Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus lapsille
Valmennusta pilotoidaan Pohjois-pohjanmaan hyvinvointialueella, kuntoutuksen toimialueella 9-15 vuotiaille lapsille ja nuorille.
Toimintamallin nimi
Valmennusta pilotoidaan Pohjois-pohjanmaan hyvinvointialueella, kuntoutuksen toimialueella 9-15 vuotiaille lapsille ja nuorille.
Valmennuspaketti koostui viidestä tapaamiskerrasta, jotka toteutuivat joko vastaanotolla tai kotikäynteinä, ja yhdellä asiakkaalla valmennus toteutettiin koululla. Valmennus suunniteltiin aina asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan, ja tavoitteet valittiin perheen arkea eniten haastavan asian ympärille.
Valmennuksessa perheet saivat tukea arkeen ja yhdessä pyrittiin ratkaisemaan arjessa esiin nousevia haasteita. Valmennus tapahtui aina asiakkaan omassa toimintaympäristössä, jolloin tavoitteena oli löytää käytännönläheisiä ja perheelle mahdollisia ratkaisuja. Perhelähtöinen, ratkaisukeskeinen malli on ollut keskeinen osa valmennuksen toteutusta, ja valmentaja on toiminut tukena prosessissa.
Valmentajat valmistivat myös yhteisiä materiaaleja, jotka toimivat alkutehtävinä, ja valmennuksen aikana asiakkaille annettiin yksilöllisiä tehtäviä. Materiaalit otettiin hyvin vastaan perheissä, ja erityisesti myönteisen palautteen antamisen harjoitukset koettiin hyödyllisiksi. Tämä osa valmennusta oli tärkeä, ja sen avulla perheet pystyivät tuomaan myönteisiä vuorovaikutushetkiä osaksi arkea.
Myönteisen palautteen antamiseksi oli kaikille perheille annettu tehtävä, ja vanhempien kanssa asetettiin tavoite siitä, kuinka usein perhe sitoutuu tämän tehtävän tekemiseen.
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus (coaching, ADHD-valmennus) on tukimuoto, jolla pyritään vahvistamaan arjen sujuvuutta tilanteissa, joissa neuropsykiatriset oireet ja toiminnanohjauksen vaikeudet aiheuttavat haittaa toimintakyvylle. Tavoitteet ovat konkreettisia ja liittyvät jokapäiväisen elämän vaikeuksiin, esimerkiksi arjen hallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin.
Pohteen kuntoutuksen alueellisissa palveluissa on yhdeksän vastuuyksikköä, joissa ammattilaiset toimivat sote-keskuksissa, digitaalisessa sote-keskuksessa, akuuttiosastoilla, sairaalaosastoilla, kuntoutusyksiköissä sekä moniammatillisen kotikuntoutuksen tiimeissä.
Kuntoutuksen aluepalveluissa on huomattu, että asiakaskunnassa on lapsia ja nuoria, jotka hyötyisivät erityisesti ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Neurokirjon kuuluvien kuntoutukseen meidän on panostettava tulevaisuudessa.
Tämän pilotin tavoitteena on ollut, miten kuntoutuksen ammattilaisen arvioinnin jälkeen ohjaus ja neuvonta voisi toteutua neurospykiatrisen valmentajan toimesta.
Lapset ja nuoret 9-15 vuotiaat. Asiakkaat on kartoitettu kuntoutuksen aluepalveluiden lähetteiden pohjalta ja peilaten niitä pilotin kriteereihin. Asiakasvalinnalla on iso merkitys valmennuksen onnistumiselle.
Valmennuksen lopuksi on pyydetty perheiltä sekä valmennuksessa mukana olleilta nuorilta palautetta webropol-kyselyn avulla. Kyselyyn sai vastata anonyymisti ja kyselyn tarkoituksena on saada kokemuksia valmennuksesta, hyödyistä ja haitoista sekä sai antaa palautetta kuntoutuksen aluepalveluille sekä palveluntuottajalle.
Kuntoutuksen aluepalveluissa ei ole tällä hetkellä nimettyjä nepsy-valmentajia, mikä nostaa esiin tarpeen pohtia, miten voimme tarjota tätä palvelua asiakkaillemme. Mikäli asiakas ei tarvitse toimintaterapiaa, mutta voisi hyötyä kevyemmästä tuesta, kuten nepsy-valmennuksesta, meidän on arvioitava, löytyykö meiltä omia asiantuntijoita palvelun tarjoamiseen, vai olisiko järkevämpää ostaa palvelu ulkopuolisilta toimijoilta.
On tärkeää myös keskustella eri toimijoiden kanssa siitä, kenen vastuulle nepsy-valmennus voisi tulevaisuudessa kuulua ja kuinka palveluja voidaan parhaiten jalkauttaa asiakkaille. Asiakkaan polkua tulisi miettiä tarkkaan, erityisesti sen osalta, missä kohtaa nepsy-valmennus olisi järkevää osaksi kuntoutusprosessia.
Nepsy-valmennus on varhaista tukea, jonka tarjoaminen ennen toimintaterapiaa voisi olla hyvin toimiva malli. Toisaalta se voi toimia myös toisin päin, tarjoten kevyempää tukea lääkinnällisen kuntoutusprosessin jälkeen.
Tämän pohdinnan tueksi olisi hyvä laatia suunnitelma, joka huomioi asiakaspolun ja palvelun sisällön sekä varmistaa, että asiakas saa oikea-aikaista ja tarpeen mukaista tukea.
Positiivisen havainto, että lyhyet valmennusjaksot ovat olleet hyödyllisiä ja riittäviä tukitoimia perheiden arjessa. Loppukyselyn pohjalta vastauksissa korostui, että valmennus koettiin hyödylliseksi sekä nuorten että vanhempien keskuudessa.
Kuitenkin osassa vanhempien palautteista nousi esiin, että lyhyet jaksot eivät aina ole riittäviä, erityisesti silloin, kun lapsi tarvitsee useampia tapaamisia, jotta luottamussuhde uuteen valmentajaan ehtii kehittyä. Tämä on huomionarvoinen seikka, jota kannattaa ottaa huomioon jatkossa valmennuksen rakenteessa.
Lähettävän tahon rooli on keskeinen valmennuksessa - heidän osaamisensa, kokemuksensa ja työpanoksensa ovat toimineet punaisena lankana prosessissa. Alkusitouttamisprosessiin panostaminen on ollut merkittävä tekijä hyvän yhteistyön luomisessa. Perheiden sitoutuminen valmennusprosessiin on tukenut valmennuksen onnistumista ja tehnyt siitä tehokkaampaa.
Omakuntoutukseen oli panostettu merkittävästi valmennuksen aikana. Perheille tarjottiin konkreettisia työkaluja ja tehtäviä, jotka tukivat heidän arkeaan valmennusjakson aikana ja sen jälkeen. Nämä työkalut oli suunniteltu yksilöllisesti vastaamaan kunkin perheen tarpeita ja lapsen erityispiirteitä. Perheet voivat hyödyntää annettuja neuvoja ja materiaaleja arjessaan pitkäjänteisesti. Yhteiset tehtävät auttoivat vahvistamaan perheen sisäistä yhteistyötä ja arjen hallintaa. Muutama asiakaspalaute kyselystä: " saimme valtavan hyviä neuvoja ja työkaluja arkeen"; "monenlaisia vinkkejä ja ideoita - valmiita hyviä materiaaleja juuri meidän lapselle". Tämä osoittaa, että panostus omakuntoutukseen oli sekä tarkoituksenmukaista että vaikuttavaa.
Valmennuksen tavoitteet ovat olleet pieniä ja käytännönläheisiä, ja niihin on saatu toimivia ratkaisuja jo lyhyillä valmennusjaksoilla. Tämä osoittaa, että lyhyet, kohdennetut valmennusjaksot voivat olla tehokkaita ja tuottaa konkreettisia tuloksia perheiden arjen tueksi. Vanhempien sekä nuorten mielestä valmennus oli vastannut 100 % asetettuihin tavoitteisiin.