Riittävien terveydenhuollon palveluiden turvaaminen iäkkäille Kainuussa
Yhteistyössä iäkkäiden kehittäjäasiakkaiden ja Helposti Lähelläsi -hanketoimijoiden kanssa kehitetään HELLÄ:ssä luotuja toimintamalleja suun terveydenhuollon, kuntoutuksen, pth vastaanoton sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta.
Toimintamallin nimi
Yhteistyössä iäkkäiden kehittäjäasiakkaiden ja Helposti Lähelläsi -hanketoimijoiden kanssa kehitetään HELLÄ:ssä luotuja toimintamalleja suun terveydenhuollon, kuntoutuksen, pth vastaanoton sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta.
Toimintamallin tavoitteena on saada iäkkäiden kokemukset, näkemykset ja tarpeet näkyviin perusterveydenhuollon palveluita kehitettäessä. Kehittäjäasiakkaista ja iäkkäiden kanssa työskentelevistä ammattilaisista koottu työryhmä pystyy tarkastelemaan sote-palveluita useammasta lähtö- ja näkökulmasta.
Ikääntyminen vaikuttaa laajasti myös toimintakykyyn, terveydentilaan sekä hyvinvointiin. Vuonna 2019 Suomessa oli 65 vuotta täyttäneitä tai vanhempia noin 1,2 miljoonaa. Suomalaisista 90 vuotta täyttäneitä on joka sadas. Erityisesti muistisairauksien lisääntyminen ikääntymisen myötä lisää palveluiden tarvetta. Haasteet, joihin tulisi vastata ja pyrkiä ennalta ehkäisemään, ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmat, vajaaravitsemus sekä yksinäisyys. Kunnat, sosiaali- ja terveydenhuollon eri järjestäjät ja järjestöt toteuttavat yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Palveluiden ja tuen tarve alkaa kasvaa 75 vuotta täyttämisen jälkeen, jolloin vasta joka neljäs on säännöllisten palveluiden ja tukien piirissä.
Kainuu on pinta-alaltaan suuri maakunta, mutta väestömäärältään pieni. Kainuussa ennuste näyttää väestömäärän laskevan vuodesta 2020 vuoteen 2024 yli 10 000 asukkaalla. Kainuussa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeammin verrattuna muuhun Suomeen. Kainuussa 75 vuotta täyttäneistä 90,6 % asui omassa kodissaan vuonna 2020. Heistä säännöllisen kotihoidon piirissä oli 21,8 %, joka on lähes 6 % enemmän kuin koko Suomessa.
Asiakasymmärrystä hankkeen aikana kerättiin kehittäjäasiakkaista koostuva työryhmä, osallisuusiltojen, kuntakierrosten, pop-up-tapahtuman sekä kyselyjen avulla. Lisäksi hankkeen internet-sivujen kautta on mahdollista antaa palautetta tai jättää yhteydenottopyyntö.
Osallisuusilloissa asiakkaat, omaiset sekä ammattilaiset pääsevät anonyymisti ja vapaasti keskustelemaan ennalta ilmoitetuista kokonaisuuksista.
Kehittäjäasiakastoiminta ei ole vakiintunutta Kainuussa, joten sen juurruttaminen sote-palveluiden kehittämistyöhön tulee viemään aikaa. Palveluiden kehittäminen on ollut aikaisemmin liian palvelukeskeistä eikä asiakaslähtöistä.
Moniammatillisessa vastaanottomallissa hoidon piiriin hakeudutaan sähköisiä (omasote, puhelu/txt) asiointikanavia käyttäen. Moniammatillinen vastaanottomalli näyttäytyy kehittäjäasiakkaan kokemana parhaiten juuri omahoitaja-mallin kautta. Ensimmäisellä yhteydenottokerralla asiakas saa omahoitajan eli jatkossa asiointi tapahtuu oman yhteyshenkilön kautta. "Yhden luukun" takana on saavutettavissa useampi perusterveydenhuollon ammattilainen tai palvelu, jolloin asia voidaan ratkaista nopeasti, ilman pitkälle tulevaisuuteen meneviä ajanvarauksia.
Kuntoutuksen toimintamallin (sovellettu fysioterapeutin suoravastaanottomalli tuki- ja liikuntaelinoireisen asiakkaan osalta) hyödyt kehittäjäasiakkaan näkökulmasta ovat matalan kynnyksen saavutettavuus ja suoravastaanottotoimintaan koulutetun fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsy hoitotakuun puitteissa. Kiireellisyyden määritelmää on tarkennettu. Palveluketju on nopeutunut. Toimintamalli mahdollistaa yhtenäiset perusterveydenhuollon fysioterapiapalvelut Kainuun hyvinvointialueella. Kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen osallistavan kuntoutumisen ja asiakaslähtöisyyden periaatteella jatkuu hyvinvointialueella edelleen.
Suunterveydenhuollon toimintamallissa pilotoitiin Omasuu-lomaketta Omasoten testiympäristössä kohderyhmänään 65 vuotta täyttävät kainuulaiset ja heille suunnattu palvelutarpeen kartoituskysely, joka tavoitti suhteellisen pienen osan ko. ikäryhmään kuuluvista kainuulaisista. Omasuu-lomakkeen käsittely oli saatavaan hyötyyn nähden liian raskas prosessi, koska potilastietojärjestelmä ja Omasuu-lomake eivät keskustele keskenään. Näin esimerkiksi hoidon tarpeen arvio, ajanvarauksen tekeminen sekä yhteydenoton kirjaaminen potilastietoihin olivat paljon aikaa vieviä toimintoja. Pilotin tulosten perusteella Omasote-palvelujen kehittämistä jatketaan suun terveydenhuollon omana toimintana.
Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli on kokemusten mukaan matalan kynnyksen palvelukokonaisuus, monitoimijainen toimintamalli. Ikääntyneet on huomioitu mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimintamallissa erityisellä Vanhuspsykiatrinen työryhmä – toiminnalla. Työryhmä on liikkuva ja ammattilaiset koulutettu kohtaamaan ikäihmisten mielenterveydellisiä vaikeuksia. Jokaiselle seutukunnalle hyvinvointialueen sisällä on valittuna omat aikuisten mielenterveyspalveluiden työntekijät, joihin voivat olla yhteydessä asiakkaat, omaiset ja vanhusten kanssa toimivat ammattilaiset. Saavutettavuudesta kertoo myös se, että toimintaverkosto kattaa koko hyvinvointialueen.
Palveluista tiedottaminen ja viestintä nousivat keskusteluun tärkeinä ja kehitettävinä asioina ihan hankkeen alusta saakka. WWW-internet-viestintä ei ole ensisijainen väylä laajemman ikäihmisten joukon arjessa edelleenkään. Kehittäjäasiakkaat totesivat saaneensa näistä uusista toimintamalleista tietoa vain hankkeen työpajoissa. Paikallislehti ja ilmaislehti koettiin liian suppealevikkiseksi koko maakuntaa ajatellen. On ehdotettu esimerkiksi palveluntuottajien jalkautumista kirjastoon, kauppoihin ja tapahtumiin kertomaan palveluista. Painettua palveluopasta on paljon toivottu. Monikanavaista asiakasviestintää kaivataan.
Kansikuva
