Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus lapsille
Valmennusta pilotoidaan Pohjois-pohjanmaan hyvinvointialueella, kuntoutuksen toimialueella 9-15 vuotiaille lapsille ja nuorille.
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus (coaching, ADHD-valmennus) on tukimuoto, jolla pyritään vahvistamaan arjen sujuvuutta tilanteissa, joissa neuropsykiatriset oireet ja toiminnanohjauksen vaikeudet aiheuttavat haittaa toimintakyvylle. Tavoitteet ovat konkreettisia ja liittyvät jokapäiväisen elämän vaikeuksiin, esimerkiksi arjen hallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin.
Pohteen kuntoutuksen alueellisissa palveluissa on yhdeksän vastuuyksikköä, joissa ammattilaiset toimivat sote-keskuksissa, digitaalisessa sote-keskuksessa, akuuttiosastoilla, sairaalaosastoilla, kuntoutusyksiköissä sekä moniammatillisen kotikuntoutuksen tiimeissä.
Kuntoutuksen aluepalveluissa on huomattu, että asiakaskunnassa on lapsia ja nuoria, jotka hyötyisivät erityisesti ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Neurokirjon kuuluvien kuntoutukseen meidän on panostettava tulevaisuudessa.
Tämän pilotin tavoitteena on ollut, miten kuntoutuksen ammattilaisen arvioinnin jälkeen ohjaus ja neuvonta voisi toteutua neurospykiatrisen valmentajan toimesta.
Pilotti kohdistui lasten ja nuorten kuntoutustarpeeseen. Strategiassa tavoitteenamme on mahdollistaa oikea-aikaiset ja vaikuttavat kuntoutuspalvelut alueen asukkaille. Lisäksi tieto ja ymmärrys asiakkaiden toimintakyvystä auttaa määrittämään kuntoutustarpeita ja keinoja kuntoutumisen tueksi.
Pilottiin valittiin asiakkaat yhdessä toimintaterapeuttien, kuntoutussuunnittelijan sekä vastuuyksikköpäällikön kanssa kolmella eri toimialueella kuntoutuksen aluepalveluissa. Pilotti toteutettiin yhteistyössä ulkoisen palveluntuottajan kanssa.
Kriteereinä pilottiin olivat:
1. Asiakkaat, joilla ei täyty lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit, mutta arjessa on erityinen tarve neuropsykiatriselle valmennukselle.
2. Asiakkaat joilla oli ollut lääkinnällisen kuntoutuksen jakso ja jakson lopussa on esille noussut vielä tuen tarvetta.
Toimintaterapeutit kontaktoivat pilottiin valikoituneita asiakkaita ja heiltä kysyttiin jo alkuvaiheessa tavoitetta valmennukselle. Osalla tavoite oli pysynyt valmennuksen aloituksessa samana, osalla oli hieman tarkentunut.
Haluamme tietoa neuropsykiatrisen valmennuksen hyödyistä sekä asiakkaiden kokemuksia erilaisesta valmennuksesta, mikäli lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit toimintaterapialle eivät täyty.
Pilotin ajan on ollut yhteistyö kuntoutuksen aluepalveluiden työryhmän sekä palveluntuottajan kanssa. Teams:n välityksellä on pidetty yhteistyöpalavereita, jossa on vaihdettu kokemuksia sekä kuulumisia.
Valmennuksen lopuksi on lähtenyt palautekysely lapselle sekä vanhemmille valmennuksen hyödyistä.
Valmennuksesta palveluntuottaja on toimittanut palautteet kuntoutuksen aluepalveluiden ohjauskeskukseen, mistä ne on tulevaisuudessa hyödynnettävissä asiakastyöhön sekä palveluiden kehittämisten tarkoitukseen.
Lapset ja nuoret 9-15 vuotiaat. Asiakkaat on kartoitettu kuntoutuksen aluepalveluiden lähetteiden pohjalta ja peilaten niitä pilotin kriteereihin. Asiakasvalinnalla on iso merkitys valmennuksen onnistumiselle.
Valmennuksen lopuksi on pyydetty perheiltä sekä valmennuksessa mukana olleilta nuorilta palautetta webropol-kyselyn avulla. Kyselyyn sai vastata anonyymisti ja kyselyn tarkoituksena on saada kokemuksia valmennuksesta, hyödyistä ja haitoista sekä sai antaa palautetta kuntoutuksen aluepalveluille sekä palveluntuottajalle.
Mikä meni hyvin valmennuksessa:
- Perheiden sitoutuminen valmennukseen on ollut vahva, mikä on keskeinen onnistumistekijä.
- Koko perheen valmennusmalli on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi lähestymistavaksi.
- Alkusitouttamisprosessiin panostaminen on ollut merkittävä tekijä hyvän yhteistyön luomisessa.
- Valmennukselle asetetut tavoitteet olivat selkeitä ja hyvin ennakoituja, mikä on tukenut toiminnan sujuvuutta.
- Valmentajat onnistuivat toteuttamaan valmennukset tiukasta aikataulusta huolimatta.
- Terapeutit olivat mukana kehittämässä Nepsy-valmennusta uudenlaisella ja ennakkoluulottomalla asenteella.
- Valmentajat lähtivät prosessiin mukaan avoimin mielin ja rohkeasti.
- Asiakkaat on onnistuttu löytämään tähän hetkeen sopivasti, mikä osoittaa myös lähettävän tahon merkityksen.
- Lähettävän tahon rooli on keskeinen valmennuksessa - heidän osaamisensa, kokemuksensa ja työpanoksensa ovat toimineet punaisena lankana prosessissa.
- Yhteistyö eri osapuolten välillä on ollut toimivaa ja tärkeää valmennuksen onnistumiselle.
Mikä ei mennyt hyvin:
- Valmennuksen hankintaan liittyvät prosessit olivat hitaita, ja hankintaa olisi pitänyt käynnistää aikaisemmin, jotta toiminta olisi voitu aloittaa suunnitellusti.
- Pilottivaiheen käynnistys viivästyi, ja olisi ollut hyödyllistä päästä aloittamaan jo keväällä, erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joilla oli edessä siirtyminen ala-asteelta yläasteelle.
- Valmennuksen ajankohta ei osoittautunut ihanteelliseksi (elokuu-lokakuu)
- 45 minuutin tapaamiset olivat liian lyhyitä - ensimmäinen tapaaminen voisi olla 90 minuutin pituinen ja seuraavat 60 minuuttia, jotta valmennus olisi vaikuttavampaa.
- Lyhyt valmennusjakso ei osoittautunut riittäväksi silloin, kun mukana oli myös kouluyhteistyötä, joka vaatii pidempää aikaa toteutuakseen tehokkaasti.