Reaaliaikaisen tilannekuvan kehittämisen malli Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle (RRP, P4, I4)

Yhteinen reaaliaikainen näkymä potilasvirroista, käytettävistä  hoitajaresursseista, vuodekapasiteetista, hoitoketjujen läpimenoajoista, hoitokokonaisuuteen liittyvistä tehtävistä ja palveluketjuun liittyvistä sairaalan sisäisistä riippuvuuksista.

Toimintamallin nimi
Reaaliaikaisen tilannekuvan kehittämisen malli Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle (RRP, P4, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yhteinen reaaliaikainen näkymä potilasvirroista, käytettävistä  hoitajaresursseista, vuodekapasiteetista, hoitoketjujen läpimenoajoista, hoitokokonaisuuteen liittyvistä tehtävistä ja palveluketjuun liittyvistä sairaalan sisäisistä riippuvuuksista.

Toteutuspaikka
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Päijät-Hämeen keskussairaala
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Hanna Parikka

Luotu

10.03.2023

Viimeksi muokattu

12.06.2025
Ratkaisun perusidea

Reaaliaikaisen tilannekuvajärjestelmää käyttäviä yksiköitä on laajalti koko hyvinvointialueella, sekä perusterveydenhuollossa, että erikoissairaanhoidossa. Järjestelmän avulla saadaan luotua tilannekuva esim kuormitustilanteesta yksikkö- ja organisaatiotasolla sekä pystytään organisoimaan potilaslogistiikkaa ja tehtävien kohdentamista eri ammattilaisille. Järjestelmää pystytään hyödyntämään myös potilassiirroissa eri yksiköiden välillä. Kattava raportointi on johtamisen ja kehittämisen tukena.

Toimintaympäristö

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää palvelut alueen kymmenen kunnan yli 200 000 asukkaalle. Hyvinvointialueeseen kuuluu Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä.

Päijät-Hämeen keskussairaala on Suomen toiseksi suurin keskussairaala ja seitsemänneksi suurin erikoissairaanhoidon tuottaja. Vuoden aikana sairaalassa käy noin 120 000 ihmistä.

Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa on perusterveydenhuollon osastohoidon lisäksi vaativaa kuntoutusta tarvitsevien potilaiden palveluja ja geriatrian poliklinikka, joka on erikoistunut muistisairauksien ja muiden geriatristen oireyhtymien diagnosointiin ja hoitoon.

Heinolan ja Orimattilan vuodeosastoilla hoidetaan ikäihmisiä.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon yksiköissä työskentelevät ammattilaiset (hoitajat, lähiesihenkilöt, laitoshuoltajat, fysioterapeutit, lääkärit jne).

Tulosalueiden ja toimialojen johtajat.

Riskienhallinnan, turvallisuuden ja varautumisen yksikön edustajat.

Järjestelmää käyttävien kanssa toistuvaa vuoropuhelua muuttuvista tarpeista, millaista tietoa tarvitaan ja miten se saadaan sitä tarvitsevien käyttöön.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialueen omat työntekijät (projektin aikana määrä vaihdellut 1-3 hlöä) ovat päätoimisesti toteuttaneet juurruttamista sekä asteittain eteneviä käyttöönottoja. Nämä pääkäyttäjät ovat olleet vahvasti yksiköiden tukena uuden toimintamallin käyttöönotossa. Jalkauttaminen aloitettu tiedottamalla yksikköä tulevasta, yksikön yhteyshenkilöitä on osallistettu konfigurointiin ja lähempänä käyttöönottoa on panostettu non-stop koulutuksiin. Yksikköön on myös tarjottu tehostettu tuki käyttöönoton yhteydessä. Käyttöönoton jälkeen on yksiköiden ammattilaisilla edelleen mahdollisuus matalalla kynnyksellä olla yhteydessä pääkäyttäjiin koulutustarpeiden tai kehitysehdotusten tiimoilta. Pääkäyttäjät ovat koulutettu toimittajan toimesta. RRP-hankerahoitus on mahdollistanut osaltaan laajan projektin edistämisen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Käyttöönottaneiden yksiköiden potilaslogistiikan hallinta on siirtynyt tussi- ja magneettitauluilta järjestelmään. Näin ollen tarvittava tieto saatavilla kaikilla työasemilla, ei tarvetta käydä tussitaululla tarkistamassa muuttunutta tilannetta. Eri ammattiryhmille muodostuu työlista järjestelmän kautta kohdennettujen tehtävien avulla. Muun muassa tämä on vähentänyt toistuvien, työtä keskeyttävien puheluiden määrää. Päivystysyksikköön on pystytty tarjoamaan kuormitusnäkymä kaikista yksiköstä, joka auttaa potilaiden jatkohoidon suunnittelussa. Järjestelmästä saatavan raportin perusteella on pystytty kohdentamaan resursseja oikein ja seuraamaan uusien toimintamallien vaikutuksia. Hankkeessa tavoitteeksi asetettiin käyttöönottaneiden yksiköiden lukumäärä (20kpl), käyttävien ammattilaisten lukumäärä (1250 hlöä) sekä vuodeosastojen vuodepaikkojen seurannan kattavuus (70%). Kaikki tavoitteet saavutettiin vuoden 2024 lopussa tai vuoden 2025 alussa. Käyttöönotot jatkuivat tavoitteiden saavuttamisen jälkeen vielä noin vuoden.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kokemuksen mukaan asteittainen eteneminen käyttöönotoissa on osoittautunut hyväksi. Antanut mahdollisuuden panostaa yksikkökohtaisesti uuden toimintamallin juurruttamiseen. Myös kuvattu käyttöönotonmalli on saanut kiitosta yksiköistä. Yksiköt ovat myös arvostaneet mahdollisuutta saada osallistua oman työkalunsa suunnitteluun. Tarpeen mukaan jalkautuvat, yksiköiden kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät pääkäyttäjät onnistumisen avain. Myös pääkäyttäjien toiminnan tuntemus on ollut suurena etuna.

Kansikuva
Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä