Riittävien terveydenhuollon palveluiden turvaaminen iäkkäille Kainuussa

Yhteistyössä iäkkäiden kehittäjäasiakkaiden ja Helposti Lähelläsi -hanketoimijoiden kanssa kehitetään HELLÄ:ssä luotuja toimintamalleja suun terveydenhuollon, kuntoutuksen, pth vastaanoton sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta.

 

 

Toimintaympäristö

Ikääntyminen vaikuttaa laajasti myös toimintakykyyn, terveydentilaan sekä hyvinvointiin. Vuonna 2019 Suomessa oli 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia noin 1,2 miljoonaa. Suomalaisista 90 vuotta täyttäneitä on joka sadas. Erityisesti muistisairauksien lisääntyminen ikääntymisen myötä lisää palveluiden tarvetta. Haasteet, joihin tulisi vastata ja pyrkiä ennalta ehkäisemään, ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, vajaaravitsemus sekä yksinäisyys. Kunnat, sosiaali- ja terveydenhuollon eri järjestäjät ja järjestöt toteuttavat yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Palveluiden ja tuen tarve alkaa kasvaa 75 vuotta täyttämisen jälkeen, jolloin vasta joka neljäs on säännöllisten palveluiden ja tukien piirissä.

Kainuu on pinta-alaltaan suuri maakunta, mutta väestömäärältään pieni. Kainuussa ennuste näyttää väestömäärän laskevan vuodesta 2020 vuoteen 2024 yli 10 000 asukkaalla. Kainuussa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeammin verrattuna muuhun Suomeen. Kainuussa 75 vuotta täyttäneistä 90,6 % asui omassa kodissaan vuonna 2020. Heistä säännöllisen kotihoidon piirissä oli 21,8 %, joka on lähes 6 % enemmän kuin koko Suomessa.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuun terveysasemilla on käytössä tai vuoden 2022 aikana jalkautunut käyttöön terveyshyötymalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan pääsy hoitotakuun piirissä hoitoon yhden luukun periaatteella. Terveyshyötymallissa asiakkaat segmentoidaan hoidon tarpeenarvioinnin perusteella ja heille nimetään omahoitaja vastaanotolta, joka vastaa palvelun kokonaisuudesta. Asiakkaan tarpeiden mukaisesti hänen ympärilleen rakennetaan tukiverkosto moniammatillisesti joko lähityönä tai etäkonsultaationa. Asiakkaan ottaessa yhteyttä terveysaseman vastaanotolle, hänen palvelutarpeeseensa haetaan ratkaisua heti, jolloin asiakaskokemus viiveettömällä palvelutarpeen ratkaisulla paranee. Viestintä omahoitajan kanssa tapahtuu kaksisuuntaisesti sähköisen asiointikanavan Omasoten tai puhelimen kautta.

Yhteistyötä moniammatillisesti tehdään puhelin- ja ajanvarauskonsultaatioina. Terveyshyötymallin käyttöönotto on osa tulevaisuuden sote-keskushankkeessa jalkautettuja toimintamalleja. Palvelut tukenasi -hankkeessa kohderyhmänä toimivat ikääntyneet, joiden ääni ja kokemustieto halutaan osaksi, kun toimintamalleja kehitetään ja jatkojalostetaan yhdessä perusterveydenhuollossa toimivien ammattilaisten kanssa. Kehittäjäasiakkaista kootulla työryhmällä haetaan vastausta, jotta jatkossa toimintamallit huomioisivat myös ikääntyneet kainuulaiset.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kainuussa Kestävän Kasvun -hankkeessa tehdystä "Kainuun sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ja niiden kaventaminen" -selvityksestä nousee esillä, että asiakkaat kokevat palveluiden piiriin pääsyn haasteelliseksi sekä palveluiden jatkuvuuden heikentyneen. Nämä samat haasteet nousivat esillä Palvelut tukenasi -hankkeen kuntakierroksille vuonna 2022.

 

Raportti_Kainuun soe.ek_.terveyserot_FINAL_FINAL.pdf

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koottiin iäkkäistä kehittäjäasiakkaista, palveluissa toimivista ammattilaisista sekä Helposti Lähelläsi -hankkeessa perusterveydenhuollon palveluiden kehittämisestä vastaavista suunnittelijoista.

Lähtökohtana: Iäkkäiden kokemukset sekä näkemykset tuodaan osaksi toimintamalleja ammattilaisista ja kehittäjäasiakkaista kootun työryhmän avulla. Ammattilaiset esittelevät iäkkäistä (kehittäjäasiakkaat) sekä ammattilaisista koostuvalle työryhmälle käytössä tai käyttöön tulevat toimintamallit suunterveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, kuntoutuspalveluiden ja vastaanottopalveluiden osalta. Työryhmä kommentoi iäkkäiden näkökulmista ja lähtökohdista toimintamalleja. Saadun kokemustiedon perusteella ammattilaisilla on mahdollisuus muokata toiminnassa olevia tai toimintaan tulevia toimintamalleja.

 

Tavoiteltu muutos

Perusterveydenhuollossa olevat prosessit ja toimintamallit olisivat asiakaslähtöisiä ja ottaisivat myös ikääntyneet huomioon. Iäkkäillä saattaa olla haasteita digitaidoissa sekä kognitiivisissa toiminnoissa, jolloin riskinä voi olla etääntyminen terveydenhuollon palveluista.

Toteutussuunnitelma

Kehittäjäasiakkaat yhdessä ammattilaisten kanssa kokoontuvat neljä kertaa etäyhteyden avulla. Jokaisella kerralla he pääsevät kommentoimaan ja esittämään näkemyksiään yhdestä kokonaisuudesta.

Kokonaisuudet työryhmälle esittelee toimintamallin rakentamisessa mukana oleva suunnittelija tai toimintamallia käyttävä ammattilainen. Kokonaisuudet käydään läpi prosessikävely -menetelmän avulla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasymmärrystä hankkeen aikana kerättiin kehittäjäasiakkaista koostuva työryhmä, osallisuusiltojen, kuntakierrosten, pop-up-tapahtuman sekä kyselyjen avulla. Lisäksi hankkeen internet-sivujen kautta on mahdollista antaa palautetta tai jättää yhteydenottopyyntö.

Osallisuusilloissa asiakkaat, omaiset sekä ammattilaiset pääsevät anonyymisti ja vapaasti keskustelemaan ennalta ilmoitetuista kokonaisuuksista.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on saada iäkkäiden kokemukset, näkemykset ja tarpeet näkyviin perusterveydenhuollon palveluita kehitettäessä. Kehittäjäasiakkaista ja iäkkäiden kanssa työskentelevistä ammattilaisista koottu työryhmä pystyy tarkastelemaan sote-palveluita useammasta lähtö- ja näkökulmasta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittäjäasiakastoiminta ei ole vakiintunutta Kainuussa, joten sen juurruttaminen sote-palveluiden kehittämistyöhön tulee viemään aikaa. Palveluiden kehittäminen on ollut aikaisemmin liian palvelukeskeistä eikä asiakaslähtöistä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Motivoitunut kehittäjäasiakkaiden joukko palvelee autenttisen kokemustiedon keräämisessä omista näkökulmistaan käsin. Suora palautteen antomahdollisuus kannattaa hyödyntää palveluiden  jatkokehittämisessä ja uuden ideoinnissa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Moniammatillisessa vastaanottomallissa hoidon piiriin hakeudutaan sähköisiä (omasote, puhelu/txt) asiointikanavia käyttäen. Moniammatillinen vastaanottomalli näyttäytyy kehittäjäasiakkaan kokemana parhaiten juuri omahoitaja-mallin kautta. Ensimmäisellä yhteydenottokerralla asiakas saa omahoitajan eli jatkossa asiointi tapahtuu oman yhteyshenkilön kautta. "Yhden luukun" takana on saavutettavissa useampi perusterveydenhuollon ammattilainen tai palvelu, jolloin asia voidaan ratkaista nopeasti, ilman  pitkälle tulevaisuuteen meneviä  ajanvarauksia. 

Kuntoutuksen toimintamallin (sovellettu fysioterapeutin suoravastaanottomalli tuki- ja liikuntaelinoireisen asiakkaan osalta) hyödyt kehittäjäasiakkaan näkökulmasta ovat matalan kynnyksen saavutettavuus ja suoravastaanottotoimintaan koulutetun fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsy hoitotakuun puitteissa. Kiireellisyyden määritelmää on tarkennettu. Palveluketju on nopeutunut. Toimintamalli mahdollistaa yhtenäiset perusterveydenhuollon fysioterapiapalvelut Kainuun hyvinvointialueella. Kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen osallistavan kuntoutumisen ja asiakaslähtöisyyden periaatteella jatkuu hyvinvointialueella edelleen. 

Suunterveydenhuollon toimintamallissa pilotoitiin Omasuu-lomaketta Omasoten testiympäristössä kohderyhmänään 65 vuotta täyttävät kainuulaiset ja heille suunnattu palvelutarpeen kartoituskysely, joka tavoitti suhteellisen pienen osan ko. ikäryhmään kuuluvista kainuulaisista. Omasuu-lomakkeen käsittely oli saatavaan hyötyyn nähden liian raskas prosessi, koska potilastietojärjestelmä ja Omasuu-lomake eivät keskustele keskenään. Näin esimerkiksi hoidon tarpeen arvio, ajanvarauksen tekeminen sekä yhteydenoton kirjaaminen potilastietoihin olivat paljon aikaa vieviä toimintoja. Pilotin tulosten perusteella Omasote-palvelujen kehittämistä jatketaan suun terveydenhuollon omana toimintana. 

Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli on kokemusten mukaan matalan kynnyksen palvelukokonaisuus, monitoimijainen toimintamalli. Ikääntyneet on huomioitu mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimintamallissa erityisellä Vanhuspsykiatrinen työryhmä – toiminnalla. Työryhmä on liikkuva ja ammattilaiset koulutettu kohtaamaan ikäihmisten mielenterveydellisiä vaikeuksia. Jokaiselle seutukunnalle hyvinvointialueen sisällä on valittuna omat aikuisten mielenterveyspalveluiden työntekijät, joihin voivat olla yhteydessä asiakkaat, omaiset ja vanhusten kanssa toimivat ammattilaiset.   Saavutettavuudesta kertoo myös se, että toimintaverkosto kattaa koko hyvinvointialueen. 

Palveluista tiedottaminen ja viestintä nousivat keskusteluun tärkeinä ja kehitettävinä asioina ihan hankkeen alusta saakka. WWW-internet-viestintä ei ole ensisijainen väylä laajemman ikäihmisten joukon arjessa edelleenkään. Kehittäjäasiakkaat totesivat saaneensa näistä uusista toimintamalleista tietoa vain hankkeen työpajoissa. Paikallislehti ja ilmaislehti koettiin liian suppealevikkiseksi koko maakuntaa ajatellen. On ehdotettu esimerkiksi palveluntuottajien jalkautumista kirjastoon, kauppoihin ja tapahtumiin kertomaan palveluista. Painettua palveluopasta on paljon toivottu. Monikanavaista asiakasviestintää kaivataan.