Ruokakunta – lasten ruokakasvatus osaksi koko kunnan toimintaa
Ruokakunnan työkalut ja toimintamallit tarjoavat kunnille ideoita, oivalluksia ja käytännön esimerkkejä lasten ruokakasvatuksen moniammatillisen toteuttamisen, kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi.
Toimintamallin nimi
Ruokakunnan työkalut ja toimintamallit tarjoavat kunnille ideoita, oivalluksia ja käytännön esimerkkejä lasten ruokakasvatuksen moniammatillisen toteuttamisen, kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi.
Ruokakunnan työkalut & toimintamallit -julkaisusarja koostuu seitsemästä työkalusta ja toimintamallista, joiden avulla saadaan:
- Lisää tietoa ja ymmärrystä ruokakasvatuksesta kunnan päätöksentekoon
- Ruokakasvatuksen toimijat näkyviin ja samaan pöytään
- Lasten kokemus ruokailusta keskiöön
- Lisää ruokakasvatusyhteistyötä huoltajien kanssa.
Ruokakunnan työkalujen ja toimintamallien avulla kunnan tärkeimmän pöydän ympärillä rakennetaan iloisempaa, maukkaampaa ja terveempää huomista, kun:
- Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rooli lasten terveyden edistämistyössä tunnistetaan ja tunnustetaan aiempaa paremmin kunnassa.
- Toimijoilla on jaettu yhteinen käsitys siitä, mitä lasten ruokakasvatuksella tarkoitetaan ja mitkä ovat sen tavoitteet.
- Ruokakasvatuksen vaikuttavat menetelmät otetaan käyttöön ja kirjataan kunnan käytännöiksi – näin niitä myös seurataan ja arvioidaan säännöllisesti
- Toimijat tuntevat toisensa ja toistensa toimintatavat paremmin – aito yhteistyö ruokakasvatuksen ympärillä vahvistuu
- Ruokakasvatuksen toimintatavat yhtenäistyvät – työtä tehdään yhdessä samaan suuntaan.
Julkaisusarja sisältää seuraavat työkalut & toimintamallit:
- Nykytila itsearviointityökaluna
- Ruokakasvatuksen pyöreä pöytä
- Ruokakasvatustyöryhmä
- Yhteistyö huoltajien kanssa
- Lapset ruokailua kehittämässä
- Ruokakasvatuksen pohjapiirros
- Nykytila hyvinvointikertomukseen
Sote-uudistuksen toteutuessa tarvitaan uudet toimintatavat varhaiskasvatusikäisten lasten hyvän ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen toteuttamiselle niin, että tiedonkulku, vastuut ja yhteistyösuhteet kuntien ja maakuntien eri toimijoiden välillä toteutuvat.
Kuntien heikko taloustilanne haastaa rahallista panostamista terveyttä edistävään ja sairauksia ehkäisevään työhön. Tämän vuoksi terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa tulee vahvistaa osana kuntaan jääviä peruspalveluita, jolloin toiminta ei tarvitse erillisiä suuria rahallisia panostuksia.
Valtakunnallisesti käytössä olevat HYTE-indikaattorit eivät sisällä varhaiskasvatusikäisten lasten ruokailua ja ruokakasvatusta käsitteleviä mittareita. HYTE-indikaattorina mitataan esim. ylipainoisten lasten määrää. HYTE-indikaattoreihin vaikuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja perusteellista työtä, jossa vaikutetaan sekä lasten toimintaympäristöihin että yksilöiden tietoihin ja taitoihin.
Kuntien hyvinvointikertomusten rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamisessa kasvaa. Ravitsemusteemojen huomiointi osana kuntien hyvinvointikertomuksia lisääntyy.
Toimintamallin kehittämisessä tehtiin yhteistyötä sekä alueellisesti kuntien ja maakuntien että valtakunnallisesti järjestö- ja muiden toimijoiden kanssa, joilla on yhtymäkohtia varhaiskasvatukseen ja/tai ruokakasvatukseen.
Toimintamallin kohderyhmiä ovat alle kouluikäiset lapset ja lapsiperheet sekä ruokakasvatukseen ja/tai varhaiskasvatukseen liittyvät ammattilaiset, asiantuntijat ja päättäjät.
Koko toimintaidea perustui vahvaan yhteistyöhön varhaiskasvatusikäisten lasten ravitsemukseen ja ruokakasvatukseen vaikuttavien kunnallisten, järjestökentän ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Toteutettuihin palvelumuotoiluprosesseihin osallistui kunnan johtavia viranhaltijoita, varhaiskasvatuksen, ja ruokapalvelun toimijoita, terveyden edistämisen koordinaattoreita, ravitsemusasiantuntijoita sekä terveydenhoitajia. Lasten näkökulmaa ruokailuun ja ruokailoon selvitettiin erikseen lapsilähtöisten menetelmien avulla. Muotoiluprosessissa etsittiin yhdessä myös luontevia kohtaamisen paikkoja kunnan/maakunnan ja perheiden yhteistyölle (esim. lapsen vasu-keskustelu, varhaiskasvatuksen vanhempainillat, neuvolakäynnit, perhekeskustoiminta). Hankkeen aikana tuotetun uuden, toimintaa tukevan materiaalin luomisessa lähtökohtana olivat käyttäjien tarpeet ja toiveet.
Työkalut ja toimintamallit toimivat itsenäisinä kehittämisen välineinä, mutta parhaan hyödyn saa käyttämällä useampaa. Kunta voi valita omiin tarpeisiinsa sopivimmat ja aloittaa kehittämisen itselleen sopivimmasta.
Toimintamalli ja yhteiskehitetyt työkalut osaltaan auttoivat ruokakasvatuksen kehittämistyötä alkuun niin kunta- kuin maakunta-/hyvinvointialuetasoisesti. Kuntatason näkökulma osataan nyt aikaisempaa paremmin sanoittaa ja huomioida, joskin asiassa on vielä paljon kehittymisen mahdollisuuksia.
Osassa mukana olleista varhaiskasvatuksen yksiköistä ruokakasvatus on saatu sulautettua osaksi perustoimintaa niin, ettei se tunnu enää erityiseltä ponnistelulta tai lisätyöltä, vaan ruokakasvatus on osa päivittäistä tapaa tehdä varhaiskasvatustyötä.
Ruokakasvatuksen rooli on vahvistunut osana lasten terveydenedistämistyötä ja ymmärrys ruokakasvatuksesta ja sen mahdollisuuksista, tärkeydestä ja moniulotteisuudesta on lisääntynyt ja vahvistunut. Esimerkiksi ruokailua ei nähdä enää vain tankkauksena, vaan ymmärretään paremmin sen pedagoginen ulottuvuus.
Sekä kuntiin että maakuntiin syntyi ruokakasvatuksen työryhmiä ja verkostoja, jotka pitävät yllä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ja edistävät toimijoiden keskinäistä kehittämisyhteistyötä toivottavasti myös hankeajan jälkeen.
Toimintamalli on lisännyt toimijoiden ymmärrystä kunnan roolista lasten terveen kasvun ja kehityksen tukemisessa sekä ruokailutottumusten kehittäjänä varhaislapsuudesta alkaen. Pandemia on kiihdyttänyt lapsiperheköyhyyttä, joten kunnan kattamat lasten ruokapöydät ovat nousseet entistäkin tärkeämmiksi.
Kansikuva
