| Innokylä

Toimintaympäristö

Romanilähtöisen perhetyömallin kehittämisen tarve on noussut esiin palvelujärjestelmissä ja myös romaniperheiden kokemuksena. Ammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisätietoa romanikulttuurista ja tapaperinteistä sekä niiden tuomista erityispiirteistä sosiaalialan asiakkuudessa voidakseen edistää palveluidensa tuloksellisuutta. Romaniasiakkaiden palvelukokemuksia värittävät eriarvoisuuden kokemukset sekä kokemukset siitä, ettei heidän tuen tarpeitaan ymmärretä riittävällä ja oikealla tavalla. Puhutaan siis palveluntarpeen ja tuotetun palvelun kohtaamattomuudesta. Suomen romanipoliittisen ohjelman (ROMPO 2018-2022) yhtenä periaatteena on tuoda romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen osaksi yhteiskunnan kaikkien palveluntuottajien toimintaperiaatteita. Tämän periaatteen toteuttamisessa tarvitaan romaniväestön olosuhteiden ja tarpeiden näkyväksi tuomista sekä yhdenvertaisuutta estävien tekijöiden tunnistamista ja poistamista.

Sosiaalipalveluissa kasvava monikulttuurinen asiakastyö näkyy laajasti. Kulttuurinen kompetenssi onkin yksi ammattilaisen tärkeimmistä taidoista. Kulttuurinen osaaminen perustuu erilaisista kulttuuritaustoista tulevien kunnioittavaan kohtaamiseen sekä syrjimättömän ilmapiirin luomiseen myös palvelujärjestelmissä ja koko yhteiskunnassa. Laajasti ajatellen voidaan sanoa, että kulttuurinen osaaminen edellyttää kulttuurisen monimuotoisuuden huomioon ottamista myös palveluiden järjestämisessä. Romano Missio ry:n kehittämä Veera-työmalli on ainutlaatuinen toimintamuoto siinä mielessä, että siinä osallisuuden edistäminen toteutuu kahdensuuntaisena, asiakkaan ja työntekijän kokemuksena. Veera-työmallissa perhetyötä tekee romanitaustainen sosiaalialan ammattilainen. Asiakkaan ja työntekijän yhteinen kulttuuritausta edistää paitsi luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luomista myös molempien osapuolien yhteiskunnallista osallisuutta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Veera-työmalli on Eväitä arkeen -romaniperhetyöprojektissa kehitetty toimintamalli. Työmallin kehittämisen lähtökohtana ovat perhetyön asiakaskohtaamisissa saadut kokemukset. Asiakasymmärryksen kartoittamiseksi laadittiin asiakkaan palvelupolku ennen asiakkuutta ja asiakkuuden aikana. Ennen romaniperhetyöprojektin asiakkuutta asiakkaat sanoittivat kokemuksiaan sosiaalipalveluiden asiakkaana toteamalla, että yhteinen kieli puuttuu, heitä ei ymmärretä, romanikulttuuriin liittyviä erityispiirteitä ei uskota. Lisäksi asiakasperheillä oli korkea kynnys hakeutua kunnallisten palveluiden piiriin, sillä avun hakemisen pelättiin johtavan lastensuojelun asiakkuuteen. Tilanteet johtivat usein haasteiden ja ongelmien kasaantumiseen, mikä ehkä olisi ollut estettävissä, jos perheille olisi voitu tarjota tukea oikea-aikaisesti.

Romaniperhetyön asiakkuuden aikana asiakasperheiltä kerättiin palautetta, jotta perheiden kokemuksista ja Veera-työmallin tuloksellisuudesta saatiin mitattavissa olevaa arviointitietoa. Asiakkuuden aikana laadittiin myös palvelupolku, jossa esiin nousi asiakaskokemuksena luottamuksellisuus, keskinäinen kunnioitus ja samanarvoisuus, tuotetun palvelun saavutettavuus ja palvelun vastaanottamisen matala kynnys.

Asiakkailta kerättyjen palautteiden perusteella vertaistoiminnat nostettiin osaksi Veera-työmallia. Vertaistoimintoina ovat asiakasperheille yhteiset perhetoimintapäivät ja vanhemmuuden ryhmät. Vanhemmuuden ryhmätoiminnan teemat on suunniteltu yhdessä asiakasperheiden kanssa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Veera -perhetyömallissa tavoitteena on tarjota romaniperheille kulttuurisensitiivinen tuki elämänhallinnan vahvistamiseksi. Veera -malli on neljän askeleen ohjelma, jossa perhetyötä tehdään vähintään kolmen kuukauden ajan. Työmenetelmien ja -välineiden käytössä on huomioitava aina asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat. Veera -työmallin neljän askeleen ohjelmakuvaukseen on koottu joitakin työmenetelmiä, jotka voivat olla tukena asiakastyössä. Ammattilaisen tehtävänä on soveltaa työvälineiden käyttöä asiakaslähtöisesti.

Veera-työmallissa korostetaan asiakkaan tuen tarpeen arvioinnissa ja tukimuotojen valinnassa kulttuurin erityispiirteiden tiedostamista ja kohtaavaa vuorovaikutusta. Romanitaustaisen asiakkaan ja ammattilaistukiverkoston yhteistyön edistämisessä yhteisen ymmärryksen lisääminen on avainasemassa. Veera-työmallissa romanitaustainen työntekijä toimii kulttuuritulkkina romaniasiakkaan ja ammattilaisen tukena. Monialaisen yhteistyön ja palvelupolun vahvistamisessa romanitaustainen asiakas hyötyy siitä, että toimijoiden asiakasymmärrystä tuetaan kulttuuritulkkauksen keinoin. Lopputuloksena saadaan rakennettua asiakkaalle tukipalvelujen verkosto, jossa toimijoina ovat itse asiakkaat, ammattilaiset sekä asiakkaan lähiverkosto.

Veera-työmallin neljän askeleen ohjelma

1. ASKEL (Aloitusvaihe, 2-3 tapaamista): Luottamuksellisen suhteen luominen, tavoitteiden asettaminen, lähiverkoston kartoittaminen, perheellä olemassaolevien tukipalveluiden kartoittaminen, arviointi ja kontaktointi. Työvälineinä ja -menetelminä asiakassuunnitelma, sosiaalinen verkostokartta ja dialoginen keskustelu.

2. ASKEL (Työskentelyvaihe, 3-4 tapaamista): Perheen jäsenten voimavarojen ja vahvuuksien kartoittaminen, tunteiden merkitys toiminnan taustalla, perheenjäsenten itsetunnon ja identiteetin vahvistaminen. Työvälineinä ja -menetelminä: Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys, tunnekortit, Voimatammi, Huoli puheeksi -menetelmä, vanhemmuden ryhmätoiminta.

3. ASKEL (Työskentelyvaihe, 3-4 tapaamista): Perheen sisäisen vuorovaikutuksen kartoittaminen ja tukeminen. Tarpeiden, tunteiden ja toiminnan yhteys. Työvälineinä ja -menetelminä: Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän kehittämät Vanhemmuuden ja parisuhteen roolikartat, tunnekortit, toiminnalliset ja luovat menetelmät, vertaistoimintoina perhetoimintapäivät ja vanhemmuuden ryhmät.

4. ASKEL (Lopetusvaihe, 2-4 tapaamista): Perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, saavutettujen tavoitteiden ylläpitämisen suunnitelma, suojaavien tekijöiden ja riskitekijöiden tunnistaminen, perhekohtaisen turvasuunnitelman laatiminen.

Romaniperhetyön käsikirja Veera työmalli -oppaan avulla voit tutustua tarkemmin kehitettyyn toimintamalliin, romanikulttuuriin ja tapaperinteisiin. Opas löytyy välilehdeltä Kehittämisen polku --> Kuvaa ja jaa -kohdasta.

Romaniperhetyön käsikirja Veera työmalli -opas

Romaniperhetyön käsikirja Veera työmalli pdf.pdf (7.87 MB)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Romaniperhetyön käsikirja, Veera-työmalli -oppaan tarkoituksena on toimia apuna ja tukena työskennellessä romanitaustaisten asiakkaiden parissa. Veera-työmalli on kehitty Eväitä arkeen - romaniperhetyöprojektissa vuosien 2017-2019 aikana kootun asiakasymmärryksen ja tulosten ohjaamana. Toimintamallin levittämiseksi malli julkaistaan sähköisessä muodossa INNO-kylässä. Lisäksi Romaniperhetyön käsikirjaa jaetaan yhteistyökumppaneille sekä erityisesti kunnallisille perhe- ja lastensuojelupalveluiden toimijoille. Käsikirjaa voi tilata painettuna versiona kehittäjänä ja julkaisusta vastaavana tahona olevalta Romano Missio ry:ltä.

Veera-työmallissa kulttuurisensitiivisyyttä edistää asiakkaan ja työntekijän yhteinen kulttuuritausta, jonka on todettu tehostavan perhetyön tuloksellisuutta. Lisäksi työntekijän romanikulttuuritausta helpottaa romaniasiakkaan hakeutumista tuen piiriin. Veera-työmallissa korostuukin tuen ennalta-ehkäisevä merkitys, ongelmien kasaantumista ja kärjistymistä voidaan ehkäistä tehokkaasti. Työmallin juurruttamiseksi tarvitaan avoimuutta ja kehittymistavoitteita myös järjestelmätasolla. Romanitaustaisten työntekijöiden vahvuuksia paitsi sosiaalialan ammattilaisina myös romanikulttuurin erityisasiantuntijoina tulisi hyödyntää myös esimerkiksi työparityöskentelyssä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Veera-työmallia voivat hyödyntää kaikki perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset. On tärkeää tunnistaa, että romaniperheille suunnatussa perhetyössä tärkeimmäksi tekijäksi nousee työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, eri kulttuuritausta ei välttämättä ole esteenä hyvän vuorovaikutussuhteen luomisessa.

Veera-työmalli perustuu kulttuurisensitiiviseen kohtaamiseen, jossa työntekijällä tulisi olla substanssiosaamisen lisäksi vahvaa kulttuurista kompetenssia. Romanien historian, romanikulttuurin ja tapaperinteiden tunteminen ei ole välttämätöntä, mutta kehitystyössä saadun kokemuksen mukaan niiden tunteminen voi olla asiakkaan ja työntekijän yhteistyötä edistävä tekijä.

Työskennellessä on myös huomioitava kulttuurin henkilökohtainen luonne ja yksilöllisyys. Jokainen toteuttaa kulttuuriaan omalla tavallaan. Työntekijän kulttuurinen hienotunteisuus sisältää myös ei-tietämistä, sillä työntekijän esiin tuoma vahva romanikulttuuritietous voi jonkin asiakkaan näkökulmasta olla negatiivinen piirre.

a) Miksi juuri tämä työmalli tulisi palkita? Romanilähtöisen perhetyömallin kehittämisen tarve on noussut esiin palvelujärjestelmissä ja myös romaniperheiden kokemuksena. Romanitaustaisten asiakkaiden parissa toimiessaan ammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisätietoa romanikulttuurista ja tapaperinteistä sekä niiden tuomista erityispiirteistä voidakseen edistää palveluidensa tuloksellisuutta. Romaniasiakkaiden palvelukokemuksia värittävät eriarvoisuuden kokemukset sekä kokemukset siitä, ettei heidän tuen tarpeitaan ymmärretä riittävällä ja oikealla tavalla. Puhutaan siis palveluntarpeen ja tuotetun palvelun kohtaamattomuudesta.

Veera-työmallin avulla vastataan edellä kuvattuun tarpeeseen. Työmalli on kehitetty yhdessä tukea tarvitsevien romaniperheiden, heidän lähiverkostojensa sekä perheiden tukiverkostoon kuuluvien ammattilaisten kesken. Työmallin perustana on systeeminen ja reflektiivinen työote, jota toteutetaan romanikulttuurisensitiivisestä lähtökohdasta käsin. Vera-työmallissa korostuu kohtaava vuorovaikutus; asiakkaan ja ammattilaisen keskinäinen ymmärrys.

b) Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema: Monialainen asiakas- ja palveluohjaus ehkäisevässä ja edistävässä työssä. Veera-työmallissa korostetaan asiakkaan tuen tarpeen arvioinnissa ja tukimuotojen valinnassa romanikulttuurin erityispiirteiden tiedostamista ja kohtaavaa vuorovaikutusta. Romanitaustaisen asiakkaan ja ammattilaistukiverkoston yhteistyön edistämisessä yhteisen ymmärryksen lisääminen on avainasemassa. Veera-työmallissa romanitaustainen työntekijä toimii kulttuuritulkkina romaniasiakkaan ja ammattilaisen tukena. Monialaisen yhteistyön ja palvelupolun vahvistamisessa romanitaustainen asiakas hyötyy siitä, että toimijoiden asiakasymmärrystä tuetaan kulttuuritulkkauksen keinoin. Lopputuloksena saadaan rakennettua asiakkaalle tukipalvelujen verkosto, jossa toimijoina ovat itse asiakkaat, ammattilaiset sekä asiakkaan lähiverkosto.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Veera-työmallia kehitettiin kiinteässä yhteistyössä projektin asiakkaana olevien romaniperheiden ja heidän lähi- ja ammattilaisverkostojensa kanssa. Työorientaatiota ja työmenetelmiä arvioitiin ja muokattiin projektin asiakastyössä saatujen asiakaskokemusten lähtökohdista. Kehitystyössä on tunnistettavissa vahvasti sosiaalisen innovaation piirteitä.

Romaniperheiltä saatujen palautteiden mukaan romaniperhetyöprojektissa toteutettu perhetyö on koettu edistykselliseksi ja kulttuurin erityispiirteitä kunnioittavaksi toimintatavaksi. Projektin toiminnassa kerätyn arviointi- ja seurantatiedon mukaan perhetyön asiakkuudessa olevien perheiden toimintakyvyn kohentuminen on näkynyt esimerkiksi seuraavina muutoksina: lasten koulupoissaolojen vähentymisenä, lasten opiskelumotivaation kasvuna, kiireellisen sijoittamistarpeen väistymisenä, teini-ikäisen romaninuoren opiskelu- tai työharjoittelupaikkaan sijoittumisena ja sitoutumisena sekä yleisellä tasolla arjen hallintakeinojen sekä lasten rajaamiseen liittyvien taitojen edistymisenä.

Romano Missio ry on hyödyntänyt kehitettyä Veera-työmallia romaniperheiden kanssa tehtävässä lähisuhdeväkivaltatyössä ajalla 2021-2024. Yhteistyökumppaneina olleiden turvakotien ja lastensuojelun ammattilaisten palautteiden perusteella romanikulttuurisensitiivisen Veera-työmallin avulla on voitu lisätä asiakkaiden turvallisuutta sekä irtautumista väkivallasta.

Romaniperhetyö Veera-työmalli