Matalan kynnyksen osallistujalähtöisessä ryhmätoiminnassa on mielekästä tekemistä, pieniä askareita sekä vieraita ja vierailuja. Syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt voivat ylläpitää ja lisätä osallisuutta, toimintavalmiuksia ja työelämätaitoja.

Toimintaympäristö

Ryhmätoiminta on kolmannen sektorin matalan kynnyksen pajatoimintaa. Ryhmät kokoontuivat olohuonetyyppisessä, kodinomaisessa tilassa. Lisäksi käytiin tutustumassa muihin matalan kynnyksen toimintoihin, työtoiminta- ja kuntoutuspaikkoihin sekä yrityksiin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ryhmätoiminta sopii kaikille ja kaikenikäisille kuitenkin niin, että ikäryhmittäiset ja kulttuuriset toiveet ja tarpeet otetaan huomioon.

Esimerkiksi Polku 55 -hankkeessa toiminta suunnataan 55 vuotta täyttäneille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai ovat jo joutuneet yhteiskunnan reunalle, sekä vastaavassa tilanteessa oleville maahanmuuttajille ja romaneille Tampereella. Polku 55 -hankkeessa välillisiä kohderyhmiä ovat Pirkanmaan TE-toimisto, Tampereen aikuissosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus, Tampereen työtoiminta, tamperelaiset yritykset ja yhdistykset. Toiminta sijoittuu vapaan kansalaistoiminnan ja palveluiden väliin, kolmannen sektorin matalan kynnyksen pajatoiminnaksi.

Ratkaisun perusidea

Toimintavalmiudet ja yhteys omiin voimavaroihin vahvistuvat. Osallistuja pääsee tarpeellisten palvelujen piiriin ja lähemmäs työelämää.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ryhmät kokoontuvat olohuonetyyppisessä, kodinomaisessa tilassa, jossa on kerrallaan paikalla 6–20 ihmistä. Osa toiminnoista tehdään isossa ryhmässä ja osa on jaettu eri tiloihin eri ohjaajien vetämänä. Osallistujamäärä voi olla myös pienempi. Tavoitteena on ylläpitää ja lisätä osallisuutta, kehittää toimintavalmiuksia ja työelämätaitoja, auttaa siirtymään hyödyllisten palvelujen piiriin ja näin tukea yksilön kykyä hoitaa asioita myöhemmin itse ja siirtyä lähemmäs työelämää. Ryhmätoiminnassa päästään käsiksi mielekkääseen tekemiseen ja pieniin askareisiin vertaisten kanssa, jolloin myös yhteys omiin voimavaroihin vahvistuu. Osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat pajatoiminnan yhdessä.

Toiminnassa voidaan esimerkiksi valmistaa ruokaa, tehdä taidetta ja käsitöitä, soittaa, tanssia ja järjestää juhlia. Asiantuntijavieraat voivat käydä keskustelemassa esimerkiksi työllistymiseen liittyvistä asioista, uniongelmista, arjen hallinnasta ja mielenterveyden hoidosta. Joka kuukausi käydään tutustumassa muihin matalan kynnyksen toimintoihin sekä työtoiminta- ja kuntoutuspaikkoihin ja yrityksiin. Asiakkaat saavat atk-ohjausta ryhmässä sekä yksilöllisesti. Voidaan myös järjestää kursseja. Toiminta voi käsittää myös hyvän tekemistä, esimerkiksi ruokapankin jouluavustusten valmisteluun osallistumista. Tilaan voi myös tulla juttelemaan ja viettämään aikaa. Osallistujat saavat maksuttoman aamupalan ja lounaan.

Paikalla on työntekijä, jonka kanssa voi keskustella etuuksista, jatkopaikoista ja palveluista varaamatta aikaa etukäteen. Yksilökeskusteluja käydään säännöllisesti. Osallistujien halutessa heidät polutetaan saattaen jatkopaikkoihin: sosiaaliseen kuntoutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun, palkkatukityöhön ja opintoihin. Pajajaksojen kestoa ei ole määritelty palvelujärjestelmälähtöisesti, vaan eteneminen suunnitellaan yksilöllisesti osallistujien voimavarojen mukaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Polku 55 -hankkeessa (ESR 2015–2018) tehtyyn kehittämistyöhön.

Samankaltaista toimintaa kehitetään myös SoKu-hankkeessa (ESR 2015–2018), Sosku-hankkeen Jyväskylän osahankkeessa (ESR 2015–2018) ja OTTO -hankkeessa (ESR 2016–2018) ja Party-hankkeessa (ESR 2015–2018).

Etelä-Pirkanmaan sosiaalisen kuntoutuksen (SoKu) -hankkeessa on teemallisia ryhmiä työikäisille asiakkaille. Ryhmien tarve on noussut esille osallistujilta ja yhteistyökumppaneilta. Ryhmätoiminnassa muodostetaan asiakkaiden tarpeista nousevia suljettuja tai avoimia teemallisia ryhmiä. Ryhmissä tuetaan arjen- ja elämänhallintaa sekä toimintakykyä, kannustetaan käyttämään omia taitoja, edistetään vuorovaikutustaitoja, opastetaan julkisten palveluiden käytössä ja toteutetaan vertaistoimintaa. Asiakkaat ovat aktiivisesti mukana ryhmien sisällön suunnittelussa.

Ryhmät toteutetaan kunkin kunnan Narikassa. Ne ovat kaikille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa voi saada neuvontaa, ohjausta ja vertaistukea. Asiakkaiden tarpeista on syntynyt esimerkiksi kiusaamisen jälkihoitoryhmä, jota on mallinnettu koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ja kunnan eri työntekijöiden toimesta. Ryhmätoiminnassa samassa tilanteessa olevat henkilöt saavat tukea toisiltaan ja voivat kokea ryhmään kuuluvuutta.

Hankkeen toiminta on suunnattu myös kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä työllisyys- ja nuorten palvelujen asiantuntijoille.  Mukana on myös sekä Kelan että kolmannen sektorin toimijoita. Välillisiä kohderyhmiä ovat asiakkaiden perheet, tukihenkilöt ja ystävät.

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) Jyväskylän osahankkeessa on luotu yhteiskehittämisen toimintamalli. Aluksi sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeiden ja ideoiden pohjalta luotiin teemoitetut kehittämisen osa-alueet:

  1. ryhmätoimintojen kehittäminen,
  2. tiedotus, sosiaalisen median hyödyntäminen ja sähköinen asiointi,
  3. yksilötyöskentelyn menetelmät aikuissosiaalityön palveluissa sekä
  4. laaja verkostotyö ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö.

Jyväskylän kaupungin ja järjestöjen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin asiantuntijat ovat osallistuneet yhteiskehittämisryhmän toimintaan yhdessä kehittäjäasiakkaiden kanssa. Yhteiskehittämisen tuloksena on rakentunut uudenlaisia toimintoja ja toimintamalleja sosiaaliseen kuntoutukseen. Yhteiskehittämisen toimintamalli kiinnittyy myös perinteistä organisaatioyhteistyötä laajemmalle muun muassa liikuntaan ja kulttuuriin. Esimerkiksi asiakkaiden kirjoittamat tarinat arjen todellisuudesta tuotetaan yhteistyössä teatterin kanssa teatteriesityksen muodossa. Tarinat ovat synnyttäneet ymmärrystä sosiaalipalveluissa asioimisen kokemuksista. Niin ammattilaiset kuin asiakkaat voivat irrottautua yhteiskehittämisessä perinteisistä rooleistaan.

Yhteiskehittäminen tukee osallisuutta omassa elämässä ja myös osallisuus vaikuttamisen prosesseissa niin ryhmässä kuin laajemminkin yhteiskunnassa vahvistuu. Yhteiskehittämisryhmän lisäksi on syntynyt myös muita ryhmiä, kuten yksinäisten ryhmä.

Osallistuva arki kokoutumisen tukena (OTTO) – Turvapaikanhakijoiden sosiaalista osallisuutta vahvistava esikotoutumisen malli -hankkeessa pyritään vahvistamaan turvapaikanhakijoiden osallisuutta luomalla turvapaikanhakuprosessin alkuvaiheeseen esikotoutumisen malli. Esikotoutumisen malli kootaan oppaaksi, jossa kuvataan mielekkään arjen mahdollistuminen, psykososiaalista tukea edistävät prosessit, työelämävalmiuksien edistämisen mahdollisuudet sekä varhaisen vaiheen osaamisen tunnistamisen prosessit. Lisäksi opas sisältää oppimateriaalia ja toiminnallisia tehtäviä (mm. videot, sähköiset pelit, osaamisen tunnistamista helpottavat kuvat ja tehtävät) osallisuuden vahvistamiseksi.

Turvapaikanhakijat ovat testanneet hankkeessa kehitettäviä materiaaleja (video, oppimateriaali, luonto- ja hyvinvointitietous) ja antaneet niistä palautetta. Toiminta kiinnittyy vastaanottokeskusympäristöön. Toiminta on suunnattu turvapaikanhakijoille, joilla ei ole vielä oleskelulupaa ja jotka eivät ole kotoutumistoimenpiteissä, mutta jotka ovat oleskelleet Suomessa kolme kuukautta, sekä vastaanottokeskuksissa toimiville työntekijöille ja vapaaehtoistoimijoille.

Kotoutuminen edellyttää varhaisessa vaiheessa osallisuuden vahvistamista omassa elämässä sekä yhteiskunnassa laajemmin. Vastaanottokeskusten asukkaille luodaan mielekästä arkea muun muassa vahvistamalla luontokokemuksia ja luonnon merkitystä itsehoidossa ja psykososiaalisessa hyvinvoinnissa. Hankkeessa on järjestetty muun muassa Green Care -päiviä, luontopäiviä ja Living Lab -menetelmän avulla Kestävän kehityksen kehittämispäiviä. Esikotoutumisen mallin kehittämiseen kootaan kokemusasiantuntijoita alueen maahanmuuttajajärjestöistä ja -yhteisöistä.

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä -hankkeen Rauman osahankkeessa on kehitetty ryhmätoimintoja osana työ- ja toimintakyvyn kokonaisvaltaisen selvittelyn prosessia. Perinteisen selvittelyn sijaan työttömäksi joutuneelle on Party-hankkeessa tarjottu räätälöityä tukea, vertaisuutta ja kannustavaa yhteisöllistä tukea sekä virkistystä. Toimintaa ovat kehittäneet moniammatilliset tiimit sekä työttömät itse. Toimintakykyä on arvioitu yhdessä työttömän kanssa. Ryhmiä on toteutettu eri toimijoiden, osin kolmannen sektorin kanssa ja pääosin Sinkokadun palvelukeskuksessa. Kolmas sektori on tuonut ryhmiin oman tapansa toimia, jota on ehkä viranomaisten toimintaa helpompi lähestyä.

Toiminnassa huomioidaan osallistujien yksilölliset tarpeet. Ryhmätoimintojen ja käytännönläheisen tekemisen avulla osallistujat ovat kokeilleet erilaisten asioiden tekemistä, kuten kädentaitoja, ja kokeilun kautta nähneet, mikä toiminta sopisi itselle, löytäneet oman juttunsa ja rohkaistuneet toimimaan. Esimerkiksi ryhmäkeskusteluissa voimaannutaan vertaisten kanssa kokemusten jakamisen myötä, itsetunto kohoaa ja saadaan enemmän uskallusta osallisuuteen. Ihminen houkutellaan kiinnostumaan ja motivoitumaan omaan elämään vaikuttamisesta.

Ryhmille on tarjolla vapaa-ajan Kimmoke-ranneke, jolla pääsee erilaiseen kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan ja jonka Party-hankkeen Kimmoke-ryhmätoimintaan osallistuvat saavat ilmaiseksi. Tämä on ollut monelle kimmokkeena osallistumiseen ja houkutellut esimerkiksi kulttuurin pariin virkistymään ja laajentamaan katsantokantaa. Ryhmät ja vapaa-ajan toiminta ovat vieneet ihmisiä sellaisen tekemisen pariin, jonne he eivät olisi välttämättä muuten menneet tai päässeet. Vapaa tekeminen, virkistyminen ja vaihtoehtojen näkeminen kannustavat miettimään, mitä muuta voisi tehdä, ja vahvistavat motivaatiota. Osallistujat ovat toimineet myöhemmin mm. asiakasraadeissa työttömien asioiden edistämiseksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: RYHMÄTOIMINTA VAHVISTAA OSALLISUUTTA

Toiminta lisää ihmisen osallisuutta omassa elämässä, koska ryhmätoimintaan osallistumiselle on matala kynnys ja yhteys omiin voimavaroihin löytyy ja vahvistuu turvallisesti yhdessä toisten kanssa. Toiminta vahvistaa osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa: ryhmässä yhteydet vertaisiin lisääntyvät ja heidän kanssaan käydyt keskustelut auttavat näkemään oman tilanteen uudesta näkökulmasta. Ryhmätoiminta on aina vastavuoroista ja se tarjoaa siksi merkityksellisyyden kokemuksia.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista_Ryhmätoiminta toimintavalmiuksien vahvistajana_28.2.2018 (pdf 378 kt)

Liitteet