Rekrytoinnin kehittäminen Pohteen alueella: Työhönvalmentaja oppisopimusopiskelijan rinnalla
Tässä tuetun oppisopimuksen mallissa työhönvalmentaja kulkee oppisopimusopiskelijoiden rinnalla oppisopimusopintojen ajan. Kyseessä on työhönvalmennuksen toimintamalli, jolla tuetaan opiskelijoiden kiinnittymistä työhön ja opintoihin.
Oivalla ja ymmärrä
Hakijoiden kiinnostus sosiaali- ja terveysalaa laskee jatkuvasti. Uutiset korostavat alan kuormittavuutta, henkilöstövajetta, palkkausta ja työn vaatimuksia, mutta alan positiivisista puolista harvoin uutisoidaan. Erityisesti peruskoulua päättävän nuoren mielikuvissa hoitoala voi kuulostaa haastavalta ja vaikealta työympäristöltä. Huolena voi olla, riittääkö työkavereilla aikaa perehdytykseen ja ohjaukseen tai onko työntekijällä itsellään riittävästi aikaa ja vaikutusmahdollisuuksia asiakkaan hyvän hoidon varmistamiseen.
Hoitoalan rekrytoinnin vaikeudet haastavat työtä ikäihmisten palveluissa. Ikäihmisten palveluiden Ikä on POP -kehittämishankkeessa yksi painopisteistä oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden rekrytointikäytäntöjen kehittäminen.
Pilotin ensisijainen tavoite oli kokeilla oppisopimusopiskelua henkilöstön veto- ja pitovoimaa vahvistavana rekrytointikeinona. Tavoitteena oli pilotin aikana kuvata Pohteelle ryhmämuotoisen oppisopimusopiskelun prosessi, joka on mahdollista laajentaa koko hyvinvointialueelle. Osana oppisopimusopiskelun veto- ja pitovoimaa pilotin tavoitteisiin kuului luoda osaksi oppisopimusprosessia tuetun oppisopimusopiskelun malli. Tuetulla oppisopimusopiskelulla pilotissa tarkoitettiin työhönvalmennuksen hyödyntämistä oppisopimusopiskelun alkuvaiheessa. Pilotin tavoitteena oli työhönvalmennuksen osalta määritellä työhönvalmentajien työnkuva sekä kuvata se, miten työhönvalmennus tapahtui osana oppisopimusopiskelua.
Pilotin vaikuttavuutta ja vaikutuksia seurattiin pilotissa usealla tavalla. Keskeistä seurannassa oli työhönvalmennustyön vaikuttavuuden todentaminen sekä luodun ryhmämuotoisen oppisopimusopiskelun toteutuksen seuraaminen. Kokemuksia työhönvalmennuksesta tarkasteltiin säännöllisillä Webropol-kyselyillä oppisopimusopiskelijoille sekä pilotissa mukana olleille vastuuyksikköpäälliköille tehdyllä kyselyllä. Opiskelijoilta kerättiin palautetta myös työhönvalmentajien järjestämien perehdytys- ja koulutuspäivien yhteydessä. Tätä palautetta hyödynnettiin jo pilottiaikana toiminnan ja työhönvalmennuksen kehittämisessä. Lisäksi pilotin etenemistä seurattiin säännöllisesti ohjausryhmän tapaamisissa ja pilotin toimintaa ohjattiin yhteisen keskustelun mukaiseen suuntaan.
Työhönvalmennus käynnistyy oppisopimusopiskelijoiden aloittaessa oppisopimuksensa. Työhönvalmentajat järjestävät opiskelijoille perehdytyspäivät, joissa opiskelijat pääsevät tapaamaan työhönvalmentajat ja ryhmäytymään muiden opiskelijoiden kanssa. Oppisopimuksen aloitusvaiheessa kartoitetaan opiskelijan tuen tarvetta ja suunnitellaan tulevaa työhönvalmennusta palautteiden ja kyselyiden avulla. Pian opintojen aloittamisen ja perehdytyspäivien jälkeen työhönvalmentajat vierailevat jokaisen opiskelijan luona työssäoppimispaikassa.
Työhönvalmennus on jaettu kolmeen pääteemaan, joiden pohjalta on suunniteltu työhönvalmennuksen runko. Teemojen lisäksi työhönvalmennustapaamisissa keskustellaan myös opiskelijan esille tuomista asioista, haasteista ja mahdollisista kohdatuista epäkohdista yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Ensimmäisessä suunnitellussa työhönvalmennustapaamisessa käsiteltäviä teemoja ovat työn, opintojen ja muun elämän yhteensovittaminen, opiskelijan osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen sekä opiskelijan odotukset lähihoitajan työstä. Työhönvalmentaja myös arvioi opiskelijan mahdollista tuen tarvetta. Toisessa työhönvalmennustapaamisessa käsiteltäviä teemoja ovat opiskelijan ammatti-identiteetin muodostuminen ja kasvu lähihoitajaksi. Kolmannessa työhönvalmennustapaamisessa käsiteltäviä teemoja ovat opiskelijan osaamisen kehittyminen, urasuunnitelmat sekä odotusten täyttyminen.
Työhönvalmentajat järjestävät tarvittaessa työtä ja opiskelua tukevia koulutuspäiviä, joiden teemat nousevat opiskelijoiden palautteista sekä meneillään olevista opinnoista. Koulutuspäivät on hyvä järjestää ajallisesti niin, että opiskelijat ovat päässeet perehtymään työhön, opinnot ovat käynnistyneet ja työhönvalmentajat ovat ehtineet tavata kaikki oppisopimusopiskelijat.
Pilotin aikana toteutettiin edellä kuvattu malli. Mikäli työhönvalmennus jatkuisi pitemmän aikaa, toimintamallin mukaisesti seuraavat tapaamiset sovittaisiin opiskelijoiden yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarvittaessa työhönvalmentajat voivat järjestää oppisopimusopiskelijoille lisää koulutuspäiviä.
Pilotin ensisijainen kohderyhmä oli Pohteelle oppisopimusopiskelijoiksi valitut henkilöt. Jotta pilotissa voitiin ymmärtää, millaista tukea oppisopimusopiskelijat tarvitsivat oppisopimusopiskelun aikana, kerättiin heiltä säännöllisesti palautetta ja kokemuksia oppisopimusopiskeluun liittyvästä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, oppilaitoksella tapahtuvasta opiskelusta sekä työhövalmennuksesta.
Kuvittele ja kokeile
Pilotin tavoitteita olivat seuraavat asiat:
Löytää Pohteen ikäihmisten palveluihin uusi keino rekrytoida osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä.
Tuetun oppisopimusopiskelun mallintaminen, eli työhönvalmentajien työnkuvan määrittely ja merkityksen tarkastelu oppisopimusopiskelussa.
Luoda Pohteelle ryhmämuotoisen oppisopimusopiskelun prosessi.
Työllistää oppisopimusopiskelijoiksi valitut henkilöt Pohteen ikäihmisten palveluihin.