Ruokakunta – lasten ruokakasvatus osaksi koko kunnan toimintaa
Ruokakunnan työkalut ja toimintamallit tarjoavat kunnille ideoita, oivalluksia ja käytännön esimerkkejä lasten ruokakasvatuksen moniammatillisen toteuttamisen, kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi.
Sote-uudistuksen toteutuessa tarvitaan uudet toimintatavat varhaiskasvatusikäisten lasten hyvän ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen toteuttamiselle niin, että tiedonkulku, vastuut ja yhteistyösuhteet kuntien ja maakuntien eri toimijoiden välillä toteutuvat.
Kuntien heikko taloustilanne haastaa rahallista panostamista terveyttä edistävään ja sairauksia ehkäisevään työhön. Tämän vuoksi terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa tulee vahvistaa osana kuntaan jääviä peruspalveluita, jolloin toiminta ei tarvitse erillisiä suuria rahallisia panostuksia.
Valtakunnallisesti käytössä olevat HYTE-indikaattorit eivät sisällä varhaiskasvatusikäisten lasten ruokailua ja ruokakasvatusta käsitteleviä mittareita. HYTE-indikaattorina mitataan esim. ylipainoisten lasten määrää. HYTE-indikaattoreihin vaikuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja perusteellista työtä, jossa vaikutetaan sekä lasten toimintaympäristöihin että yksilöiden tietoihin ja taitoihin.
Kuntien hyvinvointikertomusten rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamisessa kasvaa. Ravitsemusteemojen huomiointi osana kuntien hyvinvointikertomuksia lisääntyy.
Toimintamallin kehittämisessä tehtiin yhteistyötä sekä alueellisesti kuntien ja maakuntien että valtakunnallisesti järjestö- ja muiden toimijoiden kanssa, joilla on yhtymäkohtia varhaiskasvatukseen ja/tai ruokakasvatukseen.
Toimintamallin kohderyhmiä ovat alle kouluikäiset lapset ja lapsiperheet sekä ruokakasvatukseen ja/tai varhaiskasvatukseen liittyvät ammattilaiset, asiantuntijat ja päättäjät.
Koko toimintaidea perustui vahvaan yhteistyöhön varhaiskasvatusikäisten lasten ravitsemukseen ja ruokakasvatukseen vaikuttavien kunnallisten, järjestökentän ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Toteutettuihin palvelumuotoiluprosesseihin osallistui kunnan johtavia viranhaltijoita, varhaiskasvatuksen, ja ruokapalvelun toimijoita, terveyden edistämisen koordinaattoreita, ravitsemusasiantuntijoita sekä terveydenhoitajia. Lasten näkökulmaa ruokailuun ja ruokailoon selvitettiin erikseen lapsilähtöisten menetelmien avulla. Muotoiluprosessissa etsittiin yhdessä myös luontevia kohtaamisen paikkoja kunnan/maakunnan ja perheiden yhteistyölle (esim. lapsen vasu-keskustelu, varhaiskasvatuksen vanhempainillat, neuvolakäynnit, perhekeskustoiminta). Hankkeen aikana tuotetun uuden, toimintaa tukevan materiaalin luomisessa lähtökohtana olivat käyttäjien tarpeet ja toiveet.