Ryhmämuotoinen yhdyskuntapalvelu, jossa asiakas saa vertaistukea, tarvittaessa palveluohjausta päihde- ja mielenterveysasioissa sekä voimaantuu Green care -toiminnasta.
Toimintamalli siirretty Innokylän vanhasta verkkopalvelusta toimituksen toimesta 6/2020 (muokattu 12/2017)

Toimintaympäristö

Lain mukaan sosiaaliset ongelmat eivät saisi olla esteenä yhdyskuntapalvelun suorittamiselle. Ryhmämuotoinen yhdyskuntapalvelu, jossa on mukana palveluohjaus, varmentaa yhdenvertaisuuden toteutumisen. Asiakkaan osallisuus kasvaa, kun hän voi suorittaa rangaistuksensa vapaudessa. Tuomittujen sijoittaminen normaaleihin työyhteisöihin on usein vaikeaa, kun taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Ryhmämuotoisessa yhdyskuntapalvelussa asiakas altistuu vuorovaikutustilanteille ja saa vertaistukea, vaikkei itse keskusteluihin osallistuisikaan.

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ryhmämuotoista yhdyskuntapalvelua toteuttiin Kriminaalihuollon tukisäätiön Maalinnoitus-hankkeessa vuosina 2015-2017. Hanke syntyi ensisijaisesti Rikosseuraamuslaitoksen tarpeesta, koska tietylle kohderyhmälle ei ollut tarjolla soveltua palvelupaikkoja. Lisäksi Helsingin kaupungilla oli maalinnoitusalueita, joiden kunnostamiseen ei ollut resursseja. Hankkeen aikaisessa toimintamallissa työskentelivät projektipäällikkö ja työ- ja palveluohjaaja. Toiminnan kuvauksessa on käytetty työvalmentajan ja palveluohjaajan tehtäväkuvia, jotka soveltuvat vakituiseen työskentelyyn. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhdyskuntaseuraamuksen suorittamiselle ovat usein riskitekijöinä vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat. Yhdenvertaisuuden toteutumisen vuoksi sosiaaliset ongelmat eivät kuitenkaan saisi olla esteenä, jos henkilö on tuomittu suorittamaan yhdyskuntaseuraamusta vankilarangaistuksen sijaan. Rikosseuraamusalalla on tavoitteena siirtää rangaistusten painopistettä kalliista laitosseuraamuksista vapaudessa täytäntöön pantaviin seuraamuksiin. Rangaistuksen suorittaminen yhdyskuntaseuraamuksena tukee henkilön sosiaalisten suhteiden pysymistä, osallisuutta, toimeentuloa ja asumisen pysyvyyttä.

Yhdyskuntapalvelun osalta asiakaskunnan heikentyneet suoriutumisvalmiudet ovat esteenä löytää palvelupaikkaa ns. tavallisista palvelupaikoista. Tämä johtaa siihen, että rangaistus joudutaan muuntamaan vankeudeksi. Näin ollen yhteiskunnan tulisi tarjota uudenlaisia, enemmän tukea sisältäviä palvelupaikkoja perinteisten lisäksi. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäryhmä: Maarit Suomela, Salla Tenhovirta, Reetta Pihl, Karoliina Koskinen, Taru Kontiomaa

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on sellainen yhdyskuntapalvelupaikka, jossa asiakas saa vertaistukea sekä tarvittaessa palveluohjausta arjen hallintaan sekä päihde- ja mielenterveysasioihin.  Tarkoitus on tarjota matalakynnyksinen ja sosiaalisen tuen elementtejä sisältävä palvelupaikka erityisesti niille rikosseuraamusasiakkaille, joiden edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelusta ovat alentuneet. Muutos perinteiseen yhdyskuntapalveluun on palveluohjaajan tuki, joka tarvittaessa jatkuu vielä yhdyskuntapalvelun suorittamisen jälkeen. Toimintamalli tukee yhdyskuntaseuraamustoimistojen valvojien tehtävää, koska vastuu asiakkaasta jaetaan palvelupaikan työntekijöiden kanssa, jotka tuntevat kohderyhmän ja heidän tarpeensa. 

Kohderyhmä on usein sellaista, joka ei hakeudu perinteisiin vertaistukiryhmiin ja jää siten niiden tarjoaman avun ulkopuolelle. Työskentelyn lomassa suorittaja altistuu vuorovaikutukselle, vaikkei aktiivisesti siihen itse osallistuisikaan. Lisäksi tavoitteena on antaa voimaantumisen tunnetta Green Care -toiminnan avulla kunnostaen tai ylläpitäen viheralueita, metsiä tms. Toiminnalla tuetaan asiakasta integroitumaan yhteiskuntaan, vähentämään päihteiden käyttöä ja irrottautumaan rikollisuudesta.

Arvioitava muutos: 

  • Toiminnalla tavoitellaan yhdenvertaisuuden toteutumista. Sosiaaliset ongelmat eivät saisi olla esteenä, jos henkilö on tuomittu suorittamaan tuomiotaan yhdyskuntapalveluna. 
  • Perinteisessä palvelupaikassa suorittaja jää ilman sellaista ohjausta ja tukea, jonka avulla hän kykenee suoriutumaan yhdyskuntapalvelusta. 
  • Arvioinnin tavoitteena on selvittää, onko tarvetta ryhmämuotoiselle yhdyskuntapalvelulle, jossa suorittaja saa palveluohjausta. Tavoitteena on myös kerätä tietoa, miten palveluohjaus ja ryhmämuotoinen yhdyskuntapalvelu kuntouttavat asiakasta.

 

    Muutoksen mittaaminen

    Asiakkaan lähtötilanne olisi hyvä arvioida, jotta palveluohjaaja saa itselleen työvälineen asiakkaan kanssa työskentelyyn. Arvioinnin voi toteuttaa jollain omassa toiminnassa tai muualla hyväksi koetulla työ- ja toimintakyvyn mittaristolla. Esim. työpajoilla on käytössään erilaisia mittareita.

    Arvioinnissa on hyvä saada esiin yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijöiden sekä asiakkaiden mielipidettä toiminnasta. Näkökulmina ovat vertaistuki, palveluohjaus ja Green care. Arviointikysymyksinä esimerkiksi: Kokeeko asiakas hyötyneensä toiminnan aikana vertaistuesta, palveluohjauksesta ja ulkona työskentelystä? Miten? Miten yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijä kokee yhteistyön ja toiminnan vaikutuksen asiakkaaseen?

    Opinnäytetyöt ja erityisesti haastatellen tehdyt, antavat hyvin kuvausta toiminnasta. Vankilapäivä kustantaa 215€/vuorokausi. Yhdyskuntapalvelu 12,75€/vuorokausi. Green care-toiminta 14,5€/vuorokausi/10 henkilöä (kahdella työntekijällä).

    Arviointikysymykset, -kriteerit ja indikaattorit: 

    • Asiakkaan lähtötilanne olisi hyvä arvioida, jotta palveluohjaaja saa itselleen työvälineen asiakkaan kanssa työskentelyyn.
    • Arvioinnissa on hyvä saada esiin yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijöiden sekä asiakkaiden mielipidettä toiminnasta. Näkökulmina ovat vertaistuki, palveluohjaus ja Green care.

    Arviointikysymyksinä esimerkiksi: 
    Kokeeko asiakas hyötyneensä toiminnan aikana vertaistuesta, palveluohjauksesta ja ulkona työskentelystä? Miten?
    Miten yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijä kokee yhteistyön ja toiminnan vaikutuksen asiakkaaseen?

    Arvioinnissa käytettävät menetelmät: 

    • Arvioinnin voi toteuttaa jollain omassa toiminnassa tai muualla hyväksi koetulla työ- ja toimintakyvyn mittaristolla. Esim. työpajoilla on käytössään erilaisia mittareita.
    • Asiakkailta voi kerätä palautetta, joka on jaettu vertaistukeen, palveluohjaukseen ja ulkona työskentelyyn (Green care). Numeraalinen arviointi kirjallisen arvioinnin rinnalla on koettu hyväksi.
    • Opinnäytetyöt ja erityisesti haastatellen tehdyt, antavat hyvin kuvausta toiminnasta.
    • Rikosseuraamuslaitokselta saa tilastot, josta tulee suunnitellut tunnit, varmennetut tunnit, tuomioiden määrät.
    • Jos on asiakkaita suorittamassa valvottua koevapautta, niiden tunnit/päivät pitää tilastoida itse sekä te-toimisto-asiakkuudet
    Toteutussuunnitelma

    Mallin toteuttamiseen tarvitaan paikallinen järjestö tai säätiö, joka tekee yhteistyötä yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa. Toimijalla on hyvä olla kokemusta työskennellä päihde- ja mielenterveysongelmaisten sekä rikosseuraamusasiakkaiden kanssa. Ensimmäisenä aloitetaan neuvottelut Rikosseuraamuslaitoksen kanssa sekä kartoitetaan paikallisen yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa, onko toimintamallista hyötyviä suorittajia alueella. Toiminnan esittelyn taustamateriaalina voi käyttää Maalinnoitus-hankkeen raportteja ja selvityksiä, Innokylässä kuvattua toimintamallia sekä Laurea AMK:ssa valmistuneita opinnäytetöitä. 

    Suuremmilta paikkakunnilta löytyy yleishyödyllisiä Green Care -kohteita, joiden kunnostaminen ja ylläpito soveltuvat kohderyhmälle. Yleishyödyllisen työkohteen valinnassa yhteistyökumppanina voi toimia kunta tai kaupunki. Työskentelykohteen pitää täyttää Euroopan neuvoston asettamat tavoitteet yhdyskuntaseuraamustoiminnalle yhteisön hyväksi tehtävästä työstä.

    Työskentely tapahtuu kahtena päivänä viikossa, neljän tunnin suorituspäivinä. Ryhmiä voi viikossa olla kaksi. Kannattaa muistaa, että vertaisryhmä toimii parhaiten, kun jokaisella ryhmäläisellä on rikostausta. Työvalmentaja opastaa ja valvoo työtehtävissä. Työvalmentajan työotteessa on vahvasti osallistuva valmennus. Palveluohjaajan tehtävänä on tukea arjen hallintaa ja päihteettömyyttä sekä toimia asiakkaan verkostossa. Palveluohjaaja on käytettävissä myös palvelutuntien ulkopuolella sekä tarvittaessa vielä tuomion päätyttyä. Palveluohjaajan kanssa suunnitellaan jatkopolkuja yhdyskuntapalvelun päätyttyä ja toimintaan on mahdollista jäädä työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan tarvittaessa.

    Molemmilta työntekijöiltä vaaditaan kokemusta päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kanssa toimimisesta. Myös kokemus rikosseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelystä sekä rikosseuraamusalan tuntemus ovat eduksi. 

    Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

    Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työ- ja toimintakyky ovat selvästi alentuneet verrattavissa muuhun väestöön. Toiminnasta hyötyvät eniten asiakkaat, joilla on päihde-ja mielenterveysongelmia sekä vaikeuksia arjen hallinnassa. Alentunut työkyky ja sosiaaliset taidot ovat usein esteenä palvelun suorittamiselle tavallisessa työyhteisössä. Osallistuessaan ryhmämuotoiseen toimintaan ja saadessaan palveluohjausta, integroituminen yhteiskuntaan helpottuu. Ryhmädynamiikan kannalta ryhmässä on hyvä olla eritasoisia asiakkaita.

    Kokeilun tavoitteet

    Tilanne ennen käytännön toimeenpanoa:
    Asiakkaat jotka eivät kyenneet suoriutumaan yhdyskuntapalvelusta perinteisellä suorituspaikalla, suorittivat tuomionsa vankilassa.

    Tilanne käytännön toimeenpanon aikana: 

    Asiakkaalla säilyy tuomion aikana sosiaaliset kontaktit, asunto ja toimeentulo. Suorittaja saa palveluohjausta asioidensa hoitoon ja jatkopolutusta tuomion päättymisen jälkeen. Vertaistuen avulla voi peilata omaa tilannettaan sekä arjen valintojaan menneisyydessä ja tulevaisuudessa.

     

    Tilanne käytännön toimeenpanon jälkeen: 

    Asiakas on voimaantunut onnistumisen kokemusten ja tarpeellisuuden tunteen kautta. Hän tuntee itsensä hyödylliseksi ja työkykyiseksi. Joissain tapauksissa rikollisen tai päihdeongelmaisen identiteetti muuttuu yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi. Palveluohjaajan kanssa työskentely antaa mahdollisuuden luottaa ammattilaisiin myös jatkossa. Palveluohjauksen avulla tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeämmät kuin jos tuomio olisi suoritettu vankilassa. 

    Ratkaisun perusidea

    Ryhmämuotoisen yhdyskuntapalvelun suorittaminen Green Care-periaatteella. Ryhmämuotoinen yhdyskuntapalvelu on tarkoitettu erityisesti niille, jotka hyötyvät vertaistuesta ja tarvitsevat tukea arjen hallintaan. Erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmat ovat usein esteenä suorittaa yhdyskuntapalvelua tavallisessa palvelupaikassa. Erityinen tuki auttaa suorittaman tuomion ilman vankilajaksoa.

    Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

    Toimijat
    Asiakas: Yhdyskuntapalvelua suorittavat, joiden työ- ja toimintakyky ovat alentuneet johtuen päihde- ja mielenterveysongelmista. Heillä on vaikeuksia suoriutua perinteisillä palvelupaikoilla, joissa edellytetään itsenäistä työskentelyä eikä palveluohjausta ole tarjolla.
    Ammattilainen: Palveluohjaaja ja työvalmentaja, joilla on sosiaalialan (tai vastaava) koulutus ja kokemus työskentelystä kohderyhmän parissa.
    Organisaatio: Paikallinen järjestö tai säätiö, yhdyskuntaseuraamustoimisto ja kunnan/kaupungin viheryksikkö, rakennusvirasto tms.
    Strateginen ohjaus: Rikosseuraamuslaitos Kaupunki/kunta
     
    Tehtävät ja työnjako
    Asiakas saa suoritettua tuomionsa yhdyskuntapalveluna, eikä sitä muunneta vankeudeksi, alentuneen työ- ja toimintakyvyn vuoksi.
    Ammattilainen: Palveluohjaaja tekee asiakaslähtöistä ja vuorovaikutuksellista verkostotyötä. Keskeistä on palveluohjaajan ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde ja asiakkaan itsemääräämistä korostava työtapa. Työskentely voimaannuttaaa asiakasta ja edistää asiakkaan itsenäistä arjessa selviytymistä. Työvalmentaja ohjaa työskentelyä kunnostettavassa työkohteessa käyttäen osallistuvaa valmennusta, joka lisää yhdenvertaisuuden tunnetta ja antaa onnistumisen kokemuksia.
    Organisaatio: Paikallinen järjestö tai säätiö toimii palvelun tuottajana. Yhdyskuntaseuraamustoimisto ohjaa asiakkaat toiminnan piiriin ja toimii valvojana. Yhteistyö tuottajan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston välillä on tiivistä ja vastuu asiakkaasta jakautuu työntekijöiden kesken. Kaupungin/kunnan yksikkö esim. rakennusvirasto tai viheryksikkö osoittaa kunnostuskohteen. Tarvittaessa kunnan työntekijä (esim. metsuri) tekee alustavat raivaustyöt, joihin vaaditaan ammattitaito.
    Strateginen ohjaus: Palvelun ostajana toimii rikosseuraamuslaitos. Kaupunki/kunta valitsee yksikön, joka tekee yhteistyötä tuottajan kanssa.
     
    Tiedot, taidot, välineet 
    Asiakkaan on kyettävä toimimaan ryhmässä ja työskentelemään ulkona maastossa. Valmiudet saapua eri työkohteisiin omatoimisesti sovittuna ajankohtana.
    Palveluohjaajalla sosiaalialan AMK (tai vastaava) koulutus, sekä kokemusta kohderyhmän kanssa työskentelystä. Rikoseuraamusalan tuntemus katsotaan eduksi. Työvalmentajalla kokemus kohderyhmän kanssa työskentelystä ja mielellään sosiaalialan (tai vastaava) koulutus. Kyettävä työskentelemään osallistuvan valmennuksen keinoin itsenäisesti. Työvalmentaja voi olla myös vertaistyöntekijä. Rikosseuraamusalan tuntemus katsotaan eduksi. Molemmilla työntekijöillä B-luokan ajokortti.
    Järjestötoimijalla kokemus kohderyhmän kanssa työskentelystä. Halukkuus laajentaa palvelujaan rikosseuraamusasiakkaille. Yhdyskuntaseuraamustoimistolla valmiudet tunnistaa oikeat asiakkaat ja ohjata heidät toimintaan. Kunnan/kaupungin yksiköllä valmiudet osoittaa toimintaan ja kohderyhmälle soveltuvia työskentelykohteita. Taukotila tai yleishyödyllistä sisätyötä huonoille ilmoille, pitäisi organisoida tuottajan ja/tai kunnan yhteistyönä.
    Rikosseuraamuslaitoksella valmiudet tunnistaa ryhmämuotoisen yhdyskuntapalvelun hyöty kohderyhmälle sekä talouden näkökulmasta. Näkemystä kehittää yhdyskuntaseuraamusta ryhmämuotoisen toimintamallin ja palvelun avulla. Kunnan/kaupungin poliittinen tahto tukea rikosseuraamisasiakkaiden kuntoutumista.
     
    Lait ja asetukset
    Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325. Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta 10.4.2015/400. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189. Laki valvotusta koevapaudesta 23.8.2013/629.
    Jos on alaikäisiä suorittajia: Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504
     
    Periaatteet ja säännöt 
    Asiakas noudattaa yhdyskuntaseuraamusta koskevaa lainsäädäntöä (mm. päihtettömyys suoritusajalla). Suorittaja toimii muita ryhmäläisiä ja yhteisiä pelisääntöjä kunnioittaen.
    Ammattilainen: Kykyä rajata suorittajien keskusteluja liittyen päihteisiin ja rikollisuuteen. Luoda yksilöitä kunnioittava, avoin ja keskusteleva ilmapiiri.
    Organisaatio: Kyky tuottaa palveluja yhdenvertaisesti myös rikosseuraamusasiakkaille.
    Strateginen ohjaus: Tahtotila toteuttaa yhdenvertaisuuden toteutumista
     
    Talous 
    Asiakas:
    Varat mahdollisiin matkakustannuksiin, jotta pääsee suorituspaikalle (Rikosseuraamuslaitos korvaa matkat jälkikäteen).
    Ammattilainen: Työskentelyssä tarvittavat ammattilaisten ja suorittajien työasut, työkalut sekä mahdollisesti ajoneuvo niiden kuljettamiseen. Varat ammattilaisten ja suorittajien mahd. työturvallisuuskortin suorittamiseen.
    Organisaatio: Työntekijöiden henkilöstökulut, työskentelyvälineet ja mahdolliset matkakustannukset. Mahdollisesti taukotila tai korvaava sisätyö huonoille keleille. Pieni toimintaraha (tutustumiset, käynnit, kahvit, tms).
    Strateginen ohjaus: Näkemystä miten ryhmämuotoinen yhdyskuntapalvelu säästää taloudellisesti ja kuntouttaa, vankilarangaistuksen sijaan. Säästö kohdentuu Rikosseuraamuslaitokselle, kunnalle ja vähentää palveluiden tarvetta jatkossa.
     
    TYÖSKENTELY
    Käytännössä ryhmässä toimii enintään viisi yhdyskuntapalvelua tai valvottua koevapautta suorittavaa henkilöä. He työskentelevät kaksi päivää viikossa tehden neljän tunnin suorituspäiviä. Ryhmiä voi viikossa olla kaksi. Työvalmentaja opastaa ja valvoo työtehtävissä. Työvalmentajan työotteessa on vahvasti osallistuva valmennus. Palveluohjaajan tehtävänä on tukea arjen hallintaa ja päihteettömyyttä sekä toimia asiakkaan verkostossa. Palveluohjaaja on käytettävissä myös palvelutuntien ulkopuolella sekä tarvittaessa vielä tuomion päätyttyä. Palveluohjaajan kanssa suunnitellaan jatkopolkuja yhdyskuntapalvelun päätyttyä ja toimintaan on mahdollista jäädä työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Vastuu asiakkaasta jakautuu toiminnan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston välille, joka helpottaa heidän työskentelyään.
     
    TARVITTAVAT RESURSSIT
    Molemmilta työntekijöiltä vaaditaan kokemusta päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kanssa toimimisesta. Myös kokemus rikosseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelystä sekä rikosseuraamusalan tuntemus ovat eduksi. Mallin toteuttamiseen tarvitaan paikallinen järjestö tai säätiö, joka tekee yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Suuremmilta paikkakunnilta löytyy yleishyödyllisiä Green Care -kohteita, joiden kunnostaminen ja ylläpito soveltuvat kohderyhmälle. Yleishyödyllisen työkohteen valinnassa yhteistyökumppanina voi toimia kunta tai kaupunki. Työskentelykohteen pitää täyttää Euroopan neuvoston asettamat tavoitteet yhdyskuntaseuraamustoiminnalle yhteisön hyväksi tehtävästä työstä.

    Vinkit toimintamallin soveltajille

    Mallin toteuttamiseen tarvitaan paikallinen järjestö tai säätiö, joka tekee yhteistyötä yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa. Toimijalla on hyvä olla kokemusta työskennellä päihde- ja mielenterveysongelmaisten sekä rikosseuraamusasiakkaiden kanssa. Ensimmäisenä aloitetaan neuvottelut Rikosseuraamuslaitoksen kanssa sekä kartoitetaan paikallisen yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa, onko toimintamallista hyötyviä suorittajia alueella. Toiminnan esittelyn taustamateriaalina voi käyttää Maalinnoitus-hankkeen raportteja ja selvityksiä, Innokylässä kuvattua toimintamallia sekä Laurea AMK:ssa valmistuneita opinnäytetöitä. 

    Suuremmilta paikkakunnilta löytyy yleishyödyllisiä Green Care -kohteita, joiden kunnostaminen ja ylläpito soveltuvat kohderyhmälle. Yleishyödyllisen työkohteen valinnassa yhteistyökumppanina voi toimia kunta tai kaupunki. Työskentelykohteen pitää täyttää Euroopan neuvoston asettamat tavoitteet yhdyskuntaseuraamustoiminnalle yhteisön hyväksi tehtävästä työstä.

    Työskentely tapahtuu kahtena päivänä viikossa, neljän tunnin suorituspäivinä. Ryhmiä voi viikossa olla kaksi. Kannattaa muistaa, että vertaisryhmä toimii parhaiten, kun jokaisella ryhmäläisellä on rikostausta. Työvalmentaja opastaa ja valvoo työtehtävissä. Työvalmentajan työotteessa on vahvasti osallistuva valmennus. Palveluohjaajan tehtävänä on tukea arjen hallintaa ja päihteettömyyttä sekä toimia asiakkaan verkostossa. Palveluohjaaja on käytettävissä myös palvelutuntien ulkopuolella sekä tarvittaessa vielä tuomion päätyttyä. Palveluohjaajan kanssa suunnitellaan jatkopolkuja yhdyskuntapalvelun päätyttyä ja toimintaan on mahdollista jäädä työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan tarvittaessa.

    Molemmilta työntekijöiltä vaaditaan kokemusta päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kanssa toimimisesta. Myös kokemus rikosseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelystä sekä rikosseuraamusalan tuntemus ovat eduksi. 

    Risusavotalla rikoksettomaan elämään -toimintamalli oli finalistien joukossa vuonna 2017 sekä Talentian Hyvä käytäntö kilpailussa että TERVE-SOS palkintokisassa.

    Arvioinnin tulokset tiivistettynä

    Yhden vankilapäivän hinnalla ryhmä siistii ulkoalueita kolme viikkoa. Vankilapäivä kustantaa 215€/vuorokausi. Yhdyskuntapalvelu 12,75€/vuorokausi. Green care-toiminta 14,5€/vuorokausi/10 henkilöä (kahdella työntekijällä). Lisäksi heillä säilyvät toimeentulo, asunto ja sosiaaliset suhteet. Toiminnan aikana on havaittu, että ryhmämuotoiselle yhdyskuntapalvelulle, jossa on mukana vahva palveluohjaus, on ollut selkeä tarve. Asiakkaita on saatu ohjattua päihdekuntoutukseen, työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan sekä ammattiopintoihin.

    Tuen on havaittu vaikuttaneen positiivisesti asiakkaiden elämänhallintaan. Palveluohjauksessa yhdistyvät asiakaslähtöisyys, vuorovaikutus, verkostotyö sekä voimaantuminen. Tukitoimet on räätälöity yksilöllisesti asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Asiakkaat kokevat tulleensa kohdelluiksi tasapuolisesti ja hyväksytyksi. Saatu tuki on koettu tärkeäksi. Verkostoissa mukana kulkeminen on helpottanut asiakkaiden asiointia viranomaisten kanssa. Toiminnan myötä asiakkaat ovat kokeneet itsensä hyödyllisiksi, osaaviksi ja aikaansaaviksi, joka on kohottanut heidän itsetuntoaan. Palveluohjaus on selkeyttänyt asiakkaiden ajatuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Voimaantuminen ilmeni asiakkaiden aktivoitumisena ja omien asioiden hoitamisena. 

    Vertaistuki ja ryhmään kuuluminen samoista lähtökohdista olevien kanssa koettiin tärkeäksi. Niiden asiakkaiden kohdalla, joilla oli kokemusta perinteisestä yhdyskuntapalvelusta, korostui ryhmän merkitys. Ryhmän jäsenten kanssa toimiessa kyettin peilaamaan omia tekemisiään ja saamaan vertailukohtaa. 

    Toimintamalli säästää yhdyskuntaseuraamustoimistojen resursseja kun vastuu asiakkaasta jaetaan. Toimintaan on helpompi ohjata kohderyhmään kuuluvia asiakkaita kuin perinteiseen palvelupaikkaan. Toimintamallissa toteutuu moniammatillinen yhteistyö. Yhdyskuntaseuraamustoimistolta ei kyetä kulkemaan asiakkaan rinnalla eri verkostoissa mutta toiminnan palveluohjauksen avulla se on mahdollista. Asiakkaan tarvitsemia palveluita järjestetään ja tuotetaan. Tehokas yhteistyö on koettu onnistuneeksi.

    Jossain tapauksissa rikollisen tai päihdeongelmaisen identiteetti muuttuu yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi. Palveluohjaajan kanssa työskentely antaa mahdollisuuden luottaa ammattilaisiin myös jatkossa. Palveluohjauksen avulla tulevaisuuden suunnitelmat ovat selkeämmät kuin jos tuomio olisi suoritettu vankilassa.

    Kohderyhmällä on enemmän pitkäaikaistyöttömyyttä tai ovat vailla työkokemusta verrattuna päihde- ja mielenterveysongelmaisiin, joilla ei ole rikostaustaa. Tämän vuoksi palveluohjauksen merkitys kasvaa. Rikosseuraamusasiakkaat muodostavat huono-osaisten ihmisten ryhmän, joiden on yhä vaikeampi selviytyä avoimemmista seuraamuksista. Palveluohjauksen johdosta asiakkaalla on yksi ammattilainen, joka tukee häntä kokonaisvaltaisesti.

    Mielekkääseen ja palkitsevan työhön yhdistetty sosiaalinen tuki edistää rikollisesta elämäntavasta irtautumista ja yhteiskuntaan integroitumista. Toiminnassa suorittaja ei suorita palvelua yksin vaan altistuu sosiaaliselle kanssakäymiselle ja ryhmäpaineelle. Aktiivinen ja säännöllinen osallistuminen vertaistukitoimintaan parantaa elinolosuhteita sekä elämänlaatua. Toimintamalli säästää yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijöiden resursseja, kun työntekijät jakavat vastuun asiakkaasta. Asiakkaan ohjaaminen toimintaan on helppoa, koska tunnetaan kohderyhmä, ja työntekijöiden välillä toteutuu moniammatillinen yhteistyö.

    Liitteet