Ratkaisuja digiosallisuuden ja työllistymisen vahvistamiseksi
Monet tekijät vaikuttavat digiosallisuuden toteutumiseen ja tämä toimintamalli pyrkii esittelemään konkreettisia ratkaisuja sote-ammattilaisten ja alan opiskelijoiden käyttöön työllistymisen ja digiosallisuuden tukemisessa.
Suomen kestävän kasvun ohjelman alustavassa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi muun muassa se, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita. Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä hankkeessa haettiin ratkaisua heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digisyrjäytymiseen ja sen uhkaan heikkojen digitaitojen, digitaalisten välineiden ja tuen puutteen vuoksi. Digitaidot ovat osa tämän päivän ja tulevaisuuden työelämätaitoja sekä yhteiskunnassa toimimisen edellytys.
Muuttuneet työmarkkinat, uudet digitalisoituneet työnhakutavat ja tarjolla olevat työtehtävät asettavat suuria vaatimuksia työnhakijan digitaidoille, vuorovaikutukselle sekä tiedonkäsittelylle. Artikkeli kiteyttää Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeen kehittämisen lähtökohdat.
Tavoitteena:
- vahvistaa kohderyhmään lukeutuvien heikommassa työmarkkina-asemassa olevien digivalmiuksia, digitaitoja ja digiosallisuutta
- vahvistaa kohderyhmänä olevien työllistymistä edistävien järjestöjen työntekijöiden digivalmiuksia ja digiosaamista
- löytää konkreettisia keinoja työllisyyttä edistävien työntekijöiden käyttöön
- rakentaa yhteistoiminnassa digiosallisuutta vahvistava toimintamalli osaksi Myllypuron kampuksen HyMy-kylän hyvinvointi- ja terveyspalveluja
- tuottaa tietoa digiosallisuutta lisäävistä tekijöistä
3 x 3 Projektiarvioinnin opasta hyödynnettiin tavoiteltujen muutosten saavuttamisen seuraamiseksi
Kyselytutkimusten raportit
Toteutimme vuoden 2022 alussa kyselytutkimuksen, johon sisältyivät kaksi e-lomakkeella toteutettua kyselyä. Kyselyt toimivat paitsi kohderyhmien digiosaamisen, digimahdollisuuksien ja digiosallisuuden nykytilanteen kartoittajina, myös yhtenä digituen tarpeiden määrittelyn keinona hankkeen kehittämistyötä ajatellen.
Hankkeen loppukartoituskysely toteutettiin elokuussa 2023. Tavoitteena oli saada tietoa kohderyhmien digiosallisuudesta ja digitaitojen tasosta hankkeen päättyessä. Loppukartoitus toteutettiin e-lomakekyselynä ja kyselytutkimuksen toteutuksesta vastasi Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Palautteen keruu yhteiskehittelyissä ja tapahtumissa
Kohderyhmän osallistaminen ja osallisuuden mahdollistaminen prosessin jokaisessa vaiheessa vahvistaa kehitettävän palvelun tarkoituksenmukaisuutta ja osuvuutta. Toimintamallia kehitetään konkreettisesti pajojen, seminaarien, koulutusten ja kokeilujen kautta.
- Digitaalisten ratkaisujen ja kohderyhmän digiosaamisen monipuolinen kartoitus
- Olemassa olevien ratkaisujen ja tarpeiden analysointi
- Olemassa olevien digi-ratkaisujen monialainen soveltaminen käytettävyyden edistämiseksi
ja ohjaustarpeen tunnistamiseksi - Tehostettua ohjausta ja neuvontaa selvityksessä ja yhteiskehittelyssä saatujen tulosten
pohjalta - Tulosten levittäminen ja juurruttaminen
Kohderyhmät:
- heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt
- kolmannen sektorin työllisyyttä edistävät työntekijät
- välillisiä kohderyhmiä olivat Metropolia Amk:n opiskelijat ja muut työllisyyttä edistävät järjestöt ja heidän jäsenet
Hankkeessa oli tavoite luoda moniäänisen yhteiskehittelyn avulla käyttäjien tarpeita vastaava matalan kynnyksen digiosallisuutta parantava toimintamalli ja juurruttaa toimintamalli Metropolia Amk:n Myllypuron kampukselle sekä soveltuvin osin osaksi Sosped-säätiön kulttuuripajatoimintaa.
Toimintamalli rakennettiin yhdessä opiskelijoiden ja kohderyhmien kanssa
Toimintamallin kehittäminen eteni prosessimaisesti yhteiskehittämisen näkökulmaa ja palvelumuotoilun periaatteita hyödyntäen. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla vahva asiakasymmärrys, jonka takia kohderyhmille toteutettiin hankkeen alussa kyselytutkimus. Tarvekartoituksen ja aineiston analysoinnin jälkeen käynnistyi yhteiskehittelyvaihe. Yhteiskehittelypajoissa tunnistettiin toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen mm. osallistujien kokemuksia digituen tarpeista työllistymisen eri vaiheissa. Tapahtumissa pohdittiin myös erilaisten pelien hyödyllisyyttä järjestöjen pajatoiminnoissa niin arjen hallinnan- kuin työllistymisen näkökulmista.
Syksyllä 2022 järjestettiin yhteiskehittelypaja, jossa työllistymistä edistävien järjestöjen työntekijät ja asiakkaat pääsivät jakamaan ideoitaan ja luonnostelemaan kehitteillä olevan toimintamallin elementtejä. Yhteiskehittely toteutui oppimiskahvilamenetelmää sovelletusti hyödyntäen. Työpaja-työskentely toteutui kolmen eri teeman parissa:
- Työpajassa jaettiin kokemuksia digitalisoituneen työnhaun haasteista ja tunnistettiin tuen tarpeita. Oman osaamisen tunnistaminen koettiin tärkeänä teemana digiosallisuuden vahvistamisen tavoittelussa. Moni osallistuja nosti esille myös sen, miten tärkeää sivuston selkeys on tiedon löydettävyyden ja hyödynnettävyyden näkökulmista.
- Työpajassa ja keskustelussa nousi esiin tuen tarve esim. oman osaamisen tunnistamiseen, rohkaistumiseen digin käyttöön ja digitaitojen oppimiseksi.
- Työpajassa tarkasteltitin sekä asiakkaiden että työntekijöiden tarpeita. Ajatuksia ja ideoita tuli esille kotikäynneistä, laitehankintojen tuesta ja työhaastatteluvideoiden tekemisestä. Toivottiin esim. valmiiden digi-ideoiden ja osaamisen jakamisen foorumia toimijoiden kesken.
Metropolia Amk:n monialaiset opiskelijaryhmät innovoivat syksyn 2022 aikana uudenlaisia ratkaisuja osaksi toimintamallia: Yhteensä 24 opiskelijaa tarttui innovaatiohaasteeseen ja työskentely tapahtui viidessä pienryhmässä, joissa tuotettiin ratkaisuehdotuksia matalan kynnyksen yksilölliseen ja ryhmämuotoiseen digitukeen.
Syksyllä 2022 kerättiin aineistoa digitaalisen työnhaun vaatimuksista hankkeen tutkimuksellisena toimintana. Aineiston kerääminen toteutui hankkeen välillisen kohderyhmän toimesta osana Metropolia Amk:n toimintaterapiatutkinnon opiskelijoiden oppimistehtävää. Tällä toimenpiteellä haluttiin tunnistaa ja analysoida digitaalisen työnhaun osaamisvaatimuksia sekä tilanteeseen vaikuttavia ympäristö- ja olosuhdetekijöitä. Tehtäväanalyysejä oli toteuttamassa yhteensä 26 opiskelijaa ja selvitystyön tulokset ovat nyt julkaistu ja on vapaasti hyödynnettävissä digiosallisuuden edistämisessä. (www: https://www.theseus.fi/handle/10024/804584)
Monet tekijät vaikuttavat digiosallisuuden toteutumiseen ja tämä toimintamalli pyrkii esittelemään konkreettisia ratkaisuja sote-ammattilaisten ja alan opiskelijoiden käyttöön työllistymisen ja digiosallisuuden tukemisessa.
Hankkeessa oli tavoitteena Digiosallisuutta ja työllistymistä edistävien sekä digisyrjäytymistä ehkäisevien ratkaisujen ja välineiden käyttöönotto kolmannen sektorin järjestöissä ja madaltaa digitaalisten välineiden käyttöön liittyvää epävarmuuskynnystä ja tukea sekä työntekijöitä, että osallistujia niiden käytössä. Yhteiskehittelyn pohjalta ja hankkeen kohderyhmien ääntä kuunnellen hahmottui tarve olemassa olevien digiratkaisujen koostamiseksi helposti löydettäväksi ja käytettäväksi yhdelle verkkosivustolle. Näin syntyiTyöllistymisen tiedonhakupalvelu: digikulma.metropolia.fi.
Työllistymisen tiedonhakupalvelu tarjoaa Hyväksi todettuja työkaluja ja digiratkaisuja sote-ammattilaisten ja opiskelijoiden käyttöön työllistymisen ja digiosallisuuden tukemiseen:
- Osaamisen tunnistamisen osiossa on tehtäviä osaamisen ja työkyvyn tarkasteluun.
- Työllistymisen osiossa löytyy tietoa työnhakuun ja työnteon muodoista.
- Digiosaaminen osiossa esitellään vahvistamisen keinoja ja tietoa digituen antajista.
DIGIROHKEUSRYHMÄT DIGIOSALLISUUDEN VAHVISTAMISEN MUOTONA
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digiosallisuuden vahvistamista on pilotoitu sekä toimintaterapian että sosiaalialan viitekehyksessä. Ryhmämuotoisten digirohkeuden vahvistamisen pilottien palautteet ovat lupaavia ja rohkaisevat jatkamaan ryhmämuotoisen edistämisen keinojen kehittämistä. Pilottiryhmien tavoitteena oli esim. parantaa työn saamisen mahdollisuuksia ja rakentaa ymmärrystä digitaalisiin ympäristöihin liittyvistä kysymyksistä ja siten vahvistaa digitaalista osallisuutta ja toimijuutta. Kohderyhmä nosti esiin mm. sen, että ryhmässä yhdessä tehdyt ja käsitellyt asiat ovat herättäneet mielenkiinnon ja kipinän tarkastella omaa osaamista enemmän. Ryhmän tuki ja ryhmässä mahdollisen oman osaamisen jakaminen muille ja muiden auttaminen on lisännyt omaa pystyvyyden tunnetta. Digirohkeusryhmien kuvaus julkaistaan sähköisellä ThingLink-alustalla hankkeen päättyessä.
VERTAISTOIMINNAN VOIMA DIGIOSALLISUUDESSA
Toimintamallia kokeiltiin myös Sosped-säätiön kulttuuripajatoiminnassa erityisesti Lohjalla ja Helsingissä. Kulttuuripajojen digiryhmissä nuorille avautui mahdollisuus opastaa työntekijöitä erilaisten ohjelmistojen käsittelyssä. Nämä ovat positiivisia vaikutuksia kulttuuripajatoiminnassa, jossa yhteisöllisyys on toiminnan yksi kulmakivi. Nuoret huomaavat, että sote-ammattilaisillakin on tarve vahvistaa ja oppia uusia digitaitoja, jolloin nuoret rohkaistuvat myös neuvomaan ja ohjeistamaan toisiaan ja työntekijöitä turvallisessa ympäristössä. Digivertaisohjaajakoulutuksen pysyvä hyöty tulee näkymään ajan myötä, jolloin pajojen väliset etäryhmät käynnistyvät. Digivertaisohjaajakoulutukseen osallistuneet nuoret ovat jo hyvin osaavia digitaidoissa ja laitteissa, kun aiheeksi muodostuu sosiaalisen median sisällön tuottaminen, live-lähetykset ja editointi. Koulutuksen tuloksena nuoret ovat saaneet tietoa ja kokemusta etäryhmien ohjaamiseen liittyvistä aiheista, kuten tietoturvasta ja ohjaustavoista. Yksilölliset muutokset digiosaamisessa liittyvät nuoren oman osaamisen vahvistumiseen, kuten esimerkiksi kykyyn hallita discordin tarjoamia botteja, joita pystyy hyödyntämään palvelimien ylläpidossa ja CANVAn käsittelyssä