Eväitä arkeen romaniperhetyöprojektin kehittämässä Veera-työmallissa tavoitteena on tarjota romaniperheille kulttuurisensitiivistä tukea elämänhallinnan vahvistamiseksi. Veera-työmallin neljän askeleen ohjelmassa korostuu systeeminen ja reflektiivinen työote.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Romaniperhetyö Veera-työmalli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Eväitä arkeen romaniperhetyöprojektin kehittämässä Veera-työmallissa tavoitteena on tarjota romaniperheille kulttuurisensitiivistä tukea elämänhallinnan vahvistamiseksi. Veera-työmallin neljän askeleen ohjelmassa korostuu systeeminen ja reflektiivinen työote.

Toteutuspaikka
Veera-työmalli on Romano Missio ry:n hallinnoiman Eväitä arkeen -romaniperhetyöprojektin kehittämä työmuoto
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Tietoa muualla

Tekijä

Pia Kara

Luotu

01.09.2020

Viimeksi muokattu

09.09.2020
Ratkaisun perusidea **

Veera -perhetyömallissa tavoitteena on tarjota romaniperheille kulttuurisensitiivinen tuki elämänhallinnan vahvistamiseksi. Veera -malli on neljän askeleen ohjelma, jossa perhetyötä tehdään kolmen kuukauden eli 12 viikon ajan. Työskentelyn perustana ovat Romaniperhetyön käsikirjan 3. osassa kuvatut perusteet. Työvälineiden käytössä on huomioitava aina asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat. Veera -työmallin neljän askeleen ohjelmaan on koottu joitakin työmenetelmiä, jotka voivat olla tukena asiakastyössä. Ammattilaisen tehtävänä on soveltaa työvälineiden käyttöä asiakaslähtöisesti.

Veera-työmallin neljän askeleen ohjelma

1. ASKEL (Aloitusvaihe, 2-3 tapaamista): Luottamuksellisen suhteen luominen, tavoitteiden asettaminen, lähiverkoston kartoittaminen, perheellä olemassaolevien tukipalveluiden kartoittaminen ja arviointi. Työvälineinä ja -menetelminä asiakassuunnitelma, sosiaalinen verkostokartta ja dialoginen keskustelu.

2. ASKEL (Työskentelyvaihe, 3-4 tapaamista): Perheen jäsenten voimavarojen ja vahvuuksien kartoittaminen, tunteiden merkitys toiminnan taustalla, perheenjäsenten itsetunnon ja identiteetin vahvistaminen. Työvälineinä ja -menetelminä: Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys, tunnekortit, Voimatammi, Huoli puheeksi -menetelmä, vanhemmuden ryhmätoiminta.

3. ASKEL (Työskentelyvaihe, 3-4 tapaamista): Perheen sisäisen vuorovaikutuksen kartoittaminen ja tukeminen. Tarpeiden, tunteiden ja toiminnan yhteys. Työvälineinä ja -menetelminä: Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän kehittämät Vanhemmuuden ja parisuhteen roolikartat, tunnekortit, toiminnalliset ja luovat menetelmät, vertaistoimintoina perhetoimintapäivät ja vanhemmuuden ryhmät.

4. ASKEL (Lopetusvaihe, 2-4 tapaamista): Perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, saavutettujen tavoitteiden ylläpitämisen suunnitelma, suojaavien tekijöiden ja riskitekijöiden tunnistaminen, perhekohtaisen turvasuunnitelman laatiminen.

Romaniperhetyön käsikirja Veera työmalli -oppaan avulla voit tutustua tarkemmin kehitettyyn toimintamalliin, romanikulttuuriin ja tapaperinteisiin.  Opas löytyy välilehdeltä Kehittämisen polku --> Kuvaa ja jaa -kohdasta.

 

 

 

Toimintaympäristö **

Romanilähtöisen perhetyömallin kehittämisen tarve on noussut esiin palvelujärjestelmissä ja myös romaniperheiden kokemuksena. Ammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisätietoa romanikulttuurista ja tapaperinteistä sekä niiden tuomista erityispiirteistä sosiaalialan asiakkuudessa voidakseen edistää palveluidensa tuloksellisuutta. Romaniasiakkaiden palvelukokemuksia värittävät eriarvoisuuden kokemukset sekä kokemukset siitä, ettei heidän tuen tarpeitaan ymmärretä riittävällä ja oikealla tavalla. Puhutaan siis palveluntarpeen ja tuotetun palvelun kohtaamattomuudesta. Suomen romanipoliittisen ohjelman (ROMPO 2018-2022) yhtenä periaatteena on tuoda romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen osaksi yhteiskunnan kaikkien palveluntuottajien toimintaperiaatteita. Tämän periaatteen toteuttamisessa tarvitaan romaniväestön olosuhteiden ja tarpeiden näkyväksi tuomista sekä yhdenvertaisuutta estävien tekijöiden tunnistamista ja poistamista.

Sosiaalipalveluissa kasvava monikulttuurinen asiakastyö näkyy laajasti. Kulttuurinen kompetenssi onkin yksi ammattilaisen tärkeimmistä taidoista. Kulttuurinen osaaminen perustuu erilaisista kulttuuritaustoista tulevien kunnioittavaan kohtaamiseen sekä syrjimättömän ilmapiirin luomiseen myös palvelujärjestelmissä ja koko yhteiskunnassa. Laajasti ajatellen voidaan sanoa, että kulttuurinen osaaminen edellyttää kulttuurisen monimuotoisuuden huomioon ottamista myös palveluiden järjestämisessä. Romano Missio ry:n kehittämä Veera-työmalli on ainutlaatuinen toimintamuoto siinä mielessä, että siinä osallisuuden edistäminen toteutuu kahdensuuntaisena, asiakkaan ja työntekijän kokemuksena. Veera-työmallissa perhetyötä tekee romanitaustainen sosiaalialan ammattilainen. Asiakkaan ja työntekijän yhteinen kulttuuritausta edistää paitsi luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luomista myös molempien osapuolien yhteiskunnallista osallisuutta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Veera-työmalli on Eväitä arkeen -romaniperhetyöprojektissa kehitetty toimintamalli. Työmallin kehittämisen lähtökohtana ovat perhetyön asiakaskohtaamisissa saadut kokemukset. Asiakasymmärryksen kartoittamiseksi laadittiin asiakkaan palvelupolku ennen asiakkuutta ja asiakkuuden aikana. Ennen romaniperhetyöprojektin asiakkuutta asiakkaat sanoittivat kokemuksiaan sosiaalipalveluiden asiakkaana toteamalla, että yhteinen kieli puuttuu, heitä ei ymmärretä, romanikulttuuriin liittyviä erityispiirteitä ei uskota. Lisäksi asiakasperheillä oli korkea kynnys hakeutua kunnallisten palveluiden piiriin, sillä avun hakemisen pelättiin johtavan lastensuojelun asiakkuuteen. Tilanteet johtivat usein haasteiden ja ongelmien kasaantumiseen, mikä ehkä olisi ollut estettävissä, mikäli perheille olisi voitu tarjota tukea oikea-aikaisesti.

Romaniperhetyön asiakkuuden aikana asiakasperheiltä kerättiin palautetta, jotta perheiden kokemuksista ja Veera-työmallin tuloksellisuudesta saatiin mitattavissa olevaa arviointitietoa. Asiakkuuden aikana laadittiin myös palvelupolku, jossa esiin nousi asiakaskokemuksena luottamuksellisuus, keskinäinen kunnioitus ja samanarvoisuus, tuotetun palvelun saavutettavuus ja palvelun vastaanottamisen matala kynnys.

Asiakkailta kerättyjen palautteiden perusteella vertaistoiminnat nostettiin osaksi Veera-työmallia. Vertaistoimintoina ovat asiakasperheille yhteiset perhetoimintapäivät ja vanhemmuuden ryhmät. Vanhemmuuden ryhmätoiminnan teemat on suunniteltu yhdessä asiakasperheiden kanssa.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Romaniperhetyön käsikirja, Veera-työmalli -oppaan tarkoituksena on toimia apuna ja tukena työskennellessä romanitaustaisten asiakkaiden parissa. Veera-työmalli on kehitty Eväitä arkeen - romaniperhetyöprojektissa vuosien 2017-2019 aikana kootun asiakasymmärryksen ja tulosten ohjaamana. Toimintamallin levittämiseksi malli julkaistaan sähköisessä muodossa INNO-kylässä. Lisäksi Romaniperhetyön käsikirjaa jaetaan yhteistyökumppaneille sekä erityisesti kunnallisille perhe- ja lastensuojelupalveluiden toimijoille. Käsikirjaa voi tilata painettuna versiona kehittäjänä ja julkaisusta vastaavana tahona olevalta Romano Missio ry:ltä.

Tulevaisuudessa Romano Missio ry:n tavoitteena on tarjota Veera-työmalliin perustuvaa romaniperhetyötä ostopalvelutuotteena valtakunnallisesti. Kuitenkin tällä hetkellä romaniperhetyötä tehdään pääkaupunkiseudulla Stea-rahoitteisena palveluna, joka on asiakkaalle ja palvelun tilaajana toimivalle kunnalle maksuton palvelu. Projektille haetaan jatkorahoitusta Stea:lta, jotta työmallia voitaisiin tehokkaasti levittää ja juurruttaa vielä vuoden 2021 ajan.

Veera-työmallissa kulttuurisensitiivisyyttä edistää asiakkaan ja työntekijän yhteinen kulttuuritausta, jonka on todettu tehostavan perhetyön tuloksellisuutta. Lisäksi työntekijän romanikulttuuritausta helpottaa romaniasiakkaan hakeutumista tuen piiriin. Veera-työmallissa korostuukin tuen ennalta-ehkäisevä merkitys, ongelmien kasaantumista ja kärjistymistä voidaan ehkäistä tehokkaasti. Työmallin juurruttamiseksi tarvitaan avoimuutta ja kehittymistavoitteita myös järjestelmätasolla. Romanitaustaisten työntekijöiden vahvuuksia paitsi sosiaalialan ammattilaisina myös romanikulttuurin erityisasiantuntijoina tulisi hyödyntää myös esimerkiksi työparityöskentelyssä.

Veera-työmallin juurruttamisen prosessi

1. Veera-työmallin perusteiden omaksuminen ammattilaisten keskuudessa --> Romaniperhetyön käsikirja, Veera-työmalli -oppaan levittäminen

2. Romaniperhetyöprojektin jatkorahoitus vuodelle 2021 --> Työmallin toteuttamista perhetyössä, tiedon levittämistä koulutusten ja esittelyjen muodossa, työmallin toteutuksen seuranta ja arviointitiedon kerääminen

3. Romanitaustaiset työntekijät työpariksi kuntasektorin toteuttamaan perhetyöhön --> Veera-työmallin asiakaslähtöinen toteutus

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Romaniperheiltä saatujen palautteiden mukaan romaniperhetyöprojektissa toteutettu perhetyö on koettu edistykselliseksi ja kulttuurin erityispiirteitä kunnoittavaksi toimintatavaksi. Projektin toiminnassa kerätyn arviointi- ja seurantatiedon mukaan perhetyön asiakkuudessa olevien perheiden toimintakyvyn kohentuminen on näkynyt esimerkiksi seuraavina muutoksina: lasten koulupoissaolojen vähentymisenä, lasten opiskelumotivaation kasvuna, kiireellisen sijoittamistarpeen väistymisenä, teini-ikäisen romaninuoren opiskelu- tai työharjoittelupaikkaan sijoittumisena ja sitoutumisena sekä yleisellä tasolla arjen hallintakeinojen sekä lasten rajaamiseen liittyvien taitojen edistymisenä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Veera-työmallia voivat hyödyntää kaikki perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset. On tärkeää tunnistaa, että romaniperheille suunnatussa perhetyösä tärkeimmäksi tekijäksi nousee työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, eri kulttuuritausta ei välttämättä ole esteenä hyvän vuorovaikutussuhteen luomisessa.

Veera-työmalli perustuu kulttuurisensitiiviseen kohtaamiseen, jossa työntekijällä tulisi olla substanssiosaamisen lisäksi vahvaa kulttuurista kompetenssia.  Romanien historian, romanikulttuurin ja tapaperinteiden tunteminen ei ole välttämätöntä, mutta kehitystyössä saadun kokemuksen mukaan niiden tunteminen voi olla asiakkaan ja työntekijän yhteistyötä edistävä tekijä.

Työskennellessä on myös huomioitava kulttuurin henkilökohtainen luonne ja yksilöllisyys. Jokainen toteuttaa kulttuuriaan omalla tavallaan. Työntekijän kulttuurinen hienotunteisuus sisältää myös ei-tietämistä, sillä työntekijän esiin tuoma vahva romanikulttuuritietous voi jonkin asiakkaan näkökulmasta olla negatiivinen piirre.

Kansikuva
Romaniperhetyön käsikirja Veera-työmalli

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Perhepalvelut ja -työ Asiakasosallisuus Lastensuojelu Vähemmistöt Eriarvoisuus

Ilmiöt

Osallistuva yksilö Sosiaalisen pääoman korostuminen Syrjäytyminen

Kohderyhmä

Ammattilaiset Perheet Vähemmistöt