Rekrytoinnin kehittäminen Pohteen alueella: Työhönvalmentaja oppisopimusopiskelijan rinnalla
Tässä tuetun oppisopimuksen mallissa työhönvalmentaja kulkee oppisopimusopiskelijoiden rinnalla oppisopimusopintojen ajan. Kyseessä on työhönvalmennuksen toimintamalli, jolla tuetaan opiskelijoiden kiinnittymistä työhön ja opintoihin.
Toimintamallin nimi
Tässä tuetun oppisopimuksen mallissa työhönvalmentaja kulkee oppisopimusopiskelijoiden rinnalla oppisopimusopintojen ajan. Kyseessä on työhönvalmennuksen toimintamalli, jolla tuetaan opiskelijoiden kiinnittymistä työhön ja opintoihin.
Toimintamallin perusajatus on ryhmämuotoisesti käynnistettävät oppisopimuskoulutukset. Aloittavien oppisopimusopiskelijoiden tukena toimii opintojen alkuvaiheessa työhönvalmentaja. Työhönvalmentajien tehtäviä on esimerkiksi auttaa opiskelijoita tutustumaan uuteen alaan, innostaa ja kannustaa eteenpäin opinnoissa, tukea kasvussa hoitoalan ammattilaiseksi sekä tarjota apua haastavissa tilanteissa. Työhönvalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden työpaikkaohjaajien ja esihenkilöiden sekä oppilaitoksen kanssa.
Työhönvalmentajat ovat mukana oppisopimusopiskelussa alusta asti. He valmistelevat oppisopimusopiskelijoiden aloittamiseen liittyviä asioita, tekevät yhteistyötä aloitukseen liittyen oppilaitoksen ja esihenkilöiden kanssa, järjestävät opiskelijoille perehdytyspäivät, järjestävät tarvittaessa opiskelua tukevia koulutuspäiviä sekä tarjoavat oppisopimusopiskelijoille työhönvalmennusta.
Työhönvalmennuksen tarkoitus on vahvistaa opiskelijoiden kiinnittymistä työpaikoille ja opintoihin sekä tukea oppisopimusopiskelun sujuvaa aloittamista. Työhönvalmennuksen tavoitteena on ehkäistä oppisopimusopiskelun mahdollisia keskeytyksiä.
Hakijoiden kiinnostus sosiaali- ja terveysalaa laskee jatkuvasti. Uutiset korostavat alan kuormittavuutta, henkilöstövajetta, palkkausta ja työn vaatimuksia, mutta alan positiivisista puolista harvoin uutisoidaan. Erityisesti peruskoulua päättävän nuoren mielikuvissa hoitoala voi kuulostaa haastavalta ja vaikealta työympäristöltä. Huolena voi olla, riittääkö työkavereilla aikaa perehdytykseen ja ohjaukseen tai onko työntekijällä itsellään riittävästi aikaa ja vaikutusmahdollisuuksia asiakkaan hyvän hoidon varmistamiseen.
Pilotin ensisijainen kohderyhmä oli Pohteelle oppisopimusopiskelijoiksi valitut henkilöt. Jotta pilotissa voitiin ymmärtää, millaista tukea oppisopimusopiskelijat tarvitsivat oppisopimusopiskelun aikana, kerättiin heiltä säännöllisesti palautetta ja kokemuksia oppisopimusopiskeluun liittyvästä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, oppilaitoksella tapahtuvasta opiskelusta sekä työhövalmennuksesta.
Toimintamallia pilotoitiin Pohteen ikäihmisten palveluissa. Toimintamallin käyttöönotto koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vaatii seuraavia asioita:
- Oppisopimusopiskelua koordinoiva henkilö
- Oppisopimusopiskelijoiden työhönvalmentajien toimenkuvan käyttöönotto
- Tiivis yhteistyö toimialueiden, rekrytoinnin, TKIO:n, osaamisen kehittämisen vastuualueen ja oppilaitosten välillä
- Yhtenäiset oppisopimuskäytännöt
- Säännöllisesti aloittavat oppisopimusryhmät
Pilotin aikana oppisopimusopiskelijoille lähetettiin säännöllisesti Webropol-kyselyjä, joilla kartoitettiin heidän kokemuksiaan ja tyytyväisyyttään oppisopimusopiskeluun ja työhönvalmennukseen. Viiteen eri kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 68 kappaletta. Kyselyissä oli kolme toistuvaa teemaa, työ, opinnot ja työhönvalmennus, sekä niiden lisäksi vaihtelevia avoimia kysymyksiä. Toistuvien kysymysten avulla saatiin tietoa työhönvalmennuksen vaikuttavuudesta.
Yleisesti kyselyn tulokset antavat kuvan, että oppisopimusopiskelijat ovat kokeneet oppisopimusopiskelun Pohteella positiivisesti. Säännöllinen seuranta tarjosi pilotin aikana työhönvalmentajille merkittävän välineen seurata opiskelijoiden kokemuksia oppisopimusopiskelun toteutumisesta ja toimia pilotin aikana tulosten vaatimalla tavalla. Esimerkiksi ensimmäisen kyselyn tulosten perusteella opiskelijat kokivat työn ja opintojen yhteensovittamisen haasteelliseksi. Tämän tiedon pohjalta työhönvalmentajat osasivat puuttua aiheeseen yksilötapaamisilla ja yhteisillä koulutuspäivillä. Seuraavissa kyselyjen perusteella opiskelijat kokivat arjen eri osien yhteensovittamisen jo helpommaksi.
Avoimissa kysymyksissä oppisopimusopiskelijat antoivat positiivista palautetta työhönvalmennuksesta ja toivoivat sitä tarjottavan oppisopimusopiskelijoille jatkossakin. Opiskelijat kertoivat saaneensa työhönvalmentajilta tukea hankaliin tilanteisiin, vinkkejä opiskeluun ja itsenäiseen tekemiseen, kannustusta ja innostamista. Avointen vastausten kautta opiskelijat pystyivät jakaa myös pilotin aikaan kohtaamiaan haastavia tilanteita. Myös nämä vastaukset olivat pilotissa arvokkaita, sillä ne tarjosivat lisätietoa siitä, mitä asioita on tärkeä kehittää jatkossa.
Pilotissa mukana olleet esihenkilöt ja oppilaitoksen edustajat kokivat työhönvalmennuksen onnistuneen tavoitteissaan ja toivoivat työhönvalmennusta tarjottavan myös jatkossa. Esihenkilöiltä saaduissa palautteissa tuotiin esille esimerkiksi se, että onnistuessaan työhönvalmennus merkittävän tuen oppisopimusopiskeluun sekä tukee myös työyhteisöjä.