| Innokylä

Toimintaympäristö

Hakijoiden kiinnostus sosiaali- ja terveysalaa laskee jatkuvasti. Uutiset korostavat alan kuormittavuutta, henkilöstövajetta, palkkausta ja työn vaatimuksia, mutta alan positiivisista puolista harvoin uutisoidaan. Erityisesti peruskoulua päättävän nuoren mielikuvissa hoitoala voi kuulostaa haastavalta ja vaikealta työympäristöltä. Huolena voi olla, riittääkö työkavereilla aikaa perehdytykseen ja ohjaukseen tai onko työntekijällä itsellään riittävästi aikaa ja vaikutusmahdollisuuksia asiakkaan hyvän hoidon varmistamiseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hoitoalan rekrytoinnin vaikeudet haastavat työtä ikäihmisten palveluissa. Ikäihmisten palveluiden Ikä on POP -kehittämishankkeessa yksi painopisteistä oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden rekrytointikäytäntöjen kehittäminen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa hoitoalan henkilöstön saatavuutta oppisopimusopiskelun avulla. Oppisopimusopiskelun mahdollisuuden tarjoaminen ei kuitenkaan yksin ratkaise saatavuuden haasteita, vaan pitää varmistaa myös henkilöstön sitoutuminen.

Oppisopimusopiskelu on vaativaa. Oppisopimusopiskelu poikkeaa huomattavasti päiväopinnoista, sillä oppisopimusopiskelijoiden opinnot koostuvat työpaikalla, oppilaitoksessa sekä kotona tapahtuvasta opiskelusta. Oppisopimusopiskelu voi alkuun vaatia opiskelijalta erityisen paljon suunnitelmallisuutta työn, opiskelun ja muun arjen suunnitteluun sekä omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Oppisopimusopiskelun voi aloittaa, vaikka taustalla ei olisi aiempia opintoja tai työkokemusta alalta. Uusien opintojen aloittamisen lisäksi on siis myös perehdyttävä uusiin työtehtäviin, työpaikkaan ja työyhteisöön.

Työhönvalmennuksella pystytään vastaamaan opiskelijoiden mahdollisiin tuen tarpeisiin ja vahvistamaan oppisopimusopiskelijoiden työhön ja opintoihin kiinnittymistä. Työhönvalmennuksen avulla voidaan tukea oppisopimusopiskelijan valmiuksia suorittaa opintoja, auttaa hahmottamaan työn vaatimuksia ja tukea ammatillista kasvua.

Tavoiteltu muutos

Pilotin ensisijainen tavoite oli kokeilla oppisopimusopiskelua henkilöstön veto- ja pitovoimaa vahvistavana rekrytointikeinona. Tavoitteena oli pilotin aikana kuvata Pohteelle ryhmämuotoisen oppisopimusopiskelun prosessi, joka on mahdollista laajentaa koko hyvinvointialueelle. Osana oppisopimusopiskelun veto- ja pitovoimaa pilotin tavoitteisiin kuului luoda osaksi oppisopimusprosessia tuetun oppisopimusopiskelun malli. Tuetulla oppisopimusopiskelulla pilotissa tarkoitettiin työhönvalmennuksen hyödyntämistä oppisopimusopiskelun alkuvaiheessa. Pilotin tavoitteena oli työhönvalmennuksen osalta määritellä työhönvalmentajien työnkuva sekä kuvata se, miten työhönvalmennus tapahtui osana oppisopimusopiskelua.

Muutoksen mittaaminen

Pilotin vaikuttavuutta ja vaikutuksia seurattiin pilotissa usealla tavalla. Keskeistä seurannassa oli työhönvalmennustyön vaikuttavuuden todentaminen sekä luodun ryhmämuotoisen oppisopimusopiskelun toteutuksen seuraaminen. Kokemuksia työhönvalmennuksesta tarkasteltiin säännöllisillä Webropol-kyselyillä oppisopimusopiskelijoille sekä pilotissa mukana olleille vastuuyksikköpäälliköille tehdyllä kyselyllä. Opiskelijoilta kerättiin palautetta myös työhönvalmentajien järjestämien perehdytys- ja koulutuspäivien yhteydessä. Tätä palautetta hyödynnettiin jo pilottiaikana toiminnan ja työhönvalmennuksen kehittämisessä. Lisäksi pilotin etenemistä seurattiin säännöllisesti ohjausryhmän tapaamisissa ja pilotin toimintaa ohjattiin yhteisen keskustelun mukaiseen suuntaan.

Toteutussuunnitelma

Työhönvalmennus käynnistyy oppisopimusopiskelijoiden aloittaessa oppisopimuksensa. Työhönvalmentajat järjestävät opiskelijoille perehdytyspäivät, joissa opiskelijat pääsevät tapaamaan työhönvalmentajat ja ryhmäytymään muiden opiskelijoiden kanssa. Oppisopimuksen aloitusvaiheessa kartoitetaan opiskelijan tuen tarvetta ja suunnitellaan tulevaa työhönvalmennusta palautteiden ja kyselyiden avulla. Pian opintojen aloittamisen ja perehdytyspäivien jälkeen työhönvalmentajat vierailevat jokaisen opiskelijan luona työssäoppimispaikassa.

Työhönvalmennus on jaettu kolmeen pääteemaan, joiden pohjalta on suunniteltu työhönvalmennuksen runko. Teemojen lisäksi työhönvalmennustapaamisissa keskustellaan myös opiskelijan esille tuomista asioista, haasteista ja mahdollisista kohdatuista epäkohdista yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Ensimmäisessä suunnitellussa työhönvalmennustapaamisessa käsiteltäviä teemoja ovat työn, opintojen ja muun elämän yhteensovittaminen, opiskelijan osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen sekä opiskelijan odotukset lähihoitajan työstä. Työhönvalmentaja myös arvioi opiskelijan mahdollista tuen tarvetta. Toisessa työhönvalmennustapaamisessa käsiteltäviä teemoja ovat opiskelijan ammatti-identiteetin muodostuminen ja kasvu lähihoitajaksi. Kolmannessa työhönvalmennustapaamisessa käsiteltäviä teemoja ovat opiskelijan osaamisen kehittyminen, urasuunnitelmat sekä odotusten täyttyminen.

Työhönvalmentajat järjestävät tarvittaessa työtä ja opiskelua tukevia koulutuspäiviä, joiden teemat nousevat opiskelijoiden palautteista sekä meneillään olevista opinnoista. Koulutuspäivät on hyvä järjestää ajallisesti niin, että opiskelijat ovat päässeet perehtymään työhön, opinnot ovat käynnistyneet ja työhönvalmentajat ovat ehtineet tavata kaikki oppisopimusopiskelijat.

Pilotin aikana toteutettiin edellä kuvattu malli. Mikäli työhönvalmennus jatkuisi pitemmän aikaa, toimintamallin mukaisesti seuraavat tapaamiset sovittaisiin opiskelijoiden yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarvittaessa työhönvalmentajat voivat järjestää oppisopimusopiskelijoille lisää koulutuspäiviä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilotin ensisijainen kohderyhmä oli Pohteelle oppisopimusopiskelijoiksi valitut henkilöt. Jotta pilotissa voitiin ymmärtää, millaista tukea oppisopimusopiskelijat tarvitsivat oppisopimusopiskelun aikana, kerättiin heiltä säännöllisesti palautetta ja kokemuksia oppisopimusopiskeluun liittyvästä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, oppilaitoksella tapahtuvasta opiskelusta sekä työhövalmennuksesta.

Kuvittele ja kokeile

Kokeilun tavoitteet

Pilotin tavoitteita olivat seuraavat asiat:

Löytää Pohteen ikäihmisten palveluihin uusi keino rekrytoida osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä.

Tuetun oppisopimusopiskelun mallintaminen, eli työhönvalmentajien työnkuvan määrittely ja merkityksen tarkastelu oppisopimusopiskelussa.

Luoda Pohteelle ryhmämuotoisen oppisopimusopiskelun prosessi.

Työllistää oppisopimusopiskelijoiksi valitut henkilöt Pohteen ikäihmisten palveluihin.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin perusajatus on ryhmämuotoisesti käynnistettävät oppisopimuskoulutukset. Aloittavien oppisopimusopiskelijoiden tukena toimii opintojen alkuvaiheessa työhönvalmentaja. Työhönvalmentajien tehtäviä on esimerkiksi auttaa opiskelijoita tutustumaan uuteen alaan, innostaa ja kannustaa eteenpäin opinnoissa, tukea kasvussa hoitoalan ammattilaiseksi sekä tarjota apua haastavissa tilanteissa. Työhönvalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden työpaikkaohjaajien ja esihenkilöiden sekä oppilaitoksen kanssa.

Työhönvalmentajat ovat mukana oppisopimusopiskelussa alusta asti. He valmistelevat oppisopimusopiskelijoiden aloittamiseen liittyviä asioita, tekevät yhteistyötä aloitukseen liittyen oppilaitoksen ja esihenkilöiden kanssa, järjestävät opiskelijoille perehdytyspäivät, järjestävät tarvittaessa opiskelua tukevia koulutuspäiviä sekä tarjoavat oppisopimusopiskelijoille työhönvalmennusta.

Työhönvalmennuksen tarkoitus on vahvistaa opiskelijoiden kiinnittymistä työpaikoille ja opintoihin sekä tukea oppisopimusopiskelun sujuvaa aloittamista. Työhönvalmennuksen tavoitteena on ehkäistä oppisopimusopiskelun mahdollisia keskeytyksiä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia pilotoitiin Pohteen ikäihmisten palveluissa. Toimintamallin käyttöönotto koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vaatii seuraavia asioita:

Oppisopimusopiskelua koordinoiva henkilö
Oppisopimusopiskelijoiden työhönvalmentajien toimenkuvan käyttöönotto
Tiivis yhteistyö toimialueiden, rekrytoinnin, TKIO:n, osaamisen kehittämisen vastuualueen ja oppilaitosten välillä
Yhtenäiset oppisopimuskäytännöt
Säännöllisesti aloittavat oppisopimusryhmät

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tässä pilotissa koulutettiin lähihoitajia, mutta toimintamalli on helposti sovellettavissa myös esimerkiksi hoiva-avustajien kouluttamiseen.

Toimintamalli voidaan hyödyntää helposti eri hyvinvointialueilla, mutta joillakin muutoksilla myös muissa organisaatioissa. Sovellettaessa toimintamallia hoitoalan ulkopuolella, on tärkeä suunnitella työhönvalmennus tarjottavaan tutkintoon soveltuvaksi. Kuitenkin toimintamallin perusta, eli ajatus siitä, että työhönvalmennusta hyödynnetään työntekijän uuden uran alkumetrien tukemiseen, on lähtökohta, jota voi hyödyntää missä vain.

Toimintamallin käyttöönotossa on tärkeä huomioida se, että työhönvalmentajia on riittävästi suhteessa oppisopimusopiskelijoihin. Tässä pilotissa yhdellä työhönvalmentajalla oli 23 opiskelijaa vastuullaan, joten työmäärä ei kasvanut liian suureksi. Työhönvalmentajat pystyivät tarjota kaikille opiskelijoille suunnitelman mukaista valmennusta sekä vahvempaa tukea niille opiskelijoille, jotka sitä tarvitsivat.

Toimintamallissa keskeistä on tiivis oppilaitosyhteistyö. Tämä pilotti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä koulutuskuntayhtymä OSAOn kanssa.

Pilotin aikana luotiin työn jalkauttamista varten kaksi ehdotelmaa tehtävänkuvista, joihin sisältyy oppisopimusopiskelun koordinointi ja opiskelijoille tarjottava työhönvalmennus ja tuki. Kuvaukset löytyvät liitteestä.

Vaihtoehdot koordinointiin.pdf (131.11 KB)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotin aikana oppisopimusopiskelijoille lähetettiin säännöllisesti Webropol-kyselyjä, joilla kartoitettiin heidän kokemuksiaan ja tyytyväisyyttään oppisopimusopiskeluun ja työhönvalmennukseen. Viiteen eri kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 68 kappaletta. Kyselyissä oli kolme toistuvaa teemaa, työ, opinnot ja työhönvalmennus, sekä niiden lisäksi vaihtelevia avoimia kysymyksiä. Toistuvien kysymysten avulla saatiin tietoa työhönvalmennuksen vaikuttavuudesta.

Yleisesti kyselyn tulokset antavat kuvan, että oppisopimusopiskelijat ovat kokeneet oppisopimusopiskelun Pohteella positiivisesti. Säännöllinen seuranta tarjosi pilotin aikana työhönvalmentajille merkittävän välineen seurata opiskelijoiden kokemuksia oppisopimusopiskelun toteutumisesta ja toimia pilotin aikana tulosten vaatimalla tavalla. Esimerkiksi ensimmäisen kyselyn tulosten perusteella opiskelijat kokivat työn ja opintojen yhteensovittamisen haasteelliseksi. Tämän tiedon pohjalta työhönvalmentajat osasivat puuttua aiheeseen yksilötapaamisilla ja yhteisillä koulutuspäivillä. Seuraavissa kyselyjen perusteella opiskelijat kokivat arjen eri osien yhteensovittamisen jo helpommaksi.

Avoimissa kysymyksissä oppisopimusopiskelijat antoivat positiivista palautetta työhönvalmennuksesta ja toivoivat sitä tarjottavan oppisopimusopiskelijoille jatkossakin. Opiskelijat kertoivat saaneensa työhönvalmentajilta tukea hankaliin tilanteisiin, vinkkejä opiskeluun ja itsenäiseen tekemiseen, kannustusta ja innostamista. Avointen vastausten kautta opiskelijat pystyivät jakaa myös pilotin aikaan kohtaamiaan haastavia tilanteita. Myös nämä vastaukset olivat pilotissa arvokkaita, sillä ne tarjosivat lisätietoa siitä, mitä asioita on tärkeä kehittää jatkossa.

Pilotissa mukana olleet esihenkilöt ja oppilaitoksen edustajat kokivat työhönvalmennuksen onnistuneen tavoitteissaan ja toivoivat työhönvalmennusta tarjottavan myös jatkossa. Esihenkilöiltä saaduissa palautteissa tuotiin esille esimerkiksi se, että onnistuessaan työhönvalmennus merkittävän tuen oppisopimusopiskeluun sekä tukee myös työyhteisöjä.

Rekrytoinnin kehittäminen Pohteen alueella: Työhönvalmentaja oppisopimusopiskelijan rinnalla