Reaaliaikaisen tilannekuvan kehittämisen malli Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle (RRP, P4, I1)
Yhteinen reaaliaikainen näkymä potilasvirroista, käytettävistä hoitajaresursseista, vuodekapasiteetista, hoitoketjujen läpimenoajoista, hoitokokonaisuuteen liittyvistä tehtävistä ja palveluketjuun liittyvistä sairaalan sisäisistä riippuvuuksista.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää palvelut alueen kymmenen kunnan yli 200 000 asukkaalle. Hyvinvointialueeseen kuuluu Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä.
Päijät-Hämeen keskussairaala on Suomen toiseksi suurin keskussairaala ja seitsemänneksi suurin erikoissairaanhoidon tuottaja. Vuoden aikana sairaalassa käy noin 120 000 ihmistä.
Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa on perusterveydenhuollon osastohoidon lisäksi vaativaa kuntoutusta tarvitsevien potilaiden palveluja ja geriatrian poliklinikka, joka on erikoistunut muistisairauksien ja muiden geriatristen oireyhtymien diagnosointiin ja hoitoon.
Heinolan ja Orimattilan vuodeosastoilla hoidetaan ikäihmisiä.
Hoitotakuun toteutumisen varmistamiseksi tarvitaan palvelutuotantoa tehostavia, palveluketjujen saumattomuutta edistäviä sekä työnkulkuja sujuvoittavia digitaalisten järjestelmien pohjalle rakentuvia toimintamalleja. Haasteet henkilöstön saatavuudessa lisäävät tarvetta kustannusvaikuttaville ratkaisuille, jotka lisäävät henkilöstön tyytyväisyyttä, sujuvoittavat työtä, poistavat manuaalisia työvaiheita ja lisäävät asiakastyön osuutta.
Tietohallinnon, tuotannonohjaustiimi: Käyttöönottojen toteuttaminen, integraatioiden kehittäminen, projektin johtaminen
Tietohallinto, tiedollajohtamisen tiimi: Saatavan datan työstäminen ja julkaisu
Käyttöönottavien yksiköiden yhteyshenkilöt: Yhteistyössä tuotannonohjauksen tiimin kanssa yksiköiden näkymien suunnittelu ja jatkokehittäminen
Organisaation johtoryhmät: Päätöksenteko
Toimittajan edustajat: Yhteistyössä tuotannonohjauksen tiimin kanssa käyttöönottojen suunnittelu ja toteutus sekä järjestelmän jatkokehittäminen. Raportoinnin kehittäminen sekä integraatioiden kehittäminen.
Lisätään palvelukokonaisuuksien ohjausta palvelutuotannossa tuottamalla reaaliaikaista tilannetietoa eri osapuolille.
Hyödynnetään dataa toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa.
Tehostetaan tiedonkulkua, kommunikaatiota sekä asiakas- ja potilasvirtojen hallintaa koko organisaation tasolla, myös jatkohoitoyksiköihin päin.
-
Uusien tilannekuvajärjestelmän käyttöön ottaneiden yksiköiden lukumäärä (tilannekuvajärjestelmän käytön kattavuus)
-
Tilannekuvajärjestelmää käyttävien ammattilaisten lkm, tavoitteena käyttäjämäärän viisinkertaistuminen Q1/2024 - Q4/2025
-
Vuodeosastojen potilaspaikkojen seurannan laajuus. Tavoite: vuodeosastojen vuodepaikoista on 70% seurannassa Q4/2025 mennessä
-
Valitussa yksikössä läpimenoaikojen ja keskimääräisen hoidon pituuden muutos. Tavoite: läpimenoaikojen ja hoidon pituuden lyheneminen 5% Q4/2025 mennessä
Työpaketissa jatkokehitetään reaaliaikaista tilannekuvajärjestelmää ja laajennetaan käyttöönottoja uusiin toimintayksiköihin palvelutuotannon tueksi. Tilannekuvajärjestelmä antaa henkilökunnalle reaaliaikaisen kokonaiskuvan osastojen tilanteesta, logistisista ja hoitokokonaisuuksiin liittyvistä tehtävistä, vuodepaikoista ja vuorossa olevasta henkilökunnasta. Palveluketjujen kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen ymmärtäminen yli oman yksikön ja erikoisalan kasvaa.
Työssä hyödynnetään Päijät-Soten vuonna 2021 käynnistettyä tuotannonohjauksen kehittämistyötä, sekä RRP1-hankkeen puitteissa tehtyä suunnittelutyötä. Työssä hyödynnetään yhteiskehittämistä ja palvelumuotoilua. Työpaketissa toteutetaan hyvinvointialueen viitearkkitehtuurin mukaista tietojärjestelmäpalvelua, jolla edistetään prosessien välistä vuorovaikutusta ja saatetaan loogiset tietovarannot eri toimijoiden käyttöön.
Hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon yksiköissä työskentelevät ammattilaiset (hoitajat, lähiesihenkilöt, laitoshuoltajat, fysioterapeutit, lääkärit jne).
Tulosalueiden ja toimialojen johtajat.
Riskienhallinnan, turvallisuuden ja varautumisen yksikön edustajat.
Järjestelmää käyttävien kanssa toistuvaa vuoropuhelua muuttuvista tarpeista, millaista tietoa tarvitaan ja miten se saadaan sitä tarvitsevien käyttöön.