Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma Päijät-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I3)

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma sisältää kuvauksen rakenteellisen sosiaalityön keinoista, resursoinnista ja koordinoinnista, aikatauluista sekä tiedon monikanavaisesta keräämisestä, julkaisemisesta ja hyödyntämisestä. 

Toimintaympäristö

Rakenteellinen sosiaalityö määritellään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014 7 §), mutta sitä on toteutettu hyvin vaihtelevin tavoin eri alueilla. Rakenteellinen sosiaalityö toteutuu tällä hetkellä hajanaisesti myös Päijät-Hämeessä. Eri tahoilla tuotetaan jo nyt laadukasta tietoa, mutta haasteena on, että alueella jo nyt tehtävästä rakenteellisestä sosiaalityöstä ei ole kokonaiskuvaa, rakenteellisen sosiaalityön tietoa ei tuoteta riittävän monipuolisesti ja tietoa ei hyödynnetä systemaattisesti. Toimintaa olisi tärkeää myös koordinoida. 

Rakenteellisen sosiaalityön avulla on huolehdittava, että sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskeva tieto välittyy ja sosiaalihuollon asiantuntemusta hyödynnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tietoa tarvitaan asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien palvelujen ja sosiaalihuollon vaikutuksista. (Shl 2014, 7§.) Kehittämistyön myötä tämän tiedon on tarkoitus olla jatkossa paremmin hyödynnettävissä hyvinvointialueen tietojohtamisessa ja kehittämisessä.

Rakenteellisen sosiaalityön vaihteleva toteuttaminen on vaikeuttanut myös kansallista kehittämistä sekä tiedon tuottamista ja systemaattista hyödyntämistä kansallisella tasolla. Sosiaalihuollon kehittämisohjelman tavoitteena onkin nyt vahvistaa kansallisesti jaettua ymmärrystä rakenteellisesta sosiaalityöstä sekä edistää rakenteellisessa sosiaalityössä muodostetun tiedon hyödyntämistä ja vaikuttavuutta. Päijät-Hämeessä toteutettava RRP-osaprojekti liittyy kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen tietotuotannon pilotoinnin ja kansallisesti kehitettävän rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan osalta. Tavoitteena on, että jatkossa Päijät-Hämeessä on kansalliseen mallipohjaan perustuva rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, jonka avulla rakenteellinen sosiaalityö toteutuu suunnitelmallisemmin ja koordinoidummin alueella. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä on mukana osaprojektissa olevan asiantuntijan ja Sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämispäällikön lisäksi eri tulosyksiköiden sosiaalityöntekijöistä koostuva  kehittäjätyöryhmä. Työntekijöitä on lastensuojelusta, perhesosiaalityöstä, työikäisten ja ikääntyneiden palveluista, terveyssosiaalityöstä, vammaispalveluista, oppilashuollon kuraattoripalveluista ja kehittämistyöstä. Mukana on myös sosiaali- ja potilasasiavastaava. Lisäksi kehittämistyön tukena on sosiaalityön kehittämistyöryhmä, joka koostuu sosiaalipalvelujen tulosyksiköiden esihenkilöistä. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma laaditaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle tiiviissä yhteistyössä sosiaalipalvelujen johdon kanssa ja henkilöstöä osallistamalla: 

  • Sosiaalialan henkilöstölle on tehty kysely 2023 mm. sosiaalityön kehittämistarpeista.
  • Sosiaalialan henkilöstö on ollut mukana seminaarityöskentelyssä keväällä 2023, jossa on koottu rakenteellisen sosiaalityön hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita nykytilan kartoittamiseksi ja kehittämistyön tueksi.
  • Sosiaalityön kehittäjät -ryhmä on työskennellyt työpajoissa rakenteellisen sosiaalityön nykytilan kartoittamiseksi ja sosiaalisen raportoinnin lomakkeen kehittämiseksi vuonna 2023.
  • Työntekijöille on mahdollistettu palautteen antaminen sosiaalisen raportoinnin lomakkeella sekä rakenteellisen sosiaalityön koulutus- ja keskustelutilaisuuksista palautekyselylomakkeen avulla. 
  • Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman sisältöjen työstämistä varten nimettiin keväällä 2024 erillinen rakenteellisen sosiaalityön työryhmä, jossa on eri tulosyksiköistä sosiaalityöntekijöitä, johtavia sosiaalityöntekijöitä ja kuraattoreita sekä tulosyksikköpäällikkö. Työryhmän työskentely toteutui tammi-huhtikuussa 2024 ja työskentelyn aikana saatiin paljon materiaalia rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen ja toteutussuunnitelman laatimisen tueksi. 
  • Sosiaalialan henkilöstölle toteutettiin rakenteellisen sosiaalityön osaamistarvekysely keväällä 2024. Kyselyn pohjalta toteutetaan koulutus- ja keskustelutilaisuuksia henkilöstön tarpeiden mukaisesti. 
  • Syksyllä 2024 on aloitettu työskentelytapaamiset johdon kanssa (sosiaalipalvelujen johto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhdyspintatyön yksikkö, TKI-yksikkö, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso) rakenteellisen sosiaalityön rakenteiden, raamien ja reunaehtojen aikaansaamiseksi alueelle. 
  • Koko hankkeen ajan tehdään yhteistyötä Osallisuusohjelman toimeenpanohankkeen, Kirjaamiskäytäntöjen kehittämis-hankkeen, omavalvonnan, Hyte-yksikön, TKI-yksikön, etsivän- ja yhteisösosiaalityön kehittämishankkeen ja muiden rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen linkittyvien hankkeiden ja toimijoiden kanssa. 
  • Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaa laaditaan kevään ja alkusyksyn 2025 aikana yhteistyössä sosiaalipalvelujen esihenkilöiden, sosiaalipalvelujen johtoryhmien, sosiaalityön kehittämisryhmän ja Sosiaalityön kehittäjät -ryhmän kanssa. 
Tavoiteltu muutos

Kehittämistyön aluksi haluttiin saada kuva rakenteellisen sosiaalityön nykytilasta Päijät-Hämeessä: mitä tietoa Päijät-Hämeessä tuotetaan jo nyt eri palveluissa ja alueilla esimerkiksi erilaisten raporttien muodossa sekä millaista on indikaattorien ja tilastojen tuottama tieto. Tavoitteena on kehittää alueellisia ja paikallisia rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottamisen tapoja, joiden avulla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjaa.

Tavoitteena on, että jatkossa rakenteellisen sosiaalityön tietoa tuotetaan systemaattisesti, sitä pystytään hyödyntämään johtamisessa ja tieto on yhteismitallista sekä vertailukelpoista muiden hyvinvointialueiden kanssa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle laadittu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma sisältää tiedot resursoinnista, aikatauluista, tiedon monikanavaisesta keräämisestä, julkaisemisesta ja hyödyntämisestä sekä tiedolla vaikuttamisesta. Tavoitteena on, että ammattilaisten rakenteellisen sosiaalityön osaaminen on vahvistunut ja rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotanto juurtuu osaksi hyvinvointialueen toimintaa. 

Muutoksen mittaaminen

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on laadittu Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle: kyllä/ei

Ammattilaisten rakenteellisen sosiaalityön osaamista on vahvistettu: toteutuneiden tilaisuuksien ja verkostojen määrä, tilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistuneiden määrä, viestintätoimet

Rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotanto juurtuu osaksi hyvinvointialueen toimintaa: säännöllinen osallistuminen sosiaalipalvelujen työntekijöiden kehittäjäryhmään, sosiaalipalvelujen kehittämisryhmään, johtoryhmiin, esihenkilötapaamiseen sekä tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa käytäntöjen sopimiseksi (mm. ICT, osallisuusohjelma, tietojohtaminen, omavalvonta, Hyte)

Toteutussuunnitelma

Rakenteellisen sosiaalityön nykytila ja toteutussuunnitelman laatiminen: Kevään 2023 aikana suunniteltiin ja toteuttiin kyselyt sosiaalityön kehittämistarpeista työntekijöille, asiakkaille ja sidosryhmille.  Tuloksia täydennettiin tutkimus, strategia- ja kehittämisohjelmatiedoilla ja niitä myös esiteltiin sosiaalityön eri toimialoilla. Alueen sosiaalialan ammattilaisille suunnatussa Sosiaalityön tiekartta - seminaarissa toukokuussa 2023 rikastettiin tietoa yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen.  Sosiaalityöntekijöistä koostuvan kehittäjätyöryhmän ja uusien hyvinvointialuekuntien edustajien kesäkuisessa tapaamisessa kartoitettiin rakenteellisen sosiaalityön nykytilaa alueella learning café -työskentelyn avulla jäsennellen rakenteellista sosiaalityötä Pohjolan (2011) rakenteellisen sosiaalityön jäsentelyyn peilaten (tietotyö, inkluusiotyö, strategiatyö, oikeudenmukaisuustyö). 

Rakenteellisen sosiaalityön nykytilakartoitusta ja eri työskentelyissä syntyneitä materiaaleja (kyselyt, käytännöt, kehittämistarpeet) hyödynnetään toteutussuunnitelman laatimistyössä ja niitä peilataan myös Monitoimijaisen rakenteellisen sosiaalityön toimintamalliin (Mora). Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laatiminen etenee vuorovaikutuksessa aiemmin mainittujen toimijoiden kanssa. 

Osana toteutussuunnitelman laatimista kehitetään sosiaalista raportointia. Kesän ja alkusyksyn 2023 aikana koottiin erilaisia sosiaalisen raportoinnin malleja, joita vertailtiin sosiaalityöntekijöiden kehittämisryhmän työpajassa syyskuussa. Työpajan jälkeen muotoiltiin alueelle oman sosiaalisen raportoinnin malli Webropol-lomakkeena ja esiteltiin se esihenkilöille. Raportointilomaketta pilotoitiin loka-maaliskuussa ja sen käyttöönoton tueksi järjestettiin Teams-tilaisuuksia loka-joulukuussa 2023. Henkilöstöllä oli mahdollisuus antaa lomakkeesta palautetta ja lomaketta kehitetään tarvittaessa palautteen pohjalta. Raportoinnin tuloksia esiteltiin henkilöstölle keväällä 2024 ja tulosten käsittelyä ja hyödyntämistä suunnitellaan toteutussuunnitelman laatimisen yhteydessä.  Sosiaalisen raportoinnin lomaketta on muokattu pilotointikokemusten ja saadun palautteen pohjalta ja syksyllä 2024 on aloitettu uusi tiedonkeruujakso vuoden 2024 loppuun saakka. 

Sitoutetaan hyvinvointialueen eri tulosyksiköt rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen: Laaditaan  päivittyvää viestintämateriaalia eri kohderyhmille ja viestitään säännöllisesti, jotta ymmärrys rakenteellisesta sosiaalityöstä vahvistuu. Sitoutetaan rakenteellisen sosiaalityön kehittäjätyöryhmä mukaan kehittämistyöhön. Määritetään keskeiset yhdyspinnat (mm. osallisuustyö, HYTE, tietojohtaminen, potilas- ja sosiaaliasiavastaavat, omavalvonta, kirjaamiskäytännöt, ICT-asiantuntijat, muut kehittämishankkeet) ja tehdään yhteistyötä ja viestintää säännöllisesti.  Viestintää on tehty aktiivisesti eri yhteyksissä ja yhdyspintoja ja verkostoja on tavattu säännöllisesti projektin aikana. 

Osallistutaan kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyöhön ja tiedon tuotannon pilotointiin:  Hyvinvointialueen edustajat ovat mukana THL koordinoimissa verkostotapaamisissa ja tietotarpeiden määrittelyn työpajoissa. THL:n koordinoimat kansallisen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmapohjan kehittämistapaamiset toteutuvat vuosina 2023-2025.  

Vahvistetaan hyvinvointialueen sosiaalialan ammattilaisten rakenteellisen sosiaalityön osaamista:  Valmistellaan ja jaetaan materiaalia rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistamiseksi ja tiedotetaan henkilöstöä kansallisen ja alueellisen projektin etenemisestä. Järjestetään sosiaalihuollon henkilöstölle sosiaalialan ajankohtaisen kehittämis- ja tutkimustyön esittelytilaisuuksia kerran kuukaudessa. Pidetään henkilöstöä ajan tasalla alueen sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistyöstä vuosittain marraskuussa järjestettävässä tilannepäivityksessä ja  toukokuussa  järjestettävässä Sosiaalityön tiekartta -seminaarissa. Rakenteellisen sosiaalityön materiaalia on sisällytetty sosiaalihuollon omatyöntekijöille suunnattuun Pätevä-alustalla (Moodle) olevaan perehdytysmateriaaliin ja osioon lisätään materiaalia ja sitä päivitetään säännöllisesti osaprojektin aikana.  Rakenteellisen sosiaalityön osaamistarvekysely on toteutettu keväällä 2024 (n132) ja tämän pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan sosiaalipalvelujen henkilöstölle erilaisia koulutus- ja keskustelutilaisuuksia projektin aikana. Rakenteellista sosiaalityötä ja sosiaalista raportointia esitellään hyvinvointialueen sisäisesti henkilöstölle, verkostoille ja päättäjille sekä ulkoisesti esimerkiksi järjestöille ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoille kunnissa. 

 

Lähteet:

Pohjola, Anneli (2011) Rakenteellisen sosiaalityön aika. Teoksessa Pohjola, Anneli & Särkelä, Riitta (toim.) Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki, 207–224.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®