvelujen kehittymiseen. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä Etelä-Savo on ollut mukana THL:n kansallisessa verkostossa. Organisaatioon perustettu rakenteellisen sosiaalityön työryhmä on ollut linjaamassa kehittämistoimintaa alueella. 

Tavoiteltu muutos

Alueella on ymmärrys rakenteellisen sosiaalityön tavoitteesta ja tehtävistä. Alueella on rakenteet rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle ja siihen liittyviä välineitä käytetään. 

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan seuraamalla tehtyjen sosiaalisten raporttien lukumäärää ja rakenteellisen sosiaalityön työryhmän kokoontumisien lukumäärää. 

Toteutussuunnitelma
  1. Sosiaalisen raportoinnin käyttöönotto alueella, ohjaus raportoinnin käyttöön ja raporttien käsittelyyn.
  2. Rakenteellisen sosiaalityön työryhmän perustaminen.
  3. Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto alueella.
  4. Vaikuttavuustiedon kerääminen. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sosiaalityön arjesta nousevat sosiaaliset raportit kerryttävät ymmärrystä monen asiakasryhmän haasteista. Sosiaalisen raportoinnin ilmiöitä voi keskusteluttaa erilaisissa asiakasfoorumeissa, kuten vanhusneuvostossa tai nuorisovaltuustossa, jolloin ilmiön yleisyydestä saadaan parempi käsitys. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

SOSRAKE -osaamisverkosto -hanke (ESR) toimi vuosina 2020-2022 Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnoimana entisen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten alueella työikäisten sosiaalipalveluissa. Siellä kehitettyjä malleja hyödynnetään kehittämisen tukena. 

Ideointi

Esihenkilöille järjestetyssä rakenteellisen sosiaalityön työpajassa ideoitiin Rakevartti, jonka avulla rakenteellisen sosiaalityön asiat pysyvät keskustelussa työyhteisössä. Rakevartille on varattu säännöllinen ajankohta ja siellä keskustellaan mm. tulleista sosiaalisista raporteista ja muista ajankohtaisista rakenteellisista asioista. 

Ratkaisun perusidea

Alueella on otettu käyttöön sosiaalinen raportointi. Raportointi tapahtuu webropol -lomakkeella, joka on kaikkien sosiaalialan ammattilaisten saavutettavissa. Raportti toimitetaan esihenkilölle ja raportoidusta asiasta keskustellaan ensin omassa työyhteisössä. Mikäli asia vaatii laajempaa keskustelua ja koskettaa useampaa sektoria, asia voidaan ottaa rakenteellisen sosiaalityön työryhmän käsittelyyn. Asian ympärille kootaan ne tahot, joita se koskettaa ja pyritään löytämään ratkaisu asiaan. Asian ratkaisemisen tueksi, voidaan siihen liittää olemassa olevaa tutkittua tietoa ja indikaattoritietoa. Asian eteneminen raportoidaan sovitulla tavalla. Raportoiduista asioista tiedotetaan myös organisaation johtoa ja asioita voidaan nostaa esim. hyte -kertomukseen. 

Rakenteellisen sosiaalityön työryhmään on koottu edustus jokaiselta palvelualueelta. Ryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja integraatiojohtaja. Työryhmän tarkoituksena on:
•    Rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyön linjaaminen
•    Sosiaalisen raportoinnin tuottaman tiedon käsittely, raportointi ja kehittämisehdotusten linjaaminen
•    Tiedon välittäminen johtamisen tueksi  (organisaation johto, Hyte –työ ja tarvittaessa toimialakohtaiset olemassa olevat yhteistyöryhmät esim. Lanupe –johtoryhmä, vanhus- ja vammaisneuvostot)

Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja ryhmässä pääpaino on sosiaalisten raporttien käsittelyssä, mutta myös rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen kehittymisessä alueelle. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sosiaalisen raportoinnin käyttöönottoa alettiin juurruttaa jo ennen hyvinvointialueen alkua. Rakenteellisesta sosiaalityöstä järjestettiin organisaation sisäisiä koulutustilaisuuksia ja yksi työpaja keskittyi sosiaalisen raportoinnin käytännönharjoitteluun. Esihenkilöille järjestettiin oma työpaja, jossa alueen rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuutta käytiin läpi. 

Hyvinvointialueen alkamisen jälkeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen työntekijät (2kpl) kävivät yksikkökierroksella, jossa sosiaalista raportointia käytiin uudelleen läpi. 

Rakenteellisen sosiaalityön työryhmän toiminta on osa jokaisen ryhmään osallistuvan henkilön perustyötä. Sen toiminta ei vaadi erityisiä henkilöstö- tai rahallisia resursseja. Työryhmä on hyvinvointialueen johtajan nimeämä ja siinä on jokaiselta sosiaalipalvelujen palvelualueelta työntekijöiden ja esihenkilöiden edustajat. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa eri organisaatioihin. Rakenteellisen sosiaalityön juurtuminen osaksi organisaation toimintaa vaatii esihenkilöiltä sen tärkeyden tunnistamista ja sille paikan tekemistä arjen työssä. Rakenteellisen sosiaalityön kehittyminen organisaation olemassa olevista rakenteista käsin on tärkeää, ettei se jää muutaman kehittäjän varaan. Kehittäminen vie aikaa ja asioiden toistamista, mutta lakisääteisenä tehtävänä se aika tulisi löytää. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sosiaalinen raportointi on otettu palvelualueilla käyttöön vaihtelevasti. Joillain palvelualueilla sosiaalisen raportoinnin käyttöön on jo totuttu, toisista raportteja ei juurikaan tule. Raporttien lukumäärää seurataan ja sitä, miltä palvelualueilta ne tulevat. 

Rakenteellisen sosiaalityön työryhmä on kokoontunut vuoden aikana sovitusti ja toiminta jatkuu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen jälkeen organisaation omana toimintana. 

Sosiaalihuollon asiakaspalautejärjestelmää ei saatu hankkeen aikana käyttöön. Hyvinvointialueelle siirryttäessä käytössä oli useita asiakastietojärjestelmiä, eikä yhtenäistä asiakaspalautejärjestelmää ollut mahdollista teknisesti toteuttaa. Sosiaalipalvelujen tarve yhtenäiselle asiakaspalautteelle on kuitenkin organisaation tiedossa. 

Vaikuttavuustiedon tuottaminenkaan ei onnistunut hankkeen aikataulussa (esim. Avain -mittari). Vaikka asiakirjarakenteet ovat olemassa, asiakastietojärjestelmät eivät edelleenkään pysty tuottamaan tietoa muutoksista.