Ryhmätoiminta toimintavalmiuksien vahvistajana
Matalan kynnyksen osallistujalähtöisessä ryhmätoiminnassa on mielekästä tekemistä, pieniä askareita sekä vieraita ja vierailuja. Syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt voivat ylläpitää ja lisätä osallisuutta, toimintavalmiuksia ja työelämätaitoja.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Matalan kynnyksen osallistujalähtöisessä ryhmätoiminnassa on mielekästä tekemistä, pieniä askareita sekä vieraita ja vierailuja. Syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt voivat ylläpitää ja lisätä osallisuutta, toimintavalmiuksia ja työelämätaitoja.
Toimintamallin kuvaus
Toimintavalmiudet ja yhteys omiin voimavaroihin vahvistuvat. Osallistuja pääsee tarpeellisten palvelujen piiriin ja lähemmäs työelämää.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Ryhmätoiminta on kolmannen sektorin matalan kynnyksen pajatoimintaa. Ryhmät kokoontuivat olohuonetyyppisessä, kodinomaisessa tilassa. Lisäksi käytiin tutustumassa muihin matalan kynnyksen toimintoihin, työtoiminta- ja kuntoutuspaikkoihin sekä yrityksiin.
Ryhmätoiminta sopii kaikille ja kaikenikäisille kuitenkin niin, että ikäryhmittäiset ja kulttuuriset toiveet ja tarpeet otetaan huomioon.
Esimerkiksi Polku 55 -hankkeessa toiminta suunnataan 55 vuotta täyttäneille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai ovat jo joutuneet yhteiskunnan reunalle, sekä vastaavassa tilanteessa oleville maahanmuuttajille ja romaneille Tampereella. Polku 55 -hankkeessa välillisiä kohderyhmiä ovat Pirkanmaan TE-toimisto, Tampereen aikuissosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus, Tampereen työtoiminta, tamperelaiset yritykset ja yhdistykset. Toiminta sijoittuu vapaan kansalaistoiminnan ja palveluiden väliin, kolmannen sektorin matalan kynnyksen pajatoiminnaksi.
Ryhmät kokoontuvat olohuonetyyppisessä, kodinomaisessa tilassa, jossa on kerrallaan paikalla 6–20 ihmistä. Osa toiminnoista tehdään isossa ryhmässä ja osa on jaettu eri tiloihin eri ohjaajien vetämänä. Osallistujamäärä voi olla myös pienempi. Tavoitteena on ylläpitää ja lisätä osallisuutta, kehittää toimintavalmiuksia ja työelämätaitoja, auttaa siirtymään hyödyllisten palvelujen piiriin ja näin tukea yksilön kykyä hoitaa asioita myöhemmin itse ja siirtyä lähemmäs työelämää. Ryhmätoiminnassa päästään käsiksi mielekkääseen tekemiseen ja pieniin askareisiin vertaisten kanssa, jolloin myös yhteys omiin voimavaroihin vahvistuu. Osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat pajatoiminnan yhdessä.
Toiminnassa voidaan esimerkiksi valmistaa ruokaa, tehdä taidetta ja käsitöitä, soittaa, tanssia ja järjestää juhlia. Asiantuntijavieraat voivat käydä keskustelemassa esimerkiksi työllistymiseen liittyvistä asioista, uniongelmista, arjen hallinnasta ja mielenterveyden hoidosta. Joka kuukausi käydään tutustumassa muihin matalan kynnyksen toimintoihin sekä työtoiminta- ja kuntoutuspaikkoihin ja yrityksiin. Asiakkaat saavat atk-ohjausta ryhmässä sekä yksilöllisesti. Voidaan myös järjestää kursseja. Toiminta voi käsittää myös hyvän tekemistä, esimerkiksi ruokapankin jouluavustusten valmisteluun osallistumista. Tilaan voi myös tulla juttelemaan ja viettämään aikaa. Osallistujat saavat maksuttoman aamupalan ja lounaan.
Paikalla on työntekijä, jonka kanssa voi keskustella etuuksista, jatkopaikoista ja palveluista varaamatta aikaa etukäteen. Yksilökeskusteluja käydään säännöllisesti. Osallistujien halutessa heidät polutetaan saattaen jatkopaikkoihin: sosiaaliseen kuntoutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun, palkkatukityöhön ja opintoihin. Pajajaksojen kestoa ei ole määritelty palvelujärjestelmälähtöisesti, vaan eteneminen suunnitellaan yksilöllisesti osallistujien voimavarojen mukaan.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: RYHMÄTOIMINTA VAHVISTAA OSALLISUUTTA
Toiminta lisää ihmisen osallisuutta omassa elämässä, koska ryhmätoimintaan osallistumiselle on matala kynnys ja yhteys omiin voimavaroihin löytyy ja vahvistuu turvallisesti yhdessä toisten kanssa. Toiminta vahvistaa osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa: ryhmässä yhteydet vertaisiin lisääntyvät ja heidän kanssaan käydyt keskustelut auttavat näkemään oman tilanteen uudesta näkökulmasta. Ryhmätoiminta on aina vastavuoroista ja se tarjoaa siksi merkityksellisyyden kokemuksia.
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista_Ryhmätoiminta toimintavalmiuksien vahvistajana_28.2.2018 (pdf 378 kt)